Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
psykologia 2 kehittyvä ihminen - Coggle Diagram
psykologia 2 kehittyvä ihminen
kehityspsykologian perusteet
jokainen ihminen on yksilö, mutta käymme kuitenkin kaikki läpi samankaltaisia muutoksia
kehityspsykologiassa tutkitaan miksi ja miten ihmiset muuttuvat elämänsä aikana, kehityksillä on omat osa-alueensa;
fyysinen kehitys
pituuden, painon, ruumiintakenteen muuttuminen
motorinen kehitys
liiketoimintoihin liittyvät taidot, esim. konttaaminen
karkeamotoriikka
suurten lihasten hallinta ja perusliikkeet
hienomotoriikka
pienten lihasten hallinta
kognitiivinen kehitys
tiedonkäsittelytoimintojen kehitys
psykososiaalinen kehitys
tunne-elämän ja persoonallisuuden kehitys
emotionaalinen kehitys
tunteiden tunnistaminen ja säätelyn kehitys
minuuden kehitys
minäkäsityksen ja identiteetin prosessi
ympäristö, perimä, persoonallisuus
ympäristö vaikuttaa yksilöön, yksilö ympäristöön
ympäristö-vai perimä kiista
geenit vaikuttavat kaikkiin yksilön ominaisuukdiin ja toimintaan, mutta ne saavat merkityksensä vasta ympäristössä, jossa yksilö elää.
esimerkki:lihavuudelle altistava geeni tulee merkitykselliseksi ja ilmenee ylipainon kehittymisenä vasta ympäristössä, jossa on helposti saatavilla epäterveellistä, korkeakalorista ravintoa.
Käyttäytymisgenetiikka
on tieteenala, jossa tutkitaan ympäristön ja perimän monimutkaista vuorovaikutusta yksilön elämänkaaren aikana. merkittävin havainto on se, ettö samanlainen ympäristö ei tuota samanlaisia ihmisiää, vaan perimässä olevat erot saavat esimerkiksi saman perheen sisarukset kokemaan saman ympäristön eri tavalla
kehittyvät aivot
hermosolu
käsittelee, lähettää ja vastaanottaa sähkökemiallisia viestejä aivoissa
synapsi
on kahden hermosolun välinen liitoskohta, jonka kautta hermosolut ovat yhteydessä toisiinsa
hermoverkko
on monien hermosolujen muodostamien yhteyksien verkosto ja niiden aktiivisuus on toiminnan perusta.
limbinen järjestelmä
aivoalueiden joukko, joka osallistuu mm. autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn sekä yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin, koostuu eri osista
mantelitumake
, joka on tärkeä tunne-elämysten ja muistitiedon käsittelyssä
hippokampus
, joka on tärkeä muistitoiminnoille
hypotalamus
, joka ylläpitää elimistön tasapainoa
talamus
, jonka kautta eri aistimuksista aiheutuvat hermoimpulssit välitetään muualle aivoihin
persoonallisuus
(sis. asenteet, arvot, uskomukset, tavat)
temperamentti
jokaisen yksilöllinen ja synnynnäinen toimintatyyli ja tapa reagoida. Yksilöiden väliset synnynnäiset erot käyttäytymistyylissä ulkoisiin ärsykkeisiin.
biologisesti temperamentissä on kyse yksilöiden välisistä eroista hermoston toiminnassa. perimä määrittää suurimman osan temperamentistä.
temperamentin kolme ulottuvuutta (Rothbart); itsesäätely, taipumus kokea negatiivisia tunteita ja ulospäinsuuntautuneisuus
itsesäätely
on psyykkinen prosessi, jonka avulla yksilö säätelee omaa tarkkaavaisuuttaan, käyttäytymistään ja tunteitaan
taipumus kokea negatiivisia tunteita
eli yksilöiden väliset erot siinä, kuinka herkästi he kokevat pelkoa tai surua
ulospäinsuuntautuneisuus
näkyy siinä, kuinka aktiivisesti yksilö ottaa kontaktia tai hakee läheisyyttä
erilaiset kasvatustyylit
autoritaarinen kasvatustyyli
= ankara tai määräävä kasvatus, jossa lapsen mielipiteitä ei kuunnella, eikä osoiteta lämpimiä tunteita. Johtaa usein siihen, että lapsi kokee olevansa rakastettu vain ollessaan kiltti
salliva kasvatustyyli
= antaa lapselle vapauden päättää itse omista asioistaan eikä ollenkaan velvollisuuksia. vanhemmat enemmän kavereita, kun kasvattajia. yksilö voi näin alkaa käyttäytyä itsekkäästi ja kokea vanhemmat välinpitämättöminä
auktoriteettiin perustuva kasvatustyyli
= ohjaavaa kasvatusta,jossa vanhemmat asettavat lapselle rajoja, mutta antavat myös vapauksia. vanhempi on aidosti kiinnostunut lapsesta ja antaa lapselle terveen itsetunnon ja tekee hänestä sosiaalisesti taitavan.
