Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Motivaatio - Coggle Diagram
Motivaatio
BIOLOGINEN PERUSTA
homeostaattiset motiivit (kaiken perusta)
voivat syrjäytyä psyykkisten ongelmien seurauksena (syömishäiriö, unihäiriö)
hypotalamus ja aivolisäke tärkeässä osassa homeostaattisia motiiveja: saavat kehon erittämään hormoneja, jotka säätelevät muiden umpieritysrauhasten hormonieritystä (tasapaino)
taistele tai pakene -reaktio
hormonitoimintaan nojaava automaattinen selviytymistä edistävä ja motivaatioon vaikuttava reaktio
vireystilan säätelyn tarve
Liian matala ja liian korkea vireys koetaan epämiellyttävinä, jolloin ihminen motivoituu joko hankkimaan virikkeitä tai vetäytymään tilanteesta laskeakseen epämiellyttävän korkeaksi kohonnutta vireystilaansa
dopamiinijärjestelmä
yksilöstä riippuen voi johtaa elämyshakuisuuteen
temperamenttierot
heijastuvat motivaatioon
toiset motivoituvat helpommin
biologisiin motiiveihin liittyy lähes aina kognitiivisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä
KOGNITIIVINEN: elimistö ei vain reagoi tasapainoa uhkaaviin häiriöihin vaan pyrkii oppimisen tuloksena jo ennakoivasti välttämään tilanteita, joissa tasapaino on vaarassa
SOSIAALINEN: muut ihmiset vaikuttavat biologisten motiivien säätelyyn --> esim. syömme seuran vuoksi tai kellon mukaan
KULTTUURINEN: seksuaalista käyttäytymistä ohjaavat kulttuurin normit
Motivaatiolla tarkoitetaan motiivien summaa. Motiivit voivat olla synnynnäisiä tai opittuja, tietoisia tai tiedostamattomia, sisäisiä tai ulkoisia. (Ihmisen toiminnassa on aina jokin sisäinen mielekkyys=
mielekkyysperiaate
)
Biologiset motiivit (selviytymismotivaatio)
ravinto, neste, uni, ulostaminen, seksuaalisuus, sopiva vireystila, vireystilan säätely (virikkeiden hakeminen tai välttely), dopamiinijärjestelmän säätelevä mielihyvähakuisuus
homeostaattiset motiivit: refleksit, verensokeri, aineenvaihdunta, lämmönsäätely
sosiaaliset motiivit (hengissä selviytyminen)
hoivan ja kiintymyssuhteiden muodostamisen tarve, vallan tarve, hyväksytyksi tulemisen tarve, häpeän välttely, läheisyyden tarve
sosiaalisten motiivien perusta on synnynnäinen (vaistoperäiset motiivit), mutta ne ovat myös vahvasti oppimisen tulosta
tutkimuksia sosiaalisista motiiveista: Harry Harlowin emonriistokokeet ja sosiaalisen deprivaation kokeet (eristäminen, yksinäisyys, hoivan riisto lapsuudessa)
psyykkiset motiivit (hyvinvointi ja elämän mielekkääksi kokeminen)
aistiärsykkeiden ja elämysten tarve (sensorisen deprivaation kokeet), hallinnan tarve
uteliaisuus, älyllinen ponnistelu
oppiminen
hallinnan tunne ja kognitiivisen
dissonanssin
purkaminen
psyykkinen itsesäätely (defenssit ja coping keinot) on osittain tiedostamaton motiivi --> pyrkii mielekkyyteen
Motiivikonfliktit (samaan aikaan vaikuttavia erisuuntaisia motiiveja, jotka vetävät eri tavoitteisiin, ristiriita on epämiellyttävä päättämättömyyden tila ja sen laukeaminen helpotus, seuraukset riippuvat motiivien voimakkuudesta)
välttämis-välttämis ristiriita (hammaslääkäri vs hammassärky)
lähestymis-välttämis ristiriita
lähestymis-lähestymisristiriita (haluaa mennä treeneihin mutta haluaisi myös mennä kavereiden kanssa ulos)
Abraham Maslow'n
tarvehierarkiateoria
(selviytymismotivaation ja psykologisten perustarpeiden erottelu)
puutemotiivit
Pakottava tarve, joka antaa täyttyessään vain helpotuksen (fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarve), mutta ei erityistä tyydytystä. (esim. Nälkäinen ihminen ilahtuu ateriasta, mutta kaksikymmentä ateriaa nenän edessä ei tee häntä onnellisemmaksi)
kasvumotiivit
Tarve, joka ei muutu laiminlyötynä pakottavaksi, mutta jonka tyydyttäminen saa aikaan voimakkaan onnen tunteen.
