Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Psyykkiset toiminta (kognitio, tunteet ja motivaatio) - Coggle Diagram

- - - - Tarkkaavaisuus (kyky suunnata huomio yhteen asiaan tai kohteeseen...melko automaattinen, voidaan paikantaa tietylle aivoalueelle)
        
        Tarkkaavaisuutta ohjaavat aivojen alueet, joista tärkeimmät otsalohkot ja päälakilohkot (käsittelee mm. tuntoaistumuksia)
        
        Tahaton tarkkaavaisuus (nopea ja automaattinen, suuntautuu tahattomasti ympäristön ohjaamana)
        
        Orientaatiorefleksi (Synnynnäinen tahaton ja automaattinen tarkkaavaisuuden suuntautuminen uuteen ja yllättävään ärsykkeeseen)
        
        Tarkkaavaisuusvinouma (Tunteita aiheuttavien tapahtumien kyky kaapata tarkaavaisuus puoleensa)
        
        Taustalla: Limbisessä järjestelmässä sijaitseva mantelitumake arvioi jatkuvasti ympäristön uhkia ja mahdollisuuksia ja pyrkii näin tehostamaan tiedonkäsittelyä)
        
        Tahdonalainen tarkkaavaisuus (suuntautuu ihmisen ohjaamana, pääosin tietoista) säätely koostuu 3 taidosta
        
        Valikoiva tarkkaavaisuus (kyky suunnata tarkkaavaisuus tahdonalaisesti monesta samanaikaisesta ärsykkeestä yhteen ärsykkeeseen, mikä tehostaa informaation käsittelyää)
        
        Cocktail party -ilmiö (Ihminen pystyy kunntelemaan tahdonalaisesti tiettyä puhujaa, vaikka ympärillä on muuta puheensorinaa)
        
        Tarkkaamattomuussokeus (Tarkkaavaisuuden suuntaminen tiettyyn asiaan saa muut asiat jäämään huomiotta, jolloin ei-tarkkaillun informaation käsittely heikkenee)
        
        Koehenkilöt laskee syöttöjä mutta ei nää gorilla-asuhahmoa
        
        Inhibointi (Kyky sulkea epäolennaiset ärsykkeet pois tarkkaavaisuuden suuntaamiseksi haluttuun)
        
        Valppaus (=Vigilanssi; tarkkaavaisuuden ylläpito)
        
        Taito ylläpitää tarkkaavaisuus kohteena olevassa asiassa
        
        Taito palauttaa tarkkaavaisuus kohteena olevaan asiaan
        
        Jaettu tarkkaavaisuus (Tarkkaavaisuuden jakaminen)
        
        Taito jakaa tarvittaessa tarkkaavaisuus useampaan kuin yhteen asiaan
        
        Tehtävien vaikeus vaikuttaa tiedonkäsittelyiden määrään. Riippuu myös minkä tyyppistä tiedonkäsittelyä ja mitä aivoalueita vaatii
        
        Taito siirtää tarkkaavaisuutta nopeasti ja joustavasti asiasta toiseen
        
        Tutkimuksia
        
        Tarkkaamattomuussokeuskokeet (gorilla-asu ja pallojen syöttöjen laskeminen
        
        Stroop-efekti (Värien nimien luettelu, mutta värit kirjoitettu toisella värillä)
        
        Dikoottisen kuuntelun koe (pitää tietoisesti keskittyä puhumaan, jos toiseen korvaan puhuu toinen)
        
        Vigilanssin tutkiminen (valppauden ylläpitö pitkissä ja yksitoikkoisissä tehtävissä; vaikeasti erotettavan visuaalisen muutoksen esiintymistä ja siihen reagoimista)
        
        Priming-koe (ärsyke jota ei havaita tietoisesti ja sitten miten vaikuttaa toimintaa; esim. elefantin kuva ja sitten E_E_A__T_I
      - Havaitseminen (melko automaattinen, voidaan paikantaa tietylle aivoalueelle)
        
        Havainnon synty (järjestyksessä, havainto on aivojen luomus, tulkinta vaikuttaa)
        
        Ärsyke (valo, ääniaallot, tuoksu jne)
        
        Aistielinten reseptorisolut (silmät, korvat, nenä jne) ottavat vastaan ärsykkeen.
        
        Reseptorisolut muuntavat ärsykkeet hermoimpulsseiksi
        
        Havainto syntyy , kun hermoimpulssit tulkitaan aivokuoren aistialueilla ja assosiaatioalueilla. Tietoinen havainto
        
        Aistimus syntyy, kun hermoimpulssit aktivoivat aivokuoren aistialueita (primaarilla aivokuorella (alueet, jotka erikoistunut aistipiiriinsä)), tiedostamaton
        
        Havaitsemisen automaattisuus
        
        Hahmolait (havaitsemissa ilmeneviä säännönmukaisuuksia esim. läheisyys, hyvänjatko ja samankaltaisuuden laki)
        
        Syvyys ja etäisyys
        
        Monokulaariset syvyysvihjeet (yhdellä silmällä havaittavia opittuja säännönmukaisuuksia, jotka auttavat syvyyden ja etäisyyden hahmottamisessa, vaikka näkymä olisikin kaksiulotteinen
        
        Binokulaariset syvyysvihjeet (Silmien yhteispelin avulla muodostuma syvyysvaikutelma. Silmät näkevät eri kohdista niin tämä pieni erilaisuus kuvista muodostaa syvyysvaikutelman)
        
        Konstanssi (=havaintopysyvyys, aivot ovat oppineet ettei ympäristö jatkuvasti muutu vaikka verkkokalvolle tuleva tieto niin väittäisikin, esim. koon, värin ja muodon konstanssi)
        
        Havaintokehäperiaatteen mukaisesti ihminen olettaa näkevänsä, ohjaa havaintoja ja tulkintoja
        