kasvatukseen vaikuttaa myös kulttuuriympäristö
jos kasvuympäristö on
individualistinen
eli yksilökeskeinen, arvostaa se silloin enemmän yksilön valinnanvapautta ja yksilöllisyyttä.
jos kasvuympäristö on taas
*kollektiivinen
eli yhteisökeskeinen, arvostetaan silloin enemmän perheen, suvun ja ryhmän tärkeyttä.
kiintymyssuhdemallit
turvallinen kiintymyssuhde
= kehittyy, kun hoitaja reagoi lapsen tarpeisiin tarkoituksenmukaisella tavalla ja oikein ajoitetusti. Lapsi luottaa kasvattajaan joka on lapsen saatavilla turvallisena ja herkästi reagoitavana.
Turvaton kiintymyssuhde
syntyy, jos lapsi ei pysty luottamaan hoitajaansa. Hoitaja ei vastaa lapsen tarpeisiin eikä lapsi saa tukea tunteiden säätelyn oppimiseen. Turvattomassa kiiintymyssuhteessa erotellaan vielä vältteleväja ristiriitainen kiintymyssuhde
Välttelevä kiintymyssuhde
syntyy, kun lapsi ei ole. voinut stressaavissa tilanteissa tukeutua hoitajaan, vaan on jäänyt yksin. Lapsi oppii tukahduttamaan. kielteiset tunteensa, eikä näin näytä esimerkiksi hätää ulospäin
Ristiriitainen kiintymyssuhde
juontuu kokemuksista epäjohdonmukaisesta hoidosta. lapsi ei voi tietää, milloin ja miten aikuinen vastaa hänen tarpeisiinsa. Huomio haetaan näin voimakkaalla tunteiden ilmaisulla, esim. raivokohtauksilla.
Jäsentymätön kiintymyssuhde
juontaa juurensa epävakaasta ja kaoottisesta kasvuympäristöstä. Lapsi saatetaan pahoinpidellä tai laiminlyödä. Lapsi ei tällöin voi luottaa vanhempiinsa, ja joutuu kehittämään poikkeavia selviytymiskeinoja epävakaassa kasvuympäristössä.
kehitystutkimukset
kehityspsykologiassa tutkimuksia suoritetaan tutkittaessa muutoksia eri osa-alueilla ja ikävaiheissa. kehityksen taustatekijät ja periaatteet tärkeitä
kokeellinen tutkimus auttaa vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyvät muuttujien välisiin vaikutussuhteisiin.
korrelaatiotutkimus eli erilaisten muuttujien välisten yhteyksien selvittäminen on tärkeää
monimenetelmällinen tutkimus
eli eri menetelmien yhdistely mahdollistaa sen, että päästään tarkastelemaan useita mahdollisia kehitystä selittäviä tekijöitä
adoptiotutkimus
on asetelma, jossa tutkitaan pian syntymästä jälkeen adoptoituja lapsia.
kaksostutkimus
on asetelma, jossa tarkastellaan joko identtisiä tai epäidenttisiä kaksosia. Hyödyllisyys perustuu siihen, että identtisillä kaksosilla on sama perimä.
ihmisen kehitys
sensomotorinen vaihe
(0-2), jolloin lapsen ymmärrys rakentuu konkreettisten havaintojen ja tuntemusten kautta.
Esioperationaalinen vaihe
(2-7), jolloin lapsi kehittää symbolifunktion. (kyky hahmottaa, että asioilla voi olla useampia merkityksiä ja ne voivat symboloida jotakin muuta kuin mitä ne ovat)
Konkreettisten operaatioiden vaihe
(7-11), jolloin ajattelu on vielä konkreettista.
formaalisten operaatioiden vaihe
(12), jolloin lapsi oppii ajattelemaan abstraktisti ja hahmottamaan hypoteettisia tilanteita
MIelen teoria
= lapsen oma ymmärrys siitä, että muilla ihmisillä on omat ajatukset, tunteet, tiedot, näkökulmat ja aikomukset, eivätkä ole samoja kuin lapsen omat ajatukset. kehittyy 2-4 ikävuoden aikana
skeemat
eli sisäiset mallit toimivat pohjana uusien asioiden oppimiselle
psykologinen kehitys nuoruudessa
autonomian lisääntyminen
koulusiirtymät
puberteetti
fyysinen kasvu
muutokset perhe- ja ikätoverisuhteissa
minuuden kehitys
identiteetin kehitys nuoruusiässä on vahvaa, ja siihen kuuluu esimerkiksi identiteetin vahvistaminen, minuuden etsiminen, seksuaalisuus, kulttuurinen identiteetti, identitentin uudelleen määrittely, vertaissuhteet ja samankaltaisuus
nuoruusiän ongelmakäyttäytyminen, internalisoiva ja eksternalisoiva ongelmakäyttäytyminen