Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Kasvien evoluutio - Coggle Diagram

- - - - Muinaisen arkeonin perimä sulkeutui solukalvosta erilisen kalvorakenteen eli tumakotelon sisälle ja muodosti solun tuman. Syntyi tumattomien solujen sulautuessa yhteen
      - Askardarkeoni nielaisi bakteerin, jolloin muodostui suurempi solu. Solujen yhdistyessä DNA:n määrä kasvoi aiempaa suuremmaksi ja kromosomien ympärille kasvoi suojaava tumakotelu
    - - Soluhengitykseen kykenevä bakteerisolu päätyi toisen solun sisään. Syntyivät mitokondriot
        
        Soluhengitys: hapen määrän lisäännyttyä eliön käyttöön vapautui enemmän energiaa kuin ilman happea tapahtuvassa käymisreaktiossa
        
        C6H12O6 (glukoosi) + 6 O2 → 6 CO2 + 6 H2O + 36ATP
      - Endosymbioosin toisessa vaiheessa fotosynteesiin kykenevä syanobakteeri päätyi osaksi muodostunutta solua, ja näistä kehittyivät viherhiukkaset
        
        Viherhiukkanen tuotti solulle runsaasti sokeria ja muita hyödyllisiä yhdisteitä. Syntynyt yhdistelmäsolu oli ensimmäinen yksisoluinen viherlevä, josta kehittyi myöhemmin monisoluiset levät ja kasvit
      - Monisoluisten eliöiden kehittyminen
        
        Syntyvaiheita ei tiedetä kovin hyvin
        
        Yksisoluisia eliöitä saattoi liittyä yhteen ja muodostaa solurykelmiä, jonka solujen välillä oli jonkinlaista työnjakoa
        
        Suuri koko suojasi saalistajilta, koska iso solurykelmä oli vaikeampi syödä kuin pienet yksittäiset solut
        
        Vähitellen yhteen liittyneiden solujen työnjako kehittyi niin pitkälle, että solut eivät enää selviytyneet ilman toisiaan
        
        Monisoluisia leviä oli olemassa arviolta jo n. miljardi vuotta sitten, mutta monisoluisten eliöiden määrä lisääntyi kuitenkin vasta n. 650 miljoonaa vuotta sitten
        
        Siirtyminen mereltä maalle: ensimmäiset maakasvit
        
        Elämän sopeutuminen maalle alkoi noin 500 miljoonaa vuotta sitten
        
        Edellytti otsonikerroksen muodostumista, joka suojasi ultraviolettisäteilyltä
        
        Sopeutuminen maan elinolosuhteisiin oli hyvin hidasta, koska olosuhteet olivat hyvin erilaiset. Eliöiden piti oppia selviämään ja lisääntymään kuivissa olosuhteissa, pysymään pystyssä ilman veden kannattelevaa vaikutusta ja hankkimaan tarvitsemiaan aineita kuten vettä, happea ja ravinteita maaperästä tai ilmasta
        
        Maalle siirtymisessä oli paljon hyötyä kasveille ja eläimille: enemmän valoa ja hiilidioksidia ja enemmän tilaa ja kilpailua resursseista. Lisäksi maanpinnalla oli vähemmän petoja ja kasvinsyöjiä
        
        Sammaleiden kehittyminen: ensimmäiset maakasvit
        
        Kasvien siirtyminen maalle alkoi matalissa vuorovesilammikoissa, jotka kuivuivat pari kertaa vuorokaudessa
        
        Monisoluisille viherleville kehittyi ajoittaista kuivuutta kestävä pintarakenne
        
        Vähitellen näistä viherlevistä kehittyi sammalet, jotka sopeutuivat elämään kuivalla maalla. Sammalet olivat maan yleisimpiä kasveja noin sadan miljoonan vuoden ajan.
        
        Sammalet eivät tosin olleet täysin sopeutuneita maa-elämään. Sammalet selviytyivät ainoastaan vetisillä maa-alueilla, koska niiltä puuttuivat veden ottamiseen ja kuljettamiseen erikoistuneet rakenteet ja niiden lisääntyminen edellytti kosteutta
        
        Sammalet olivat sekovartisia, eli niistä ei voinut erottaa tyypillisiä maakasvien osia: vartta, lehtiä eikä juuria. Myöhemmin monille sammallajille kehittyi lehtiä ja juurtumahapsia.
        
        Sammalen lisääntyminen
        
        Sammalen latvaan syntyy muna- ja siittiöpesäkkeitä
        
        Hedelmöittyneestä munasolusta kasvaa itiöpesäke kasvin latvaan
        
        Itiöistä kasvaa suvuttomasti uusia sammalkasveja
        
        Sammalten lisääntymiseen kuuluu sekä suvullinen että suvuton vaihe
        
        Suvullinen lisääntyminen hedelmöityksen avulla on mahdollista vain kosteassa ympäristössä, koska sammalten siittiösolut liikkuvat veden mukana munasolujen luo. Suvuton lisääntyminen tapahtuu itiöiden avulla sekä useilla sammallajeilla niiden katkenneista osista.
        
