Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
MIKROBIT - Coggle Diagram
MIKROBIT
VIRUKSET
lasketaan mikrobeiksi vaikka eivät kuulu eliökuntaan
yksinkertaisia, ei solurakennetta, ei aineenvaihduntaa, ei pysty lisääntymään tai liikkumaan ilman isäntäsolua, ei pysty tuottamaan energiaa
on oma perimä ja omia proteiineja
solujen loisia
tarvitsee isäntäsolun solutehtaakseen
tappaa solun lopulta kun on lisääntynyt
esiintyy kaikkialla missä on soluja
pieniä ja huomaamattomia, mutta aiheuttaa infektioita
kaikilla eliöillä on viruksia
DNA-virus
Lisääntyminen
solukalvon reseptoriin-->endosytoosilla sisään
nukleokapsidista DNA solun sisään-->tumaan
tuma alkaa monistaa DNA:ta ja tuottamaan RNA:ta-->proteiineja
DNA +virusproteiini = uusi virus-->lähtee solusta, ottaa solun solukalvosta palan itselleen mukanaan
sis. DNA:ta
aitotumaisen loinen
Retrovirus
Lisääntyminen
solukalvon reseptoriin-->kalvofuusiolla sisään
kapsidista RNA solulimaan
käänteiskopioijaentsyymi muuttaa RNA:n DNA:ksi-->virus-DNA menee tumaan ja liittyy solun DNA:han
solu tuottaa RNA:ta ja virusproteiineja
virus kootaan-->poistuu solusta ja ottaa isäntäsolun solukalvoa mukaansa
yleisin virustyyppi
sis. RNA:ta (ei DNA:ta)
voi piileskellä isäntäsolun DNA:ssa vuosia ennen aktivoitumista
Bakteriofagi
Lisääntyminen
virus kiinnittyy bakteerin pintaan-->ruiskuttaa perimänsä bakteerin sisään
bakteeri kahdentaa DNA:ta ja tuottaa proteiineja
virus kootaan-->vapautuu bakteerista
bakteerien virus
poikkeaa ulkonäöltä muista viruksista
virukset tarttuvat helposti
viruksessa H-proteiini ja N-proteiini (soluun ja solusta pois pääsy) --> elimistö tuottaaa vasta-aineita
virussolut muuntuvat helposti jotta elimistö ei osaa estää niiden pääsyä
mutaatiot tai rekombinaatio, esim. jos samassa isäntäsolussa monta virusta, niiden perimä yhdistyy-->uusi virusmuoto
käytetään mm. torjunta-aineina
loisii tuholaisissa
HOMEET
sieniä
paljon erilaisia
monisoluinen rihmasto
kasvaa nopeasti-->levittäytyy ilman kautta kuromaitiöillä tai irronneilla rihmaston osilla
tarvitsee happea (aerobisia) ja kosteutta
tärkeitä hajoittajia
esiintyy eliöiden (kuolleiden ja elävien) pinnalla ja sisällä
hyötyjä:
käytetään ruuanlaitossa (esim. homejuusto), pesuaineissa, tekstiileissä...
haittoja:
ruuat pilalle, aiheuttaa allergiaa ja sairauksia
MIKROSKOOPPISET LEVÄT
= planktonlevät
vedessä keijuvia, yksisoluisia, aitotumaisia, yksittäisinä soluina tai soluyhdyskuntina
soluseinä selluloosasta, pektiinistä tai piioksidista
voi olla siimoja/karvoja, rasvapisaroita, kaasurakkuloita auttamassa keijumisessa
elää vedessä (makeassa tai suolaisessa), lumen ja jään pinnalla, aavikkohiekassa, jäkälissä...