        Taipumus nähdä itselle tuttuja hahmoja ja aina niitä ei ole
        
        Optiset harhat (näköaistin harha-aistimus, joka perustuu oikeaan ulkoiseen ärsykkeeseen, mutta väärään tulkintaan
        
        Näköhavainnon tulkintaa hämätään konstansseilla ja väreillä
        
        Järjestelmä 1 tapa havaita sortuu virhetulkintaan, vaikka järj. 2 tietäisi totuuden
        
        Illuusioiden vaikutus säilyy, vaikka tietää näkemänsä vääräksi, havaitsemisen automatisoitumisen takia, jolloin ihminen ei vaikuta tietoisesti
        
        Prosessointi (Molempia tarvitaan havainnon syntyyn ja ne yhdistyvät havaintokehäperiaatteen mukaisesti)
        
        Ärsykelähtöinen prosessointi (ärsykkeestä tuleva informaatio muokkaa sisäistä mallia)
        
        Skeemalähtöinen prosessointi (Aktivoitunut sisäinen malli ohjaa tarkkaavaisuutta ja informaation valikointia
      - Oppiminen (aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
      - Muisti (melko automaattinen, voidaan paikantaa tietylle aivoalueelle)
        
        Perustuu oppiviin ja muovautuviin aivokuoren hermoverkkoihin, joihin tieto tallentuu.
        
        Hermoverkot vahvistuu
        
        Synapsit toimivat sitä tehokkaammin, mitä useammin niiden välillä liikkuu kemiallisia viestejä
        
        Muistijärjestelmä (3)
        
        Aistimuisti (säilyttää sekunnin murto-osa)
        
        Aistien kautta saapuva ärsyke, suurin osa ärsykkeistä unohtuu
        
        Tarkkaavaisuus valikoi tietoisuuteen siirtyvän aineksen
        
        Implisiittinen eli ei-tietoinen
        
        Työmuisti (noin alle 20 sekunttia)
        
        Tietoinen
        
        Suuntaa tarkkaavaisuutta ja toimii tietoista toiminnanohjausta
        
        Rajallinen, 3-5 mieltämisyksikköä eli asiakokonaisuus
        
        Vain osa siirtyy säilömuistiin; ilman aktiivista kertaamista, tieto unohtuu
        
        Säilömuisti
        
        Muistin tallentumiseen liittyy erityisesti hippokampus (uusien muistikuvien välitallennuspaikka)
        
        Koordinoi muistijälkien (yhtä aikaa aktivoituva hermoverkko, joka koetaan muistona) syntyä
        
        Lujitusteoria (hippokampus kokoaa kokemuksen osaset)
        
        Unen aikana hermossolujen yhteydet vahvistuvat ja turhat karsiutuvat
        
        Alajärjestelmät
        
        asiamuisti
        
        tietomuisti
        
        tapahtumamuisti
        
        taitomuisti
        
        Implisiittinen ja eksplisiittinen muisti
        
        Eksplisiittinen (selvästi toteavaa, yleensä tiedostettua)
        
        työmuisti
        
        tietomuisti
        
        tapahtumamuisti
        
        Implisiittinen (epämääräisesti ilmenevää, yleensä ei-tietoista)
        
        aistimuisti
        
        taitomuisti
        
        Unohtaminen
        
        Tapahtuu kaikissa muistivaiheissa
        
        Jäsentyneet sisäiset mallit, joihin sisältyy paljon hakuvihjeitä, on helppo palauttaa mieleen
        
        Muistijärjestelmät
        
        Aistimuisti
        
        1 more item...
        
        Työmuisti
        
        3 more items...
        
        Säilömuisti
        
        3 more items...
        
        Muistin tutkiminen
        
        Baddeleyn kaksoisprosessointikoeasaetelma (koehenkilöille yhtäaikaisesti 2 tehtävää. Jos tehtävät vaativat samaa esim näkökykyä tai kuuloon perustuvaa muistamista, tehtävät eivät onnistuneet. Jos eri, onnistui)
        
        Valemuistojen tutkimus (Koehenkilöille keksitty tarina lapsuudesta ja kuvia näytettiin. Koehenkilöille muodostui vahvoja lapsuusmuistoja ja oli vaikea uskoa että ne olivat keksittyjä)
        
        Ebbinghausin tutkimukset unohtamisesta ja kertaamisesta (Merkityksettömät tavut unohtuivat nopeasti opettelun jälkeen, mutta unohtaminen hidastui vähitellen)
        
        Työmuistin kapasiteetin mittaaminen (Montako sanaa, kirjainta, kuvaa tutkittava muistaa. Voidaan pitää ajallinen viive ja voidaan häiritä
        
        Salamavalomuistikuvien tutkimus (Voimakas tunnekokemus, jonka jälkeen subjektiivinen tunne äärimmäisen tarkasta tilanteen muistamisesta on vahva. Seurantatutkimuksissa yksityiskohdat muuttuvat samalla tavalla kuin muissa muistoissa)
      - Ajattelu, asiantuntijuus (sisältää päätöksen tekoa, johon kuuluu ongelmanratkaisua ja luovuutta)
      - Tietoisuus (aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
      - Ongelmanratkaisu (aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
      - Kieli (puheen tuottaminen, ymmärtäminen, nimeäminen, lukeminen ja kirjoittaminen)(aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
        
        Yhteydessä päätöksentekoon, luovuuteen ja toiminnanohjaukseen
        
        Symbolinen kieli (sanat ovat symboleita objekteilla ja abstrakteille käsitteille; käsite muistiedustuksia todellisuudesta-->hierarkkisia ylä ja alakäsitteitä)
        
        Kielelliset alueet aivoissa
        
        Liikealue (otsalohkon takaosassa; osallistuu esim. puheen motoriseen tuottamiseen)
        
