Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Etiikka - Coggle Diagram
Etiikka
Kpl 4
Relativismin mukaan moraali on suhteellista, oikea ja väärä vaihtelevat yksilöiden, kulttuurien ja yhteisöjen välillä. Kaikille ei siis ole samaa moraalia.
Subjektivismin mukaan moraali riippuu yksilöstä, joten sen vaatimukset koskevat vain tätä yksilöä.
Kulttuurirelativismi määrittää moraalia kulttuurien mukaan, "maassa maan tavalla".
Emotivismissa ajatellaan, että etiikassa on kyse tunteiden ilmaisusta. Se tarkastelee, miten kieltä käytetään etiikasta puhuttaessa.
-
Nihilismin kannattaja ajattelee, ettei moraalille löydy perustaa.
Objektivismin mukaan moraali on näkökulmasta riippumatonta. Oikea ja väärä ovat objektiivisia tosiasioita.
-
Humen giljotiini: siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla.
Konstruktivismin mukaan moraalilla on rakentaja tai säätäjä. Yhteisöllisessä konstruktivismissa yhteisö rakentaa itselleen perustan moraalilleen.
-
Kognitivismin kannattajat ajattelevat, että eettisiä tosiasioita voi tietää.
Intuitionismissa ajatellaan, että oikean ja väärän erottaa intuition avulla.
-
Kpl 12
-
Ilmastonmuutos on iso aihe nykypäivänä. Se saa pohtimaan, onko ihmisellä oikeus vaikuttaa näin paljon luontoon ja sen eläinlajien kohtaloon.
Intressit ovat tarpeita ja tavoitteita, kuten ravinto ja turvallisuus. Mitä useamman intressit toteutuvat, sen parempi. Jos teko loukkaa toisen intressejä, sitä pitäisi välttää.
Jos oliolla on intressejä, sitä ei kuulu jättää moraalin piirin ulkopuolelle. Etäisyys tai aika eivät vapauta meitä vastuusta.
Cowboy-etiikan mukaan resurssit ovat ehtymättömiä tai korvattavissa. Niitä ei siis tarvitsisi säästellä.
Avaruusalusetiikka ajattelee luonnonvarojen olevan rajallisia ja ainutlaatuisia. Niitä ei riitä loputtomiin, eikä niitä voi korvata.
Ilmasto-ongelmaan on esitetty useita erilaisia ratkaisuja, mutta niihin on hankala tarttua. Ihmisillä on lukuisia syitä ja keinoja vältellä ilmastotekoja.
Ihmismieli on hyvä ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat henkilökohtaisia, äkillisiä, epäsoveliaita ja välittömiä. Ilmastonmuutos ei täytä näitä kriteereitä, jolloin ilmastotekojen toteutus takkuaa.
Eläinetiikka on noussut suureksi kysymykseksi. Miksi eläinten kaltoinkohtelu on edelleen oikeutettua? Niilläkin on intressit sekä kuuluvat moraali piiriin. Ne kokevat myös yhtälailla kärsimystä.
Ihmiset syyllistyvät lajisortoon, kun kaltoinkohtelevat eläimiä niiden lajin perusteella.
Naturalistisessa virhepäätelmässä luonnollisesta tosiasiasta tehdään johtopäätös, mikä on vastoin Humen lakia.
Kpl 7
Hyve-etiikka ei keskity tekoihin tai niiden seurauksiin, vaan niiden tekijään. Sen mukaan vain hyveet mahdollistavat onnellisen elämän.
Hyveillä tarkoitetaan ihmisten hyviä ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä. Eri aikoina ja eri kulttuureissa arvostetaan erilaisia hyveitä. Olemassa on perushyveitä, kuten viisaus, kohtuullisuus ja rohkeus.
Ajatellaan, että hyveelliseksi tullaan tekemällä hyviä tekoja. Ihmisen luonne kehittyy tekojen myötä aina paremmaksi.