suurin osa saa energian fotosynteesistä, tuottaa 70% ilmakehän hapesta, sitoo myös hiilidioksidia
ravintoketjun alku
osa heterotrofisia, osa sekä hetero- että autotrofisia
ilmastonmuutos-->heikentää planktonlevien elinmahdollisuuksia
HIIVAT
aitotumaisia, yleensä yksisoluisia
paljon eri lajeja-->geneettiset erot suuria
esiintyy luonnossa, iholla, ruuansulatuselimistössä, elintarvikkeissa...
tykkää sokeripitoisesta
heterotrofinen
fakultatiivisesti anaerobinen (hapettomassa käyminen)
käytetään biotekniikassa (rokotteet, bioetanoli...)
osa harmittomia, osa aiheuttaa infektioita
sieniä
yleisesti mikrobeista:
noin 60% maapallon eliöistä
yleensä yksisoluisia eliöitä
bakteerit, arkeonit, virukset, planktonlevät, homeet, hiivat, alkueläimet
olleet maapallolla yli 3,8 miljardia vuotta-->sopeutuneet hyvinkin erilaisiin olosuhteisiin (kuuma, kylmä, hapan, suolapitoinen...)
paljon erilaisia (koko, rakenne, energiankäyttö...)
ALKUELÄIMET
paljon, poikkeaa toisistaan paljon (eivät välttämättä yhtään sukua toisilleen)
aitotumaisia, yleensä yksisoluisia, melkein kaikilla karvoja/siimoja (liikkuminen vedessä)
suurin osa aerobisia ja heterotrofeja (osa loisia esim. malarialoisio)
elämänsä aikana erilaisia rakeenteellisia muotoja
ravinteiden kierrossa tärkeitä
hajottavat-->ravinteet kasveille
toimivat muiden eläinten ravintona
mikrobisilmukka
BAKTEERIT
esitumaisia, 1 kromosomi + plasmideja, haploidisia
geneettinen muuntelu
evoluutio tapahtuu nopeasti (haploidinen kromosomisto-->periytyy jokaisielle jälkeläiselle)
konjugaatio
2 bakteeria vaihtaa perimää keskenään piiuksen kautta
transformaatio
lähellä kuolleen bakteerin perimää siirtyy toiselle bakteerille
palaset menee toiseen bakteeriin-->hakeutuvat DNA:n vastinkohtiin-->korvaavat sen (ylimääräiset palat poistuu)
transduktio
virus siirtää omaa perimäänsä bakteerille
mutaatiot
tunnistustapoja: muoto, pesäkkeiden väri ja ulkonäkö, ravinto, elinlämpötila, ph:n sieto, biokemialliset ominaisuudet, gram-värjäys, entsyymiaktiivisuus, API-testi
lisääntyminen:
binaarinen jakautuminen (kopioi itseään-->klooneja)
replikatio alkaa ORI-alueelta (melko samantapainen kuin aitotumaisilla)
ei tumaa--> transkriptio ja translaatio voi tapahtua samaan aikaan
nopeaa (haploidinen)
proteiinisynteesi
eroja aitotumaiseen verrattuna: ei tumaa eikä introneja -->nopeampaa, esiaste RNA jää kokonaan välistä, eroja rakenteissa esim. lähetti RNA:han voi olla samaan aikaan kiinnittyneenä kymmeniä ribosomeja, transkription päätekohdissa eroja
hyvin samantapainen kuin aitotumaisilla
ARKEONIT
bakteerin ja aitotumaisen väliltä (enemmän aitotumaisen piirteitä)
tosi hyvin kaikkialle sopeutuvia
voi olla aerobinen, anaerobinen tai fakultatiivisesti anaerobinen
voi olla autotrofi tai heterotrofi
halofiiliset
elää suolapitoisissa paikoissa (osmoosi ei haittaa niitä)
termofiiliset
kestää jopa yli 100 asteen kuumuutta
esim. kuumissa lähteissä
metanogeeniset
selviää hapettomissa oloissa
hiilidioksidi + vety = metaani, käyttää metaania energianlähteenä
esim. kosteilla soilla