        Kuuloalue (ohimolohko; osallistuu esim. puheäänen eri piirteiden käsittelyyn)
        
        Näköalue (takaraivolohko; osallistuu esim. luetun tekstin kirjaimien analysointiin)
        
        Brocan alue (vasemman otsalohkon reunalla; osallistuu erityisesti kielen tuottamiseen)
        
        Wernicken alue (vasen ohimolohko; osallistuu erityisesti kielen käsitteiden ymmärtämiseen)
        
        Jos vahingoittunut, ei ymmärrä puhetta ja tuotettu puhe on sekavaa
      - Päättely, päätöksenteko (yritetään paras mahdollinen vaihtoehto useista vaihtoehdoista)(aivoalueiden yhteistoiminta ja assosiaatioalueet)
        
        Päätöksen tekemistä vaikuttavat tiedonkäsittelyn rajoitukset esim. havaintojen epätarkkuus, työmuistin rajallinen kapasiteetti ja tarkkaavaisuuden valikoivuus
        
        Järjestelmä 1 ja 2
        
        Järjestelmä 1 nopeissa arjen päätöksissä ja joskus myös isoissa päätöksissä, mutta silloin huonoja valintoja
        
        Järjestelmä 2 isot päätökset
        
        Heuristiikat (=ajattelun oikopolku, auttavat ja harhauttavat)
        
        Kognitiiviset vinouma (=harhaan johtavat ajattelun oikopolkuja)
        
        Vaikuttaa:
        
        Tunteet
        
        persoonallisuus (ottaa riskejä ja kokea epätietoisuutta)
        
        itsetunto
        
        maailmankuva
        
        Moraali
        
        Ryhmäilmiöt
        
        Konformisuus
        
        Aktiivisena oleva sosiaalinen identiteetti
        
        Tilannetekijät
      - Voi olla:
        
        Tietoista eli ylittänyt havaintokynnyksen ja havannoida tahdonalaisesti ympäristöä
        
        Ei-tietoinen eli tiedostamaton viittaa automatisoituneihin prosesseihin ja implisiittisiin muistoihin
      - Älykkyys ja viisaus
        
        Älykkyys (psykassa testiälykkyys eli testeillä mitattavaa älykkyyttä; synnynnäinen mutta ympäristö vaikuttaa sen ilmenemiseen)
        
        Älykkyystekikijä
        
        g-älykkyystekijä
        
        yleinen älykkyys; jakautuu m-älykkyystekijöihin
        
        m-älykkyystekijä
        
        kielellinen älykkyys
        
        matemaattinen älykkyys
        
        avaruudellinen hahmottaminen
        
        s-älykkyystekijä
        
        esim. kielellisestä älykkyydestä puheen sujuvuus tai ymmärtäminen
        
        matikasta määrien hallinta tai ongelmanratkaisu
        
        avaruudellisest hahmottelusta kuvioiden päättely
        
        Metakohnitiiviset kyvyt (tiedostaa mitä jo osaa ja mitä ei ja osaa arvioida miten oppii)
        
        Sosiaalisesti hajautettu kognitio
        
        Kyky hyötyä muiden tiedoista ja taidoista
        
        Älykkyyden kolme ulottovuutta (Robert Sternberg)(älykkyys=kyky
        toimia tehokkaasti ympäristössä)
        
        Analyyttinen älykkyys (Abstrakti ja käsitteellinen ajattelu. Kyky analysoida, ratkaista ongelmia ja vertailla ja hankkia tietoa)
        
        Luovuus (Kyky luoda uusia ja omaperäisiä ratkaisuja ja yhdistellä olemassa olevaa tietoa vaihtoehtoisilla tavoilal)
        
        Käytännön älykkyys (Kyky hankkia kussakin ympäristössä ja tilanteessa tarvittavaa tietoa ja soveltaa tietoa käytännön ongelmiin)
        
        Älykkyyden testaaminen
        
        Diagnosoida kehitysvammaisuutta tai antaa lisähaasteita lahjakkaille
        
        Avaa ovia esim. opiskeluun niille, joilla huono sosioekonominen tausta; siksi pääsykokeet
        
        Älykkyysosamäärä (älykkyystestien eri osien yhteispistemäärä)
        
        Voi toimia itseään toteuttavana ennusteena
        
        Stereotypiauhka (pitää itseään huonompana stereotypian takia ja saa suoriutumaan kykyjään huonommin)
        
        Viisaus (taitava ajattelu, tunneäly, mentalisaatio, eettinen kypsyys ja vastuullisuus
        
        Älykkyys
        
        Tehokas ongelmanratkaisu
        
        Looginen hahmottaminen
        
        Kielellistäminen
        
        Postformaaliajattelu
        
        Moninäkökulmaisuus
        
        Kriittinen arviointi
        
        Itsereflektiivisyys
        
        Tunneäly ja mentalisaatio (kyky aavistaa millaisia ajatuksia, tunteita ja motiiveja toisen toiminnan taustalla on)
        
        Tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen
        
        Tunteiden säätely ja hyödyntäminen
        
        Eettisyys
        
        Kypsä pohdinta
        
        Prososiaalinen toiminta (parantaa toisten hyvinvointia; auttaa, hoivaa, opettaa)
        
        Vastuun kantaminen
      - Luovuus (uuden ja omaperäinen tuotteen kehittäminen taitavalla ja sosiaalisesti arvostetulla tavalla)
        
        Kaksi luovuuden ajattellunmuotoa (Guilford)
        
        Divergentti ajattelu (=luova ajattelu; käyttää mielikuvistusta; kysymyksestä syntyy ideoita
        
        Konvergentti ajattelu (=Analyyttinen tai kriittinen ajattelu; käyttää logiikkaa; faktat vaikuttavat ratkaisuun)
        