Hyveen vastakohtana on pahe. Yleensä paheilla tarkoitetaan pieniä, harmittomia tapoja. Hyve-etiikassa on kuitenkin kyse ei-toivotuista ominaisuuksista, kuten ahneus tai kateus.
Ihmisen luonne ja tavat kehittyvät myös paheiden myötä, samalleen kuin hyveiden kanssa. Huonot luonteenpiirteet ovat este onnellisuudelle.
Sokrateen mukaan hyve on tietoa ja väärä toiminta johtuu tietämättömyydestä. Oikeaan toimintaan tarvitaan käytännöllistä järkeä. Äärimmäistä käytöstä tulisi välttää, ja kohtuullisuus on tärkeää kaikessa. Hyveellinen ihminen kulkee kaikessa kultaista keskitietä.
Eudaimonia eli onnellisuus on elämän päämäärä, se on hyvää ja onnistunutta elämää. Päämäärään päästään toteuttamalla ihmisen tarkoitusta, eli ajattelua sekä hyveiden harjoittamista.
Hyve-etiikka soveltuu heikosti arkisiin eettisiin valintoihin. Se ei anna suoria neuvoja, ja jättää pohtimisen omaan varaan.
Jos eettisten ongelmien ratkaisuun käytetään normatiivisen etiikan useita eri teorioiden näkökulmia yhdessä, kyse on kasuistiikasta.
Kpl 14
Vahinkoperiaatteeseen kuuluu seurauseettinen näkökulma. Mikään teko itsessään ei ole oikea tai väärä, vaan sitä arvioidaan sen tuottaman vahingon tai hyödyn kannalta.
Ihmisellä tulee olla oikeus päättää itseään koskevista asioista. Ihmisyyttä tulee kohdella päämääränä, ei välineenä.
Homoseksuaalisuuden on katsottu olevan moraalin vastaista, koska se koetaan luonnottomana.
Siihen liittyvät argumentit ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia. Erilaisia perusteluja löytyy, mutta yksikään niistä ei ole juurikaan pätevä.
Avioliittoasioista on myös kiistelty. Perustelut sille, miksei homoparit saisi mennä naimisiin, ovat hyvin kehnoja.
Uskonnolla ei pitäisi olla mitään oikeutta puuttua moraalisiin kysymyksiin. Sillä ei voi perustella, mikä on oikein ja mikä väärin.
-
Negatiivinen vapaus on vapautta jostakin, esteiden puutetta.
Positiivinen vapaus on vapautta johonkin, aitoa
Kpl 15
Kysymys abortista on tyypillinen soveltavan etiikan ongelma. Sen ratkaisemiseen pyritään käyttämään moraalifilosofian välineitä.
Aborttia vastustavat argumentit eivät ole päteviä. Alkio tai sikiö ei ole ihminen vielä sillon, kun abortti on mahdollista tehdä. Kaikilla ihmisllä on kyllä oikeus elämään, mutta alkio ei sitä vielä ole. Abortti ei ole murha.
Tässäkään uskonto ei ole peruste abortin kieltämiseen. Kaikki eivät usko, eikä tosielämän asioita voi perustella jonkun yliluonnollisen kautta. Toisen ihmisten uskonnollisten näkemysten ei tule sitoa ihmisiä, jotka eivät usko.
Eutanasiaa vastustetaan monista syistä, sekä sitä pidetään myös moraalisesti vääränä.
Eutanasian kannattajat katsovat, että on moraalin vastaista pitää kuolevaa, kärsivää ihmistä väkisin hengissä, ja vain pitkittää tuskaa. Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin.
-
Aktiivista eutanasiaa ei pidetä moraalisesti oikeutettuna, mutta passiivista eutanasiaa pidetään. Kyse on siis teosta ja tekemättä jättämisestä, aktista ja omissiosta.
Teon ja tekemättä jättämisen ero on tässä isossa merkityksessä. Onko niillä kuitenkaan väliä, kun lopputulos on joka tapauksessa sama - kuolema?
