Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
kemialliset sidokset = sähkömagneettisia vuorovaikutuksia - Coggle Diagram
kemialliset sidokset = sähkömagneettisia vuorovaikutuksia
HEIKOT SIDOKSET = molekyylien välillä (yhdistävät niitä toisiinsa)
DISPERSIOVOIMAT eli van der Waalsin voimat
kaikkien molekyylien välillä (huom: siis molekyyleillä, eli epämetalli+epämetalli!)
poolittomien molekyylien välillä ainoa heikko sidos!
johtuvat hetkellisistä dipoleista, jotka aiheutuvat elektronien liikkeestä: elektronit eivät ole staattisesti paikallaan vaan liikkuvat, jolloin ne voivat olla kasautuneina hetkellisesti johonkin osaan molekyyliä -> se osa molekyylistä on osittain negatiivisesti varautunut, ja samaan aikaan jokin toinen osa on positiivisesti varautunut - näitä hetkittäisiä dipoleja syntyy ja purkautuu koko ajan, ja niiden välinen vuorovaikutus on dispersiovoima
jos molekyylissä on vähän elektroneja (-> pieni moolimassa) ja molekyylien välillä on vain dispersiovoimia, on kyseinen aine huoneenlämmössä kaasua
DIPOLI-DIPOLISIDOS
poolisten molekyylien välillä
mitä voimakkaampia tai mitä useampia dipolidipoli-sidoksia (tai vetysidoksia) molekyylien välille syntyy, sitä todennäköisemmin aine on huoneenlämmössä kiinteää tai nestemäistä, vaikka elektroneja olisikin vähän (eli vaikka moolimassa olisikin pieni)
poolisen molekyylin positiivisesti varautunut pää vetää puoleensa toisen molekyylin negatiivisesti varautunutta päätä
VETYSIDOS
dipoli-dipolisidoksen erityistapaus
poolisten molekyylien välillä, kun molekyylin positiivisena napana on vety ja negatiivisena napana pienikokoinen, voimakkaasti elektronegatiivinen atomi (N, O, F)
esim. vedessä vesimolekyylien välillä
vetysidoksia muodostuu myös monien orgaanisten molekyylien välille: niistä johtuen myös alkoholeilla ja karboksyylihapoilla on korkeammat kiehumispisteet kuin hiilivety-yhdisteillä, joilla on sama molekyylipaino
DNA:n emäsparit sitoutuvat toisiinsa vetysidosten avulla, ja pitkät proteiiniketjut laskostuvat ja kiertyvät mm. vetysidosten ansiosta
IONI-DIPOLISIDOS
poolisten molekyylien ja ionien välillä
esim. kun suolat liukenevat veteen
VAHVAT SIDOKSET = aineessa atomien välillä
METALLISIDOS
metalliatomien välillä
jokainen metalliatomi luovuttaa uloimmat elektroninsa yhteiseen käyttöön
metallihilassa metallikationeja sitoo yhteen hilassa vapaasti liikkuvat elektronit
alkuaineet metalleja, seokset metalliseoksia eli lejeerinkejä
yleensä kiinteitä huoneenlämmössä (elohopeaa lukuunottamatta)
metallisidos on sitä vahvempi, mitä enemmän ulkoelektroneja metalliatomilla on ja mitä pienempi metallikationi on
-> I ja II pääryhmän metallit hauraampia ja reaktiivisempia kuin siirtymämetallit
IONISIDOS
metalliatomin ja epämetalliatomin välillä SEKÄ moniatomisten ionien välillä
elektronegatiivisempi atomi (epämetalli) vetää elektropositiivisemmalta atomilta (metallilta) ulkoelektronit kokonaan itselleen
epämetalliatomi ottaa vastaan elektroneja -> ANIONI
kationi ja anioni vetävät toisiaan puoleensa -> syntyy ionisidos/ionihila
yhdisteet ioniyhdisteitä eli suoloja
sidoksen muodostavien atomien välinen elektronegatiivisuuserotus yli 1,7
kiinteitä huoneenlämmössä
metalliatomi luovuttaa elektroneja -> KATIONI
KOVALENTTINEN SIDOS
KOORDINAATIOSIDOS
erikoistapaus kovalenttisestä sidoksesta
molemmat sidoselektronit peräisin vain toiselta atomilta/atomiryhmältä
yhdisteestä löytyy koordinaatiosidos -> hakasulkeet
epämetalliatomien välillä
atomit jakavat ulkoelektroneja yhteiseen käyttöön
syntyneet alkuaineet ja yhdisteet ovat joko MOLEKYYLEJÄ (rajallinen atomien lukumäärä) tai KOVALENTTISEN HILAN (ATOMIHILAN) OMAAVIA AINEITA (jatkuva hila, esim. timantti ja SiO2)
sidoksen muodostavien atomien välinen elektronegatiivisuuserotus alle 1,7
syntyvä sidos voi olla poolinen tai pooliton