Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Coggle Diagram
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Turvallisuuspolitiikan tavoitteet
tavoite on aina ollut turvata Suomen alueellinen koskemattomuus ja valtiollinen itsenäisyys, myös kriisitilanteissa
Maailmanrauhaa ja Suomen turvallisuutta pyritään myös edistämään esimerkiksi kansainvälisillä sopimuksilla ja valtioiden välisellä yhteistyöllä.
Suomen ulkopolitiikan tavoitteita ovat esimerkiksi pyrkimys edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.
EU ulko- ja turvallisuuspoliittisena järjestönä
EU käyttää maailman suurimaan talousmahdin valtaansa, vaikuttaaksen toisiin valtioihin
Unioni tekee yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltain kanssa
EU-mailla on omaa kansallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Euroopan unionilla on pehmeää voimaa
EU hyödyntää taloudellista asemaansa harjoittaessa ulkopolitiikkaa. Se myös vaikuttaa kauppakumppaneidensa toimintaan.
Vapaakauppasopimus houkuttelee tarjouksena valtioille. Unionin asettamat talouspakotteet vaikeuttavat toimijoiden mahdollisuuksia osallistua maailmankauppaan.
Lähialueen valtiot ovat kiinnostuneita unionin ulkosuhderahstoista
EU jäsenmaista vain Suomi, Ruotsi, Kypros, Irlanti ja Itävalta eivät kuulu Natoon.
Suomi
Suomen valtion menestys ja kansalaisten hyvinvointi riippuu Suomen johdon ulkopoliittisista valinnoista.
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta yhteistyössä
Valtioneuvosto ja presidentti tekee ja valmistelee Suomen merkittävät ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut.
Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimilinjasta
Presidentti tuo julki kantoja, jotka hän on yhdessä valtioneuvoston kanssa muodostanut
Ulkoministeri ja pääministeri toimivat Suomen ulkopolitiikan kasvoina
Presidentin toimeen kuuluu myös päätösvalta Suomen ulkomailla toimivien edustajien toiminnanohjeista sekä myös oikeus määrätä tehtäväänsä Suomen diplomaattisten edustojen suurlähettiläät.
Presidentillä on valtaa kansainvälisiin järjestöihin.liittymisess' ja myös niistä eroamisesta koskevissa asioissa.
EU-politiikkaa johtaa pääministeri
Suomen turvallisuuspolitiikan haasteet
rauhan ja vakauden ylläpitäminen etenkin Suomen lähialueilla, mutta myös Euroopassa ja maailmassa.
Keskustelu riskeistä keskittyy Venäjään
Suomalaisten käsitykset venäjästä ovat vaikeutuneet Suomen historiallisen aseman Venäjän keisarikunnan aikana ja myös kylmän sodan ajan suomettumisen takia
Venäjä näyttäytyy uhkakuvana Suomelle
Moskovaan pyritään pitämään hyvät suhteet sillä, Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia ja Suomella on maantieteellinen asema Venäjän rajanaapurina.
Venäjään on pyritty luomaan ja pitämään yllä kahdenvälisiä suhteita.
Suomen puolustusvoimat
koostuu maavoimista, ilmavoimista ja merivoimista
Puolustusvoimien tehtäviin kriisitilanteissa kuuluisi kansalaisten elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtionjohdon toimintavapauden turvaaminen ja myös laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen.
Tehtäviin kuuluu myös Suomen valtion maa-alueen, ilmatilan ja vesialueen valvominen ja myös alueellisen koskemattomuuden turvaaminen
Rajavartiolaitos, valvoo maa-aluetta ja Suomen valtion rajoja.
Ilmavoimat tekevät tunnistuslentoja ja merivoimat toteuttavat aluevalvontalakia.
Aluevalvontaviranomaiset ylläpitävät yhteistyössä tilannekuvaa.
Ukrainan sota
Venäjän ja Nato-maiden välit ovat kiristyneet sodan seurauksena
Itämeren alueen tilanne on myös kiristynyt.
Tilanne heijastuu kuitenkin myös Suomeen
Suomessa puolustusvoimien tehtävä on ylläpitää ennaltaehkäisevää sotilaallista valmiutta.
Myös Suomi on hakenut NATO-jäsenyyttä.