Kpl 5
Seurausetiikan mukaan teon seuraukset ratkaisevat, onko teko eettisesti oikea.
Utilitarismin mukaan pitää toimia niin, että teosta seuraa hyötyä mahdollisimman monelle.
Tekoutilitarismin mukaan tulee valita teko, jolla on parhaat seuraukset.
-
Egoismin mukaan on oikein ja inhimillistä ajaa omaa etuaan. Psykologisen egoismin mielestä ihminen on lajiolemukseltaan itsekäs.
Altruismin mukaan muiden etu tulee nostaa oman edun edelle.Supererogatoriseen etiikkaan kuuluu niin epäitsekkäät teot, ettei niitä voi vaatia keneltäkään.
Huonotkin teot voidaan sallia, jos niiden päämääränä on hyvä tarkoitus, ja teoilla vältetään suuremmat vahingot.
Kpl 13
-
Teknologinen imperatiivi on ajattelutapa, että kaikki mikä on keksittävissä, keksitään ja otetaan käyttöön.
-
Algoritmit vaikuttavat maailmankuvaamme, ja saattavat pienentää sitä.
Tekoälyn kehittäjät voivat rakentaa moraaliset aidat, joiden sisällä tekoälyn tulee toimia.
Tekoäly sujuvoittaa arkea, vapauttaa tiettyjen töiden tekemisestä ja pelastaa ihmishenkiä. Herääkin kysymys, olisiko jopa moraalitonta olla hyödyntämättä sitä?
Insinöörien tulisi vannoa vala, joka estäisi heitä kehittämästä vaarallista tekniikkaa. Onko tekniikka kuitenkin itsessään paha, vai onko enemmälti kyse siitä, miten sitä käytetään.
Kpl 1
-
Etiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia.
Siinä pohditaan, mihin moraalikäsitykset perustuvat, kuinka ne perustellaan ja mitä moraali on.
Etiikkaa tarvitaan ratkaisemaan elämän erilaisia moraalisia pulmia. Niitä esiintyy mm. perus arjessa sekä politiikassa. Eettinen näkökulma liittyy lähes kaikkeen.
Etiikassa on kyse oikeasta toiminnasta ja hyvästä elämästä.
Arvot ovat jokaisella henkilökohtaisia. Ne kertovat, mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista.
Arvo voi olla esine tai jokin abstrakti asia, kuten terveys tai ystävyys. Arvot ohjaavat meidän toimintaamme.
Välinearvo on arvo, jonka avulla saavutetaan toisia arvoja.
Itseisarvoa pidetään arvokkaana vain sen itsensä takia.
Normit ovat sääntöjä, käskyjä tai kieltoja, jotka suojelevat arvoja. Tapanormit ohjaavat meidän arkeamme. Normit määrittävät, mikä on normaalia tai millainen pitäisi olla.
Niiden noudattamiseen liittyy erilaisia sanktioita.
Normien kyseenalaistus on normikriittisyyttä.
Etiikka jaetaan eri osa-alueisiin:
Normatiivinen ohjaa, deskriptiivinen kuvaa, metaetiikka etsii perusteita ja soveltava etiikka soveltaa käytäntöön.
Kpl 3
Ihminen on moraalinen agentti, eli toimija, joka on moraalisesti vastuullisena teoistaan. Agenttiin vaikuttaa ikä, tietämättömyys, pakotus sekä sairaudet.
Moraalinen subjekti on jotain, millä on moraalista arvoa. Tämä tuo sille erilaisia oikeuksia. Se pitää ottaa huomioon, kun tehdään valintoja.
Jos ajatellaan, että moraalin piiriin kuuluvat vain ihmiset, se on antroposentrismiä.
-
-
-
Kpl 11
Eksistentialismi on filosofian suuntaus, joka keskittyy yksilön olemiseen maailmassa. Sen ydinajatus on, että olemassaolo edeltää olemusta. Mikään valmiiksi annettu asia ei määritä ihmisen olemusta.