        Lateraalinen ajattelu: ajattelua laatikon ulkopuolelta eli käyttää molempia
        
        Luovuuden komponenttiteoria (Teresa Amabile)
        
        Koostuu:
        
        Asiantuntijuus
        
        Sisäinen motivaatio
        
        Persoonalliset ominaisuudet
        
        Vaikuttaa (ylemmät rohkaisee ideoimaan estoitta:
        
        Itsenäinen ajattelu
        
        Avoimuus
        
        Spontaanius
        
        Kyky sietää ristiriitoja ja epävarmuutta
        
        Erilaisuutta sietävää, turvallista ja hyväksyvää ympäristöä
      - Häiriöt (aivovaurioiden seurausta, mutta osa kehityksellisiä(geneettinen tai ympäristöön liittyvä tai molempia)) ja kuntoutus (hoito neuropsykologinen kuntoutus=lääkinnällinen)
        
        Havaitsemisen häiriöt (monet aivotoiminnan häiriöitä)
        
        Agnosio (aivotoiminnan häiriöstä johtuva havaitsemisen häiriö)
        
        sokeus voi puolestaan johtua esim. vauriosta, toimintojen puutteellisuudesta tai näköaivokuori vaurioitunut
        
        Tarkkaavaisuuden häiriöt
        
        Neglect (=huomioimattomuusoireyhtymä; Yleensä vasen havaitsemisen kenttä jää tarkkaavaisuuden ulkopuolelle)
        
        vaurio oikeassa päälaenlohkossa, jossa käsitellään molemmista näkökentistä ja kehonpuoliskoista tulevaa tietoa
        
        Kehityksellisiä häiriöitä
        
        ADHD (ylivilkkaus; impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus
        
        Otsalohkon poikkeuksellinen toiminta; tarkkoja syitä ei tiedetä
        
        ADD (tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus
        
        Muistihäiriöt (stressi vaikuttaa myös)
        
        Amnesia (väliaikainen tai pysyvä muistin menetys)
        
        Retrogradinen (estää menneen muistamisen
        
        Anterogradinen (estää uusien muistojen muodostumisen
        
        Alzheimerin tauti (aivojen rappeutumisesta johtuva etenevä muistisairaus
        
        Voi aiheuttaa dementiaa (henkisen toimintakyvyn heikkeneminen))
        
        Kielellisen toiminnan häiriöt
        
        Synnynnäisiä
        
        Dysleksia eli lukivaikeus (lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet)
        
        Dysfasia eli kielen oppimisen viivästyminen lapsuudessa
        
        Aivojen vaurioituminen
        
        Aleksia (lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet johtuvat aivojen vaurioitumisesta)
    - - Rekonstruktiivisuus (Jokaisella muistelukerralla muistikuva rakennetaan uudestaan ja se muokkautuu)
      - Piaget
        
        Assimilaatio (=uudet kokemukset liitetään olemassa olevaan sisäiseen malliin)
        
        Akkommodaatio (Syntyy uusi sisäinen malli, koska aiemmat eivät riitä selittämään uusia kokemuksia)
      - Hierarkkisuus (ylä- ja alakäsitteiden jäsentäminen)
      - Tyypit
        
        Skripti (toiminnan käsikirjoitus)
        
        Motorinen
        
        Laaja ajattelumalli
        
        Minäkäsitys, maailmankuva, ihmiskäsitys, evoluutio
        
        Sosiaalinen havaitseminen (voivat olla nopeita yleistyksiä esim. stereotypia)
        
        Asenne (tunnepitoinen sisäinen malli, jossa on käsityksiä ja tunteita, voivat näkyä tai olla piileviä)
    - - Vahvistusharha (ilmiö, jossa ihminen taipuu hakemaan tukea omille mielipiteille, sivuuttaen vastakkainen informaatio
    - - Nopea ja hidas ajattelu (Daniel Kahneman)
        
        Järjestelmä 1 eli nopea
        
        Automaattinen vaistonvarainen tehokas ajattelu, mutta altis virheille. Vie vähemmän energiaa
        
        Järjestelmä 2 eli hidas
        
        Tietoinen hidas analyyttinen eli erittelevää tarkkaa ajattelua ja ponnistelua. Yleensä luotettava
    - - Heuristiikka (Nopea ja käytännöllinen ajattelua ohjaava sääntö)
        
        Esim. muistisäännöt
      - Hyödyllisiä kun nopeuttaa tiedonkäsittelyä. Haitallinen kun tehdään vääriä johtopäätöksiä tai ylläpidetään negatiivisia stereotypioita
      - Erilaisia kognitiivisia vinoumia
        
        Vahvistusharha/vahvistusvinouma (havaita tietoa, joka tukee aiempia uskomuksia)
        
        Saatavuusheuristiikka (ajattelussa nojaudutaan asioihin, jotka ovat tuttuja esim. tuttu, omakohtainen tai yleinen asia)
        
        Ankkurointi (taipumus nojata ajattelussa satunnaiseen vertailukohteeseen)
        
        Esim. autoissa ensin tarjottu hinta asettaa normin seuraaville hintatasoille
        
        Edusavuusheuristiikka (taipumus jäsentää maailmaa erilaisten mallikappaleiden ja stereotypioiden avulla)
        
        Esim. rekrytoinnissa ei ota haastatteluun romanilaista, koska "ne varastelevat"
        
        Uhkapelurin harha (taipumus ajatella siten, että jos jotakin on tapahtunut tietyllä aikavälillä usein, se tapahtuu tulevaisuudessa harvemmin)
        
        Menetysten harha (taipumus pitää kiinni huonosta suunnitelmasta, vaikka tosiasiassa olisi järkevää luopua ja vaihtaa tavoitteita)
        
        Stigma eli polttomerkki (ensivaikutuksen perusteella tehdään negatiivinen yleistys kohteesta)
- - - - Tärkeä merkitys hyvinvoinnille. Tunteet saavat lähestymään tai välttämään jotain asiaa ja siten ovat yhteydessä motivaatioon
      - Tunteet tuottavat palautetta ympäristöstä ja omista tavoitteista sekä varmistavat, että toiminnassa on energiaa.
      - Puolustaa mieltä ja kehoa
        
        Esim. varoittavat uhkaavista tilanteista
      - Evoluution näkökulma: tällainen tunnejärjestelmä auttanut selviämään
        
        Pelkojärjestelmä (Tarkkailee ympäristöä uhkien varalta, valmistaa suojautumaan fyysiseltä ja psyykkiseltä vahingoittumiselta. Uhkia vältetään tai paetaan.)
        
