Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Coggle Diagram
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Suomen Puolustusvoimat
koostuvat Maavoimista, Ilmavoimista ja Merivoimista
Mikäli Suomea kohtaisi laajamittainen kriisi tai sotilaallinen konflikti, Puolustusvoimien tehtävänä olisi kaikissa olosuhteissa kansalaisten elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen
Puolustusvoimien tehtäviin kuuluvat myös Suomen valtion maa-alueen, ilmatilan ja vesialueen valvonta sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen
Puolustusvoimien tehtäviin kuuluvat myös Suomen valtion maa-alueen, ilmatilan ja vesialueen valvonta sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen
maa-alueen ja Suomen rajojen valvonnasta vastaa rauhan aikana ensisijaisesti sisäministeriön alaisuudessa toimiva Rajavartiolaitos
Tunnistuslentoja tekevät Ilmavoimien hävittäjäkoneet
Merivoimien alukset toteuttavat tällöin aluevalvontalakia
Venäjän ja Naton jäsenmaiden välien kiristyminen Ukrainan sodan seurauksena on kiristänyt Itämeren alueen tilannetta
Kiristynyt turvallisuustilanne heijastuu myös Suomeen, jossa Puolustusvoimien tehtävänä on ylläpitää vaikutukseltaan ennaltaehkäisevää sotilaallista valmiutta
Nykyisin turvallisuussunnitelmiimme vaikuttaa vahvasti haettu NATO-jäsenyys
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Sotilaallisessa turvallisuudessa unioni on riippuvainen läheisestä yhteistyöstä Naton ja Yhdysvaltain kanssa
EU on merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen järjestö, joka käyttää maailman suurimman talousmahdin valtaansa vaikuttaakseen toisiin valtioihin
hallitsee noin puolta maailman taloudesta ja sotilaallisesta voimasta
EU-mailla lisäksi omaa kansallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Taloudellista asemaansa hyödyntäen EU pystyy harjoittamaan ulkopolitiikka kauppamahtina/vaikuttamaan kauppakumppaneidensa toimintaan
Vapaakauppasopimus unionin kanssa houkutteleva tarjous mille tahansa valtiolle, kun taas unionin asettamat talouspakotteet vaikeuttavat suuresti niiden kohteeksi joutuneen toimijan mahdollisuuksia osallistua maailmankauppaan
Lähialueiden valtiot kiinnostuneita unionin ulkosuhderahastoista ja Euroopan Investointipankki EIB:n myöntämistä lainoista
Rahallisten etujen lisäksi kyse myös identiteetistä (länsimaisen demokratian joukko)
Aloitteet luoda EU:lle omia sotilaallisia järjestelmiä ovat tähän saakka aina kariutuneet siihen, että suurin osa EU:n jäsenmaista on myös Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäsenmaita
EU:n jäsenistä Suomi, Ruotsi, Kypros, Irlanti ja Itävalta eivät kuulu Natoon
Hyökkäys Naton jäsenmaata vastaan tarkoittaa Yhdysvaltain ulkopolitiikan uskottavuuden suoraa haastamista
Tämän vuoksi monet Euroopan maat eivät ole halunneet luopua liittolaisuudesta Yhdysvaltojen kanssa, itäisen Euroopan maat ovat yksi toisensa jälkeen liittyneet Yhdysvaltain liittolaisiksi ja Naton jäseniksi
Suomen ulkopolitiikka
Suomen valtion ulkopolitiikassa näkyy vahva pyrkimys ylläpitää rauhaa ja vakautta erityisesti Suomen lähialueilla, mutta myös laajemmin Euroopassa ja maailmassa
Tämä nähdään myös Suomen etuna, sillä pelkona on, että uusi aseellinen konflikti lähialueilla voisi toisen maailmansodan tapaan laajentua nopeasti vaikutuksiltaan myös Suomeen
Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa työskentelyä ei nykyään pidetä ulkopolitiikkana, vaan tavallaan laajennettuna sisäpolitiikkana, ja siksi EU-politiikkaa johtaa pääministeri
Suomen valtion menestys ja kansalaisten hyvinvointi riippuu pitkälti Suomen johdon ulkopoliittisista valinnoista
Ulkopolitiikkaa johdetaan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistyössä. Valtioneuvosto ja presidentti tekevät ja valmistelevat yhteistyössä kaikki Suomen valtion merkittävät ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut.
Presidentin lisäksi Suomen valtion ulkopolitiikan julkisesti hallituksen nimissä puhuvina tahoina toimivat ulkoministeri ja pääministeri.
Presidentin valtaoikeuksiin kuuluvat muun muassa päätösvalta Suomen ulkomailla toimivien edustajien toimintaohjeista sekä oikeus määrätä tehtäväänsä Suomen diplomaattisten edustustojen suurlähettiläät
Siis suoraa valtaa vaikuttaa siihen, kuka Suomea missäkin maassa edustaa
Valtaa myös erilaisiin kansainvälisiin järjestöihin liittymisestä tai niistä eroamisesta koskevissa asioissa
Suomen ulkopolitiikan nykyisiä tavoitteita ovat muun muassa pyrkimys edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa
Suomen turvallisuuspolitiikka
Turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite aina ollut turvata Suomen alueellinen koskemattomuus ja valtiollinen itsenäisyys
Turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat myös erilaiset kansainväliset sopimukset ja valtioiden välinen yhteistyö, joilla pyritään turvaamaan maailmanrauhaa ja sitä kautta edistämään myös Suomen turvallisuutta
Suomessa keskustelu turvallisuuspolitiikasta on joko suoraan tai epäsuorasti keskustelua Venäjästä
Suomen historiallinen asema Venäjän keisarikunnan entisenä provinssina, toisen maailmansodan ajan tapahtumat ja keskustelu Suomen kylmän sodan aikaisesta suomettumisesta ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet suomalaisten käsityksiin Venäjästä
Suhde Venäjään perinteisesti nähty Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiin kuuluvana kysymyksenä
Etenkin nyt, kun Suomi on EU:n jäsenmaana osa laajempaa yhteisöä, kysymys EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on ollut Suomelle sisäpoliittisesti vaikea asia
Ajatus EU:n yhteisistä turvatakuista tai Nato-jäsenyydestä on jakanut kylmän sodan jälkeen Suomen poliittista johtoa ja kansaa ajatuksen kannattajiin ja vastustajiin.
Samalla Suomessa on kuitenkin aina pyritty pitämään yllä kahdenvälisiä suhteita Venäjään
Pitkä yhteinen historia ja Suomen maantieteellinen asema Venäjän rajanaapurina ovat saaneet Suomen poliittiset johtajat pyrkimään yhteistyöhön ja vuoropuheluun Moskovan kanssa