Yksilön tehtävä on luoda oma identiteettinsä, eli oma itsensä. Jokaisen omissa käsissä on tehdä elämästään merkityksellistä.
Jokaisen täytyy valita itse, miten haluaa elää. Vapaa tahto antaa mahdollisuuden valita itse oman elämänsä. Itse valittu elämä on autenttista elämää.
Ihminen on aina vastuussa omista valinnoistaan, ja niiden kanssa on elettävä.
Valinnoillaan ihminen rakentaa itseään, valinnat muokkaavat persoonaa.
-
Kpl 8
Elämän pohdinta on elämänfilosofiaa. Siinä pohditaan ihmiselämää ja sen kysymyksiä eri näkökulmista.
Ihmisten tulee elää autenttinen eli aito, oma elämä.
Filosofi Martelan mukaan elämän merkitys syntyy siitä, että tekee itselleen merkityksellisiä asioita, ja tekee itsensä merkitykselliseksi muille.
Elämän tarkoitus on joko yleinen, tai henkilökohtainen.
Elämä ei ole autenttista, jos eletään muiden toiveita täyttäen ja massan mukana mentäen. Täytyy pysähtyä miettimään, mitä elämältään oikeasti haluaa.
Kpl 10
Logoterapia on hoitomuoto, jossa pyritään luomaan elämälle jokin tarkoitus.
Kärsimystä ei voi välttää kokonaan, joten se kannattaa nähdä mahdollisuutena. Ihminen, jonka elämällä on tarkoitus, voi kestää suurtakin kärsimystä.
-
Nietzschen mukaan tahto on elämää ruokkiva voima. Ihmisen pitäisi jatkuvasti ylittää itsensä. Kärsimykselle pitää luoda merkitys, eikä siihen pidä jäädä rypemään.
Sovinnaisuus on muiden miellyttämisen vuoksi tehtyä toimintaa. Omat arvot tulee määrittää ja asettaa itse.
Kpl 2
Moraaliset valinnat ovat joko yksilöllisiä tai yhteiskunnallisia. Yhteisö on ihmiselle olennaisen tärkeä. Yksilö tarvitsee yhteiskuntaa, mutta yhteiskunta tarvitsee myös yksilöitä. Elämän päämäärä on onnellisuus.
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, kulttuurista, ajasta tai paikasta riippumatta. Ihmisyyttä täytyy kunnioittaa ja kaikilla on oltava oikeus elämään, vapauteen sekä omaisuuteen.
Perusoikeudet päätetään jokaisessa valtiossa kansallisella tasolla, ja ne ovat täsmällisempiä kuin ihmisoikeudet. Lait säädetään perustuslain pohjalta,
Rasismi on merkki siitä, ettei ihmisoikeudet ole toteutuneet. Se ilmenee eri tavoin, mutta eniten siihen törmää perus arjessa ja pienissä teoissa.
Kpl 9
-
-
Mielipaha ja erilaiset pelot ovat onnen pahimpia vihollisia. Epikuroksen mukaan elämällä yksinkertaista elämää mielipahalta voi välttyä.
Stoalaisten mukaan mielenrauhan voi saavuttaa suhtautumalla vastoinkäymisiin tyynesti. Tapahtumiin ei voi vaikuttaa itse, joten niille ei voi mitään.
Kpl 6
Velvollisuusetiikan/periaate-etiikan mukaan on tärkeää, että teko tehdään oikeiden moraaliperiaatteiden varassa.
Kantin mukaan moraali perustuu moraalilakiin, eli ehdottomaan käskyyn. "Toimi vain sellaisen periaatteen mukaan, jonka voit samalla toivoa tulevan yleiseksi laiksi."
Velvollisuusetiikassa on kuitenkin ongelmia. Käytännön elämässä se on liian joustamaton, eikä teon seurauksia voi ohittaa, vaikka teko olisikin oikein.