        Sammaleet ovat itiökasveja
        
        Sienten ja kasvien koevoluution alkaminen
        
        Maalla alkoi elää sieniä suunnilleen samaan aikaan sammaleiden kanssa
        
        Sienten hajotustoiminnan vuoksi kasveille vapautui riittävästi ravinteita
        
        Maalle siirtyneiltä leviltä ja sammalilta puuttuivat veden ja ravinteiden ottoon erikoistuneet rakenteet
        
        Sienijuuren muodostuminen
        
        Sienijuuren eli mykorritsan välityksellä kasvit saivat sieniltä tarvitsemaansa vettä ja siihen liuenneita ravinteita. Sieni puolestaan sai kasvilta sen fotosynteesissä syntynyttä sokeria. Läheinen yhteiselämä johti sienten ja kasvien koevoluutioon
        
        Kasvien ja sienten evoluutio on kulkenut rinnakkain
        
        Sienissä ei ole fossilisoitumista helpottavia kovia osia, joten niitä on säilynyt vain niukasti fossiileina
        
        todennäköisesti niitä oli samaan aikaan maalla kuin viherleviä
        
        Joidenkin viherlevien ja sienten koevoluution tuloksena kehittyivät jäkälät
        
        Putkilokasvien kehittyminen
        
        kehittyivät noin 420 miljoonaa vuotta sitten
        
        Ensimmäiset kokonaan maalla eläneet putkilokasvit olivat sanikkaisia
        
        Sanikkaiset eli liekokasvit, saniaiset ja kortteet
        
        Itiökasveja, lisääntyvät vuorotellen suvullisesti ja suvuttomasti
        
        Putkilokasvit yleistyivät nopeasti, koska niiden rakenteet auttoivat sopeutumaan maaelämään sammalia paremmin, avainsopeumat
        
        Juuret mahdollistivat veden ja ravinteiden ottamisen maaperästä
        
        Vesi kulkeutui johtojännettä pitkin juurista lehtiin
        
        Varren tukisolukko kannatteli kasvia pystyssä ja pintasolukko suojasi kuivumiselta
        
        Suurilehtiset lajit pystyivät tehokkaaseen fotosynteesiin
        
        Näiden rakenteiden kehittyminen mahdollisti myös kasvien kasvamisen suuremmaksi
        
        Siemenkasvien kehittyminen
        
        Kivihiilikauden jälkeen n. 250 miljoonaa vuotta sitten maapallon ilmasto muuttui kuivemmaksi ja viileämmäksi
        
        Laajat sanikkaismetsät hävisivät
        
        Suurten sanikkaisten tilalle kehittyivät siemenkasvit, jotka sopeutuivat muuttuneisiin oloihin paremmin, sillä niiden lisääntyminen onnistui kuivemmissa olosuhteissa
        
        Siemenkasvien lisääntymisrakenne on kukka
        
        Koiraspuoliset sukusolut, siitepölyhiukkaset, syntyvät kukan heteissä ja munasolut emeissä
        
        Emien rakenteen mukaan siemenkasvit ryhmitellään paljassiemenisiin ja koppisiemenisiin kasveihin
        
        3 more items...
        
        Siitepölyhiukkaset kestävät kuivuutta ja kulkeutuvat helposti tuulen, veden tai jonkin eläimen kuljettamana emikukintoon munasolun luokse
        
        Sanikkaiset ja siemenkasvit ovat putkilokasveja
        
        putkilokasvit ottavat veden ja ravinteet maaperästä juurillaan, jotka levittäytyvät laajalle alueelle
        
        Juurissa on lisäksi juurikarvoja, jotka suurentavat vedenottopinta-alaa.
        
        Vesi siirtyy maaperästä juuren soluihin, koska maaperän vesi ja siihen liuenneet ravinteet muodostavat laimeamman liuoksen kuin liuos, joka on juuren solujen sisällä
        
        Juuren keskiosasta alkaa johtosolukko, jossa on aineiden kuljetukseen erikoistuneita johtojänteitä. Johtojänteet jatkuvat juuresta varteen. Kun johtojännettä tarkastellaan mikroskoopilla, siinä voidaan nähdä puuosa ja nilaosa. Vesi ja ravinteet kulkevat puuosan putkiloissa, ja fotosynteesisä syntyneet tuotteet nilaosan siiviläputkissa. Lehdissä putkijot jatkuvat lehtisuonina, joista vettä siirtyy yhteyttämissolukon viherhiukkasiin. Puuvartisten kasvien paksuuskasvun saa aikaan puu- ja nilaosan välissä oleva jälsisolukko. Johtojänteiden paksuseinäiset solut tukevat putkilokasveja.
        
        Juuren keskiosassa johtosolukko, jossa aineen kuljetukseen erikoistuneita johtojänteitä. Johtojänteet jatkuvat juuresta varteen
        
        4 more items...
        
        Veden nousu kasvissa: haihtumisimu
        
        Suurin osa kasvin ottamasta vedestä haihtuu lehden alapinnalla sijaitsevien ilmarakojen kautta -> aiheuttaa haihtumisimun
        
        1 more item...