Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen turvallisuuspolitiikka - Coggle Diagram
Suomen turvallisuuspolitiikka
Ulkopolitiikka
Tavoitteita ovat muun muassa pyrkimys edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa
Pyrkii myös ylläpitämään rauhaa laajemmin Euroopassa ja maailmalla
Suomen etu, pelkona on, että uusi aseellinen konflikti lähialueilla voisi toisen maailmansodan tapaan laajentua nopeasti vaikutuksiltaan myös Suomeen
Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta
ei tee päätöksiä yksin, valtioneuvosto ja eduskunta yhteistyössä
Suomen valltion menestys ja kansalaisten hyvinvointi riippuvat Suomen johdon ulkopoliittista valinnoista.
Euroopan unionin jäsenyys on muuttanut Suomen ulkopoliittista linjaa puolueettomuudesta sotilaallisesti liittoutumattomaan maahan
Euroopan unioni
Merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen järjestö
Käyttää hyödyksi valtaansa vaikuttaakseen toisiin valtioihin
Sotilaallisessa turvallisuudessa riippuvainen yhteistyöstä Naton ja Yhdysvaltain kanssa
EU:lla ei ole omia sotilaallisia järjestelmiä, koska suurin osa jäsenmaista kuuluu Natoon
Vain Suomi, Ruotsi, Kypros, Irlanti ja Itävalta eivät kuulu Natoon
Suomi ja Ruotsi kuitenkin jättäneet Nato hakemuksen
Hyökkäys Naton jäsenmaata vastaan tarkoittaa Yhdysvaltain ulkopolitiikan uskottavuuden suoraa haastamista
Länsimaiden muodostama liittouma hallitsee noin puolta maailman taloudesta ja sotilaallisesta voimasta
EU-mailla myös oma ulko- ja turvallisuuspolitiikka
EU pystyy vaikuttamaan ulkopolitiikkaan kauppamahtina sekä vaikuttamaan kauppakumppaneiden toimintaan
Maailman suurimpana kauppamahtina sen markkinat kiinnostavat niin suuria kansainvälisiä yrityksiä kuin kehittyvien maiden hallituksiakin
Turvallisuuspolitiikka ja Venäjä
Turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite suojata Suomen alueellinen koskemattomuus sekä valtiollinen itsenäisyys
Turvallisuuspolitiikan arkea erilaiset kansainväliset sopimukset ja valtioiden välinen yhteistyö
pyritään turvaamaan maailmanrauhaa ja sitä kautta edistämään myös Suomen turvallisuutta
Turvallisuuspolitiikassa käydään paljon suoraan tai epäsuoraan keskustelua Venäjästä
Keskeisin kysymys ulko-ja turvallisuuspolitiikassa on suhde Venäjään.
Suomen poliittinen johto ja kansalaiset jakautuvat kannattajiin ja vastustajiin: EU:n yhteiset turvatakuut ja Nato-jäsenyys arvelluttaa.
Suomessa on pyritty pitämään kahdenvälisiä suhteita Venäjään: Pitkä yhteinen historia ja Suomen maantieteellinen asema Venäjän rajanaapurina on saanut Suomen poliittiset johtajat pyrkimään yhteistyöhön ja vuoropuheluun Moskovan kanssa.
Puolustusvoimat
Koostuu Maavoimista, Ilmavoimista ja Merivoimista.
Viranomainen, jonka tehtävä on kansalaisten elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen.
Pääasiassa Ilma- ja merivoimat valvovat ilmatilaa ja vesialuetta. Rajavartiolaitos vastaa maa-alueen valvonnasta. He turvaavat alueellista koskemattomuutta
Ilmavoimat tekevät hävittäjäkoneilla tunnistuslentoja. Merivoimien alukset toteuttavat aluevalvontalakia.
Aluevalvontaviranomaiset ylläpitävät tilannekuvaa siitä, milaisia lentokoneita ja laivoja Suomessa liikkuu
Itämeren alueen tilanne on kiristynyt Ukrainan sodan seurauksena. Puolustusvoimien tehtävä on ylläpitää vaikutukseltaan ennaltaehkäisevää sotilaallista valmiutta.
Suomi on hakenut NATO-jäsenyyttä.