Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Aivojen tutkiminen - Coggle Diagram
Aivojen tutkiminen
Aivojen tutkimisen historia
Eri toiminnoista vastaavia aivoalueita yritetty paikantaa useita vuosisatoja
1800-luvulla kehitetty frenologia-oppi
Opin mukaan ihmisen kallon muodot kertovat persoonallisuudesta
Todettu vääräksi
Ennen kuin teknologia kehittyi nykyisenkaltaiseksi tietoa aivoista saatiin eläinkokeiden avulla sekä suorittamalla ruumiinavauksia aivovauriopotilaille
EEG = elektroenkefalogrammi
Vanhin aivojen kuvantamismenetelmä
Kehitetty 1900-luvun alussa
EEG käytännössä
Päänahkaan kiinnitetään elektrodeja, jotka mittaavat aivojen sähköisen toiminnan muutoksia
Eläinkokeissa aivojen sisään upotetaan elektrodeja, joilla mitataan syvempää aivojen sähköistä toimintaa
Ennen käytettiin myös aivojen rakenteen tutkimiseen, nykyään toiminnallisena kuvantamismenetelmänä
Nykyään hyödynnetään mm. epilepsian, migreenin ja uniongelmien tutkimiseen
Rakenteelliset aivokuvantamismenetelmät
Käytetään lääketieteellisen diagnosoinnin apuna sekä tutkimustarkoituksessa
Voidaan esimerkiksi selvittää aivosairauksien, kuten kasvaimien, olemassaolo
TT = tietokonetomografia
Käytetään apuna röntgensäteitä, jotta saadaan otettua leikekuvia halutuilta alueilta
MRI = magnetic resonance image
Aivoista otetaan läpileikkaus magneettikentän avulla
Perustuu ihmisen kehon vetyatomien reagointiin vahvaan magneettikenttään
Toiminnalliset aivokuvantamismenetelmät
käytetään tieteellisen tutkimuksen tekemisessä
menetelmiä käytetään kognitiivisten toimintojen ja tunnemekanismien hermostollista perustaa
eroaa sillä, että mitä niillä mitataan
FMRI (funktionaalinen magneettiresonanssikuvaus)
elinten ja kudosten kuvaaminen, apuvälineinä käytetään radioaaltoja ja magneettikenttää
vetyatomien mittaus, katsotaan muutos verenkierrossa, kun koehenkilö katsoo erilaisia kuvia
PET (positroniemissiotomografia)
glukoosin kulutus, aivojen aineenvaihdunta
aivoissa tapahtuvia muutoksia mitataan radioaktiivisella markkeriaineella
koehenkilöiksi käy vain terveet nuoret miehet, tutkimuskäyttö vähäistä
MEG (magneettienkefalografia)
turvallinen, voidaan tutkia sydämen toimintaa
MEG tekniikan avulla on tutkittu mm. sikiön kykyä erottaa äänteitä raskauden lopussa
helppo mitata samaan aikaan EEG
koska aivoissa on aina sähköisten jännitteiden lisäksi magneettikenttiä, sellaisia magneettikenttiä voidaan mitata siis MEG:llä
Eri menetelmät soveltuvat eri tarkoituksiin
heikkoudet ja vahvuudet jokaisella menetelmällä, jokaisella myös omat käyttötarkoitukset
PET ja FMRI rakenteellisesti tarkkoja, aivojen toiminta muutaman millimetrin tarkkuudella
ajallinen tarkkuus heikko, koska aivojen toiminnassa sekunnit ovat pitkä aika
esim. ihmisellä kyky tunnistaa onko kyseessä molli- vai duurisointu 200 millisekunnin aikana. Toisena ihminen pystyy myös ymmärtämään 400 millisekunnissa lukemansa sanan merkityksen
MEG ja EEG ovat tarkkoja, saadaan tietoa muutaman millisekunnin tarkkuudella aivotoiminnassa tapahtuvista muutoksista
ei kuitenkaan nähdä tarkasti aivoalueita
Aivotutkimuksen uusia tuulia
Tutkimusmenetelmät kehittyvät nopeasti
Jo vanhahko tekniikka TMS edelleen käytössä ja sillä on saatu nykypäivänä lupaavia tuloksia
Aivojen tarkka aktivointi magneetti-impulssien avulla
Henkilöiden omat MRI-rakennekuvat tärkeitä tutkimuksen kannalta
Tekniikan avulla voidaan tutkia motorisia alueita
Toimii esim. masennuksen hoidossa tai tulevaisuudessa pahan migreenin hoidossa
Menetelmä ei tuota suuria sivuvaikutuksia
Optinen kuvantaminen
Suhteellisen uusi tekniikka
Aivojen ylimpien kerrosten tutkiminen aallonpituutta apuna käyttäen
Esim. parkinsonin taudin hoidossa käytetty elektrodeja, jotka voidaan istuttaa aivoihin
Suomi on yksi tehokkaimmista aivotutkimuksen kehittäjämaista