        Palkkiojärjestelmä (mielihyväjärjestelmä, säätelee motivaatiota sekä tapahtumien miellyttävyyttä ja palkkioista oppimista) Keskeinen välittäjäaine on dopamiini
      - Tunteen synty (liittyy automaattisia ja tiedostomattomia muutoksia käyttäytymisessä sekä aivojen ja kehon toiminnassa)
        
        Tunteen aiheuttava tapahtuma (0s)
        
        Tunnereaktio (Aivotoiminnan, kehon toiminnan ja käyttäytymisen muutokset sekä tunneilmaisu)
        
        Tiedostamattomat ja automaattiset tunneprosessit
        
        Tunnekokemus (Oman kehon tilojen tunnistaminen ja tulkitsemisen tuottama tietoisuus tunteesta) (0,5 s päästä)
        
        Tietoinen osa tunneprosessia
    - - Sanattomat tunneilmaisujen (esim. ilmeet, eleet, asennot ja äänenkäyttö) avulla tunteet välittyvät
      - Ilmaiseminen ja havaitseminen (pystyy arvioimaan ja ennakoimaan muiden aikomuksia ja pystyy antamaan palautetta toiminnasta)
        
        Vuorovaikutus sujuvampaa kun ilmaistaan ja havaitaan tunteita
      - Tunteiden tarttuminen (Toisen ihmisen kyky tuottaa havaitsijassa vastaava tunnekokemus)
        
        Syitä 2
        
        1) Tunteiden tarttuminen mahdollistaa jaetun ympäristön havainnoimisen ja ympäristöön reagoimisen
        
        Esim. Tunteiden tarttuminen valmistaa ihmistä uhkaan, jonka otiset ovat nähneet mutta itse ei
        
        2) Tunteet toimivat ihmisen tiedonkäsittelyn säätelijöinä
        
        Vuorovaikutustilanteissa tunteiden samankaltaisuus auttaa tulkitsemaan ja havaitsemaan ympäristöä samalla tavoin. Helpompi ymmärtää toista
        
        Vaikuttaa yksilön ja suurten väkijoukkojen toimintaan
        
        Auttaa myös empatiassa (kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tunteita)
    - - Tarkkaavaisuus (Tunteet ohjaavat tarkkaavaisuutta)
        
        Tarkkaavaisuusvinouma (tarkkaavaisuus suuntautuu helpommin tunteita aiheuttaviin tapahtumiin helpommin kuin neutraaleihin)
        
        Näin ihminen välttää uhkia ja kielteisiä asioita ja lähestyy hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin asioihin
      - Muisti ja oppiminen
        
        Samanlainen tunnetila asiaa opiskellessa ja muistaessa tehostaa mieleenpalauttamista
        
        Vahvat tunteet voivat johtaa nopeaan ehdollistumisoppimiseen
      - Päätöksenteko (kolmella tavalla vaikuttaa)
        
        Millaisia päätöksiä ihminen on taipuvainen tekemään (esim. voimakkaat tunteet rajoittavat työmuistin toimintaa)
        
        Päätöksenteossa viriävät tunteet suuntaavat automaattisesti päätöksentekoa
        
        Päätöksenteon ratkaisun aiheuttamat tunteet ohjaavat vastaavien päätösten tekemistäö myös tulevaisuudessa
      - Motivaatio (tunteet viriävät kun ihminen arvioi jotakin tilannetta suhteessa omiin tavoitteisiinsa))
        
        Jos tilanne on tavoitteiden kannalta merkityksellinen, tilanne herättää voimakkatakin tunteita
        
        vaikuttaa motivaation kautta tavoitteelliseen oppimiseen (tietoisesti opiskelee)
        
        Hyväntuulisena ihminen jaksaa ponnistella vaikeidenkin tehtävien parissa paremmin kuin huonotuulinen
    - - Esim. toistuvat myönteiset tunteet johtaa parempaan terveyteen, laajempaan sosiaaliseen verkostoon sekä sosiaaliseen asemaan
      - Toistuvat kielteiset tunteet ovat riski psyykkiselle hyvinvoinnille
    - - Ihminen pyrkii Psyykkinen tasapaino säätelykeinoilla
        
        suurin osa tiedostomatonta
        
        Kun tulee tietoiseksi negatiivisista tunteista, tarvitaan tasapainoon pääsemiseksi tietoista tunteiden säätelyä
        
        Tietoisen säätelyn avulla vaikuttaa, mitä tunteita kokee, milloin kokee ja kuinka voimakkaita ja kuinka ilmaisee niitä
        
        Taitava tietoinen tunteiden säätely on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin ja mielen tasapainoon
      - Tunteiden säätelyn mekanismi (opittava taito ja osa persoonallisuutta)
        
        Grossin malli tunteiden säätelystä
        
        Ennakoivat keinot (ennen tunteiden syntymistä)
        