TAVOITEORIENTAATIOT (oppimiseen liittyvää motivaatiota voidaan tarkastella tavoiteorientaatioiden avulla)
oppimisorientaatio
tavoitteena oppia ja ymmärtää (sisäinen motivaatio, kiinnostus myös virheisiin)
saavutusorientaatio
halu saada hyviä arvosanoja ja menestyä (ulkoinen motivaatio, ei kiinnostusta virheisiin kun arvosana saatu jo)
välttämisorientaatio
tavoitteena välttää epäonnistumisia ja epämiellyttäviä tunteita (ei yritetä jos pelätään epäonnistumista)
riippuvuusorientaatio
saatu palaute ja toisten hyväksyntä motivaation lähteenä (ulkoinen motivaatio)
SISÄINEN JA ULKOINEN --> itseohjautuvuusteoria (Deci ja Ryan)
tutkineet jakoa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon
ulkoinen: asioita tehdään saavuttaakseen sillä jotain muuta tai välttääkseen rangaistusta
sisäinen: asiaa tehdään sen itsensä vuoksi
sisäistä motivaatiota synnyttää ja vahvistaa psykologisten perustarpeiden täyttyminen (autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus
homeostaattiset motiivit
biologiset motiivit: pyrkii elimistön tasapainoon --> verensokeri, lämpötila jne.
suoritusmotivaatio
pätemisen tarve, vältellään epäonnistumista (ja siitä seuraavaa häpeän tunnetta) ja haetaan sosiaalista hyväksyntää
yksilön arvot vaikuttavat siihen mitä pidetään tärkeänä eli missä onnistumisia tavoitellaan ja mitä ei pidetä niin tärkeänä
varhain itsenäistävä kasvatus lisää suoriutumisen tarvetta kun taas holhoaminen estää sitä
kulttuuri luo eroja suoritusmotivaatioon. Kollektiivisissa kulttuureissa pyritään välttämään häpeän tuottamista perheelle ja tuottaa kunniaa
mallioppimisen kautta yksilö omaksuu mitä häneltä odotetaan: jos ympäristö arvostaa kovaa yrittämistä suoritusmotivaatio kasvaa
Deci ja Ryan nimesi kolme psykologista perustarvetta joita vahvistamalla voi vahvistaa motivaatiota
autonomia
valinnan ja toiminnanvapaus (mitä haluaa tehdä, mistä nauttii jne.)
kyvykkyys
kokemus osaamisesta ja aikaansaamisesta
yhteenkuuluvuus
kokemus osallisuudesta tai yhteydestä johonkin itseä suurempaan (päämäärän edistäminen toisten hyväksi)
MOTIVAATIOON VAIKUTTAMINEN
Välineellinen ehdollistuminen
teoria jossa ajatellaan, että ihmisen käyttäytymistä ja motivaatiota voi säädellä ulkoapäin rangaistuksin ja palkinnoin
Fordin kolmen tekijän motivaatiomalli (yhden tekijän ollessa heikko myös muut tekijät kärsivät, kaikkien ollessa vahvoja
--> motivaatio on luja ja tavoite voidaan saavuttaa)
! malli tarjoaa myös hyvän välineen toisten motivoimiseen !
tunteet
sosiaalinen tuki ja vapaus valita itselle mieluisia tapoja tehdä asioita lisää positiivisia tunteita ja siten motivaatiota
tunteilla on vahva yhteys biologisiin tekijöihin: tehtäviin joihin on vaikea motivoitua on hyvä tehdä silloin kun vireystila on optimaalinen. väsyneenä ja nälkäisenä motivaatio laskee
kun psykologiset perustarpeet (autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus) on tyydytettyinä se lisää positiivisia tunteita
selviytymisodotukset
minäpystyvyyden kehittymiseen vaikuttavat attribuutiotyylit, sijaismallit (joku toinenkin on pystynyt, joten minäkin pystyn) ja aiemmat kokemukset
attribuutiotyylit voivat johtaa
pessimismi
epäonnistumiset katsotaan itsestä johtuviksi; yrittää, mutta kokee ahdistusta haasteen edessä
optimismi
onnistumiset katsotaan omaksi ansioksi ja epäonnistumiset ulkoisiksi syiksi; suhtautuu luottavaisesti haasteisiin ja ponnistelee niiden eteen
opittu avuttomuus
Opitun avuttomuuden sisäistänyt ei edes yritä, koska ei usko pystyvänsä vaikuttamaan omalla ponnistelullaan.
tavoitteet
itse asetettu tavoite on motivoivin
SMART-muistisääntö (tavoitteen tulee olla...1)täsmällinen 2)mitattava 3)saavutettavissa oleva 4)merkitykselliseksi koettu 5)aikataulutettu
tavoitteita voidaan jakaa pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteisiin, osatavoitteet ovat tärkeitä
tavoitteet ohjaavat toimintaa, ajankäyttöä ja voimavarojen ohjaamista