HERMOSTO
KESKUSHERMOSTO
ÄÄREISHERMOSTO
autonominen
parasympaattinen
sympaattinen
ei tahdonalaiset lihakset
liikehermot
tahdonalainen
esim. kävely
esim. sydämen syke, hengitys
aistihermot
aistein saatu tieto keskushermostoon
lepääminen, palautuminen
parempi suorituskyky
Aivot
Selkäydin
refleksit
välittää ääreishermostosta tulevia viestejä aivoihin ja toisin päin
käsittelee ääreishermostosta tulleita viestejä
lähettää ääreishermostoon käskyjä
= sensoriset hermot
näkö, kuulo, tunto, hapen määrä, glukoosin määrä...
= motoriset hermot
käskyt poikkijuovaisille lihaksille
sisäelinten ja rauhasten toimint
toimii aktiivisen toiminnan aikana
esim. pako- tai taistelutilanne
kiihdyttää esim. sydämen sykettä
esim. sydämen sykkeen hidastaminen, ruansulatustoiminnan tehostus
tiedon kuljetus
tiedon käsittely
suojautumiseen liittyviä
liikemalli=opittu refleksi, tulee pikkuaivoista
harmaa aines ja vaalea aines
aivokurkiainen-->yhdistää eri aivopuolet
hypotalamus-->nälkä ja janon tunne
ydinjatke-->hengitys
isoaivot-->aistit, käskyt
pikkuaivot-->liikkeiden hienosäätö, kuinka tehdään, opitut refleksit
hippokampus-->muistiinpano
Aistit
Näkö
Kuulo
Asento, Liike, Tasapaino
Haju
Maku
muita aisteja: kuumuus, kylmyys, ph, sokeripitoisuus, hiilidioksidin määrä, verenpaine, kipu
Hermot
pareittain
esim. iskias
suurin osa lähtee selkäytimestä, kasvojen hermot aivoista
haju + tilanne -->vahva muistijälki (hajuja- ja tunteita käsitelevät aivon osat lähellä toisiaan)
näköaisti ylitse muiden (ihminen luottaa näköön eniten)
ristiriita esim. näkö, ja tuntoaistin kanssa -->saa hämilleen
aistit täydentävät toisiaan esim. kuulee puheen paremmin kun pystyy näkemällä lukemaan huulilta
Aistiminen
turtuu helposti
ihminen haistaa tosi monia eri hajuja-->erottelu hankalaa
Tarkoitus: ihminen saa tietoa kehonsa sisältä ja ympäristöstä --> sopeutuminen, selviytyminen
Aistirata = ärsyke--> aistisolu(aistinreseptori) --> aistihermo -->aivo (isoaivon kuoren tietty alue)-->AISTIMUS
joko itse hermosolu ärtyy tai epiteelisolu ärtyy ja lähettää viestin lähellä olevaan hermosoluun välittäjäaineella
ärsyke--> solun kalvojännite muuttuu
ärsykkeen voimakkuus-->hermoimpulssien tiheys-->aistimuksen voimakkuus
aivot yhdistelevät saamiaan tietoja oppimiinsa asioihin --> aistimukset eivät välttis vastaa todellisuutta
osa aistitusta tiedosta tiedostamatonta esim. sokeri- tai happipitoisuus (aivot havaitsevat ne mutta emme tiedosta sitä)
aistisolut suodattaa oleellisen ja epäoleellisen tiedon-->ei rekisteröi kaikkea
esim. aivot eivät korosta pitkään jatkuneen ärsykkeen aiheuttamaa aistimusta (tottuu, paitsi kipuun)
ärsykkeiden muutokset korostuu
tehtävä: suojelee myrkyttymiseltä
ruan makuun vaikuttaa makuaistin lisäksi haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti
kielessä makusilmuja -->aistii maun
perusmaut: suolainen, makea, hapan, karvas ja umami
tehtävä: suojelee myrkyttymiseltä
hajukäämi -->aistinsolut
ärsykkeenä valo, eri aaltopituudet eri värejä
linssi kääntää kuvan ylösalaisin, aivoissa tulkitaan oikeinpäin
näköaistinsolut verkkokalvolla
keltatäplä ja keskikuoppa tarkimman näkemisen alue
tappisolut
sauvasolut
värien näkö
keskikuopassa pelkkiä tappisoluja
eniten keltatäplän alueella
pimeässä
tarttee valoa toimiakseen
verkkokalvon reunalla
sokea täplä (ei aistinsoluja)
eri tappisolut ärtyy eri väreistä, aallonpituuksista (pun, sin, vihr)
ihminen aistii noin150-200 eri väriä (tappisolujen päällekkäinen ärtyminen
2 silmää-->eri kuvat päällekkäin-->3D
näköhermot ristiin matkalla aivoihin
ilman paineaallot -->äänet
taajuus
= värähtelynopeus
nopea värähtely-->korkea ääni
hidas värähtely-->matala ääni
äänen voimakkuus
desibelit
paineaallon voimakkuus
hertsi
tärykalvo värähtelee paineaallon seurauksena -->värisyttää vasaraa-->alasinta-->jalustinta-->eteisikkunaa-->värähtely siirtyy simpukkaan-->simpukan neste värahtelee --> kuulokäytävään-->simpukkatiehyihin--> aistinsoluihin
korkeat äänet havaitaan simpukan tyvessä, matalat pitemmällä kärjessä
tasapainoelin sisäkorvassa
asentoihin ja liikkeisiin liittyviä aistisoluja joka puolella kehoa, myös näkö auttaa
pään liikkeiden aistimus
3 kaarikäytävää + soikea ja pyöreä rakkula
sis. nestettä-->neste liikkuu kun pää liikkuu-->taittaa aistikarvoja
tieto sisäkirvasta, lihaksista, nivelistä, jänteistä ja silmistä yhdistetään aivorungon alueella-->pikkuaivoihin-->liikkeiden hienosäätö, tasapaino
linssin paksuus-->tarkentaminen eri etäisyyksille
jokainen näkee värit eri tavalla -->värisokeudet, perinnöllistä
hyvin suojattu, kallo ohuin sivuilta
opitut refleksit-->hippokampus
synnynnäiset esim. jos on poppaa niin käsi pois sieltä