        Tilanteen valinta
        
        Osallistu kokeeseen tai jätä osallistumatta
        
        Tilanteen muokkaaminen
        
        Valmistaudu huolella tai älä
        
        Tarkkaavaisuuden siirto
        
        Kiinnitä huomio kokeeseen tai keskity sydämen tykytykseen
        
        Kognitiivinen muutos
        
        Suhtaudu kokeeseen mahdollisuutena oppia uutta tai mieti mitä epäonnistumisesta seuraisi
        
        Reaktiosidonnaiset keinot (miten vaikutetaan tunnereaktioon ja tunnekokemukseen niiden jo synnyttyä)
        
        Tunnereaktion muuttaminen
        
        Ennakoivista keinoista syntyy viriävää tunnereaktio
        
        +kokemus-, +fysiologia-, +käytös-
        
        Säätelykeinot (miten säätely tapahtuu käytännössä)
        
        Hallinta- eli coping-keinot (ratkoa ongelmia tai lieventää niiden herättämiä neg. tunteita; useimmiten adaptiivisia, mutta päihteiden käyttäytyminen tai välttelykäyttäytyminen voivat olla epäadaptiivisia)
        
        Lazarus ja Folkman
        
        Ongelmakeskeinen coping
        
        Tilanteeseen voi vaikuttaa
        
        Tunnekeskeinen coping
        
        Tilanteeseen ei voi vaikuttaa
        
        3 more items...
        
        Merkityskeskeinen coping
        
        Ongelma- ja tunnekeskeinen coping ei riitä
        
        2 more items...
        
        Defenssit eli puolustuskeinot (automaattinen ja usein tiedostomaton tapa säädellä omia vaikeita tunteita, suojaa liialliselta ahdistukselta
        
        Adaptiiviset
        
        sublimaatio (kanavoidaan turhauma ja tunteet yhteiskunnallisesti hyväksyttyyn toimintaan
        
        Supressio (tietoinen aikalisä, vaikea asia käsitellään myöhemmin)
        
        Huumori
        
        Epäadaptiiviset
        
        Regressio (lapsenomanen käytös, jossa ihminen taantuu aiempaan kehitysvaiheeseen)
        
        Projektio (Heijastaa toisiin omia vaikeita tunteita)
      - Tunnetaidot (1) kyky tunnistaa tunteita itsessä ja muissa, 2) hahmottaa syitä taustalla, 3) osaa säädellä tunteitaan sekä 4) kykenee ilmaisemaan niitä)
        
        Opitaan vuorovaikutuksessa
        
        Tärkeitä mielenterveyden ylläpitämisessä ja haastavista elämäntilanteista selviytymisessä
    - - Tunteita aiheuttavien tapahtumien tunnistaminen
        
        mantelitumake (amygdala;limbisessä järjestelmässä; ohimolohkon sisäosassa)
        
        Keskeinen pelon ja vihan kokemisessa
        
        Liittyy myös tunnepitoisten muistojen erotteluun neutraaleista ja niiden mieleenpainamiseen
        
        Assosiaatioalueet (yhdistävät tulevia tietoja )
      - Tunteisiin liittyvien kehollisten muutosten tuottaminen
        
        Homeostaattisesta säätelystä (Elimistön sisäinen tasapaino, esim. lämpötila, vesipitoisuus) vastaavat alueet
        
        Hypotalamus (Säätelee hormoneita, janon ja nälän tunteita, seksuaalisuutta, mielihyvän kokemuksia sekä kehon lämmönsäätelyä)
        
        Keskiaivot
        
        autonomisen hermoston toiminta (ei-tahdonalainen; jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen
        
        Tyvitumakkeet (Keskiosassa olevia tumakkeita; osallistuvat mm. liikkeiden tuottamisen, mielihyvään, motivaatioon ja riippuvuuksiin
        
        Aivojen palkkiojärjestelmä ja sen keskeinen välittäjäaine dopamiini
        
        Tuntoalue (Aivokuorella; käsittelee tuntoaistimuksiin liittyvää tietoa esim kipua)
        
        seuraa Somatosensorinen tilaa (tuntoaistin toimintaan liittyvä tieto) ja säätelee tuntoaistin toimintaa
      - Tietoisuus tunteista
        
        Tuntoalue (kehon suhdetta ulkoiseen maailmaan)
        
        Aivosaari (Aivokuoren osa; osallistuu interoseptioon, kivun kokemiseen, tunteisiin ja moniin riippuvuuksiin)
        
        Yhdessä välittävät tietoa otsalohkon etuosalle, jonka avulla ihminen tulee tunnetilastaan tietoiseksi
        
        Interoseptiivinen järjestelmä (seuraa kehon sisäistä tilaa)
      - Tunteiden säätely (edellyttää että on tietoinen tunteista)
        
        Otsalohko
        
        Inhibitio (sen avula ihminen voi estää itseään tekemästä jotain vahingollista tunteesta huolimatta)
        
        Pihtipoimun etuosa (tunteiden säätely
    - - Individualistinen kulttuuri
        
        Tunteet yksityisiä tapahtumia (muilla ihmisillä vähän merkitystä)
      - Kollektiivinen
        
        Kytkeytyvät enemmän sosiaalisiin suhteisiin kuin indiv. kultt.
        
        Tunteet viriävät enemmän tilanteesta kuin subjektiivisesta kokemuksesta
      - Perustunteet (kaikkialla lähes samalla tavalla toimivia tunteita
        
        Ilo, suru, pelko, viha, hämmästys, inho
        
        Kaikkiin liittyy omanlainen toiminnan muutos, kehon toiminnan ja käyttäytymisen muutos, kasvoilla, kehossa ja äänessähavaittava ilmaus skeä myös kokemus tunteesta
        
        Pohja evoluutiossa
        
        Kulttuurinen vaihtelu (mllaisissa tilanteissa on soveliasta näyttää tunteita)
    - - Perimä ja temperamentti
        
        Perimä
        
        voi periytyä esim. alttius masennukseen ja stressiherkkyys
        
        Temperamentti
        
        Vaikuttaa erityisesti taipumukseen kielteisiin tai myönteisiin tunteisiin
      - Tunnetaitojen kehittymiseen vaikuttavat erityisesti
        
        Perusturvallisuus, kiintymyssuhteet ja kasvatustyyli
        
        Tunteiden sosiaalinen mallintaminen ja yhteissäätely
        
        Samastuminen, peilisuhteet, ehdollistuminen ja mallioppiminen, vertaisryhmät
        
        Tunteiden säätelykeinojen harjoitteleminen, itsesäätelyvalmius
        
        kyky taitavaan mentalisaatioon (=ymmärtää muiden toiminnan syitä)
        
        Minäkäsitys ja identiteetin kehitys
      - Tunnetaitojen kehitys
        
        Vauva
        
        Tunnistaminen
        
        Mielihyvä ja mielipaha
        
        Tunnistaa ilmeitä
        
        Kokemuksen säätely
        
        Pääasiassa muiden avustuksella (syli, rauhallinen juttelu)
        
        Alkeellisia omia keinoja (imeminen, pään pois kääntäminen
        
        Ilmaisun säätely
        
        Ei pysty lykkäämään tai hillitsemään tunneilmaisua
        
        Leikki-ikä
        
        Tunnistaminen
        
        Perustunteet
        
        Sosiaalisia tunteita (häpeä, syyllisyys, kateus)
        
        Kokemuksen säätely
        
        Aikuisen tuki usein tarpeen
        
        Pääasiassa toiminnallista säätelyä (siirtymäobjekti (esim. nalle, lisää turvallisuutta), syli, leikki)
        
        Ilmaisun säätely
        
        Pääasiassa toiminnallinen tunneilmaisu (riehuminen, itkeminen, nauraminen)
        
        Kyky lykätä tai hillitä tunneilmaisua kehittyy vähitellen
        
        Kouluikä
        
        Tunnistaminen
        
        Sanavarastoon vaikuttaa tunteiden erittelykykyyn
        
        Kokemuksen säätely
        
        Kyky säädellä tunnetta toiminnan ohella mielikuvien avulla ja puhumalla kehittyy
        
        Kyky ennakoida tunteita kehittyy
        
        Ilmaisun säätely
        
        Kyky ilmaista sanoilla kehittyy entisestään
        
        Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy entisestään
        
        Nuoruus
        
        Tunnistaminen
        
        Sanavarasto vaikuttaa tunteiden erittelykykyyn
        
        Otsalohkon voimakkaan kehityksen myötä kyky tunnistaa toisten tunteita hetkellisesti heikkenee
        
        Kokemuksen säätely
        
        Nuoruusiän alussa voimakkaita tunnemyrskyjä
        
        Kypsymättömien defenssien käyttö tavallista
        
        Kyky eritellä tunteita monipuolisesti ja säädellä tunnekokemusta sen kautta kehittyy
        
        Ilmaisun säätely
        
        Kyky ilmaista sanoilla kehittyy entisestään
        
        Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy entisestään
    - - Riippuva (asia jota mitataan)
        
        Tunne voi olla molempia
        
        esim. tuotetaan ärsyke ja tutkitaan mitä tunteita se koehenkilössä herättää
      - Riippumaton (asia jota säädellään)
        
        esim. miten tunne vaikuttaa koehenkilön toimintaan
      - Menetelmät
        
        Toiminnallinen aivokuvantaminen
        
        PET (verenkiertoon radioaktiivista-ainetta, kun veri vilkastuu tietää missä on toimintaa), fMRI (happimuutokset, magneettinen)
        
        Fysiologiset mittaukset
        
        Sydämensyke EKG, ihon sähkönjohtavuus EDA, kasvolihasten elektromyografia EMG
        
        Kyselylomakkeet ja kokemusotantamenetelmät
        
        Tunnepäiväkirja ja muut itsearviointimenetelmät
        
        Käyttäytymisen perusteella tehtävät päätelmät
        
        havainnointi ja reaktioaikamittaukset
      - Tutkijat
        
        Paul Ekmanin tutkimus perustunteista
        
        Nummenmaan kehollisten tunnekarttojen tutkimus
        
        Iowan uhkapelitehätävä -tutkimus (päätöksenteossa käyetään kognitiivia ja emotionaalisia prosesseja; Ihmisillä on tapana valita tulos joka tuottaa positiivisia ärsykkeitä vahvistavan tuloksen)
- - - - Homeostaattiset motiivit (Pitää yllä fysiologista tasapainoa, esim. sopiva lämpö, uni ja veren sokeripitoisuus eli nälkä)
        
        Hypotalamus (Säätelee hormoneita, janon ja nälän tunteitam seksuaalisuutta, mielihyvän kokemuksia ja kehon lämmönsäätely)
        
        Ihmiset myös syövät sosiaalisesti
      - Taistele tai pakene -reaktio (nostaa nopeasti kehon vireystilaa, joka syntyy pelon, vihaisuuden ja stressin yhteydessä)
        
        hengissä pysyminen
      - Sosiaaliset motiivit (huomioida toisten vaikutus omaan toimintaansa)
        
        Turvallisuuden ja läheisyyden tarpeet
        
        Hyväksyntä
        
        Konformisuus (mukautuu ryhmään saadakseen hyväksyntää)
        
        Synnynnäinen liittymisen tarve
        
        edistää: Kiintymyssuhde syntyy varhaislapsuudessa
    - - Deci ja Ryan: Itseohjautuvuusteoria (3 hyvinvointia edistävää psykologista perustarvetta)
        
        Autonomia (päätösvalta ja valinnanvapaus
        
        Kyvykkyys (kokemus osaamisesta, pätevyydestä ja aikaansaamisesta)
        
        Yhteenkuuluvuus (kokemus osallisuudesta ja yhteydestä itseään suurempaan)
    - - Sisäinen motivaatio (halu tehdä itsensä vuoksi; tekeminen koetaan palkitsevaksi, merkitykselliseksi ja innostavaksi)
      - Ulkoinen motivaatio (ei toiminnan syy vaan asiaa tehdään jonkin muun tavoitteen motivoimana)
        
        Välineellinen ehdollistaminen (Palkkiot ja rangaistuksien avulla käyttäytymisen ohjaamista)
        
        Ei riitä ylläpitämään pitkäkestoista motivaatiota
  - - - Tunnetaidot (tunnistaminen, syy, ilmaisu ja säätely; auttavat etenemään vastoinkäymisistä)
      - Toiminnanohjaus (hyvän suunnitelman tekoon)
        
        Itsekontrolli (kyky ehkäistä häiritseviä impulsseja (inhibitio))
      - Metakognitiiset taidot (missä on hyvä ja mitä pitää vielä kehittyy tavoitteiden kannalta)
    - - Tavoitteet (asettaa tavoitteet pyst. usk. ja attribuution perusteella)
        
        SMART-tavoite (täsmällinen, mitattava, saavutettava, merkityksellinen, aikataulutettu)
        
        Attribuutiot
        
        Illusorinen optimismi (onnistumiset--> itse, epäonn. --> tilannetekijät
        
        Defensiivinen pessimismi (ennakoidaan epäonnistumista)
        
        opittu avuttomuus (ei voi vaikuttaa elämään)
        
        Optimismi ja pessimismi
      - Pystyvyysuskomukset
        
        Aiemmat onnistumiset/kokemukset
        
        Attribuutiotapa (oman edun mukainen paras)
        
        Sijaismallit (muut ihmiset selvinneet samantapaisista haasteista)
        
        Ympäristön kannustus ja oman kehon reaktioiden hallinta (esim. kyky rauhoittua
        
        Ihmisten tuki
      - Tunteet
        
        Myönteiset tunteet ylläpitää toivoa ja uskoa tekemiseen
        
        Kielteiset tunteet voivat synnyttää amotivaatiota (ei yhtään motivaatiota, ei aseta tavoitteita)
        
        Tunteiden tunnistaminen ja salliminen auttaa tekemään tilanteesta tulkinnan, että voi tarttua toimeen, vaikka motivaatio eksyksissä
    - - Fyysiset voimavarat
        
        Tunteilla yhteys uneen ja ravitsemukseen
        
        Mot. ylläpitäminen tarvitsee riittäviä fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja
      - Sosiaalinen ympäristö
        
        Kasvuympäristö voi tukea resilienssiä (kyky selvitä vaikeuksista)
  - - - Temperamentti- ja persoonallisuuserot (reagointitapoja)
        
        Ottaako riskejä vai onko turvallisuushakuinen?
        
        Tunnollisuus ja sovinnollisuus voivat ohjat a huomioimaan muiden tarpeet omien tarpeidensa yli
        
        Turvallisuude tarpeet, tarve rauhoittumiseen, omaan tilaan ja elämyshakuisuus
      - BIS- ja BAS-järjestelmät (hermoston aktivoitumisen järjestelmiä; BIS saa ihmisen välttelemään kohdetta ja BAS saa lähestymään kohdetta hyvien asioiden toivossa)
      - Palkkiojärjestelmä (dopamiini)
        
        Geenien ohjaamat erot dopamiinin tuotannossa voivat selittää miksi mielihyvähakuisuus johtaa jopa riippuvuuksiin
    - - Millaiset tavoitteet mahdollista saavuttaa (pystyvyysuskomukset)
      - Miten omaehtoisesti ja itsenäisesti asettaa tavoitteita (sisäinen motivaatio)
      - Miten pystyy vaikuttaa tavoitteiden saavutettavuuden (kontrollikäsitys, attribuutiotyylit)
      - MIten jaksaa ponnistella ja ylläpitää motivaatiota ja toiveikkuutta (optimismi-pessimismi))
    - - Kollektiivinen ja individualistinen kulttuuri
        
        Individualistisessa kulttuurissa motivoi yksilön etu ja itse asettaa tavoitteet ja on myös itse niistä vastuussa
        
        Kollektivistivisessa kulttuurissa tavoite on tuottaa kunniaa koko perheelle ja omasta lähiyhteisöstä huolenpitäminen motivoi voimakkaasti
      - Arvomaailma (erilaisten arvojen ja tärkeiden asioiden kokonaisuus)
        
        Mikä koetaan olevan tavoittelemisen arvoinen ja mitä keinoja luvallista käyttää
      - Maailmankuva (sisäinen malli; käsitys millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia)
  - - - 1) Vastavuoroisuus (muilla halu vastata palvelukseen tai lahjaan ja hyvitellä tuottamaansa pettymystä)
      - 2) Sitoutuminen ja jatkuvuuden vaaliminen (Jos ihmiset lupaavat jotakin, heillä on tarve olla johdonmukaisia säilyttääkseen minäkäsityksen eheyden)
      - 3) Sosiaalinen vaikutus (ihmiset tekevät sitä, mitä luulevat enemmistön tekevän eli ovat taipuvaisia yhdenmukaisuuteen eli konformismiin
      - 4) Auktoriteetti (Auktoriteettihahmoja, kuten poliiseja ja tutkijoita, totellaan ja seurataan herkemmin kuin muita)
      - 5) Tykkääminen (miellyttäviksi koettuja ihmisiä seurataan herkemmin)
      - 6) Niukkuuden kokemus (kun jotakin on rajallisesti saatavilla, sitä halutaan enemmän)
    - - Esim. ilmastonmuutos, kulutus-, terveys- ja liikennekäyttäytyminen