Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
hyvinvointi: suomalaisen yhteiskunnan perusta - Coggle Diagram
hyvinvointi: suomalaisen yhteiskunnan perusta
hyvinvointikäsitykset
utilitaristinen hyvinvointikäsitys
korostaa koettua hyvinvointia
uusklassinen taloustieteen hyvinvointikäsitys
korostaa taloudellisia resursseja
resurssipohjainen hyvinvointikäsitys
korostaa resursseja
uuden onnellisuustutkimuksen hyvinvointikäsitys
korostaa koettua hyvinvointia, mutta myös koetun hyvinvoinnin vertailtavuutta
käsitykset, joissa yhdistyy resurssit ja koettu hyvinvointi
Erik Allardt
having, loving, being
Amartya Sen
toimintakykyteoria, joka korostaa resurssien sijaan yksilön kykyä hyödyntää resursseja itselle merkityksellisellä tavalla
hyvinvoinnin filosofia
utilitarismi
hyvinvoinnin lisääminen on ainoa moraalinen vaatimus
hyvinvointikäsitykset
hedonismi
korostaa mielihyvää
haluteoria
idealisoitujen halujen teoria
objektiiviset teoriat
yhdistelmäteoriat
hyvinvointitutkimuksen kehitys
hyvinvointitutkimuksen kuusi perinnettä
elintasotutkimus
pohjoismainen elinolotutkimus
korostaa resursseja
läheinen yhteys politiikkaan
huomio usein negatiivisissa asioissa
indikaattorien käyttäminen
hyvinvointi jaetaan osatekijöihin
elämänlaatututkimus
elämäntyylitutkimus
usein kvantitatiivista
elämäntapatutkimus
usein kvalitatiivista
brittiläinen sosiaalipolitiikan tutkimus
resurssit ovat tuloja laajempi käsitys ja pitää sisällään myös sosiaaliset suhteet ja turvallisuuden
Stiglitzin komitean raportti vuodelta 2009
BKT:een täydentäminen
subjektiivinen ja objektiivinen hyvinvointi elämänlaadussa
kestävä kehitys
hyvän kehän teoria
hyvässä kehässä myönteisesti vaikuttavat toimenpiteet vahvistavat itseään
hyvinvointivaltion toimenpiteet vahvistavat hyvinvointivaltion toimintaa
hyvinvointiin panostetaan
eriarvoisuus vähenee
sosiaalinen pääoma kasvaa
hyvinvointi lisääntyy
hyvinvoinnin lisääntymisen myötä luottamus ja usko hyvinvointivaltioon ja sen toimenpiteisiin kasvaa
onnelisuus hyvinvointivaltiossa
hyvinvointivaltiot ovat yleensä olleet onnellisuus tutkimusten kärjessä
hyvinvointivaltion yhteydet onnellisuuteen
sosiaaliturva
sosiaalinen pääoma, joka vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja luottamukseen kanssa ihmisiin ja instituutioihin
arjen järjestelyt
onnellisuuden tasa-arvoisuus
hyvinvoinnin mittaaminen
BKT eli bruttokansantuote
tietyn aikavälin aikana tuotettujen hyödykkeiden eli tuotteet ja palvelut arvo
muut taloudelliset mittarit
HDI eli inhimillisen kehityksen indeksi
elinajanodote, koulutus ja BKT
HLY eli onnellisten elinvuosien indeksi
elinajanodote ja onnellisuus
GPI
hyvinvointi ja kestävä kehitys, joka ottaa huomioon talouden, sosiaalisen ja ympäristöllisen ulottuvuuden
aidon kehityksen mittari
arjen hyvinvointi
elinolosuhteet
kotitalouksien resurssit ja toimintakyky
ihmisen omat resurssit ja toimintakyky
resurssit liittyvät tuloihin, aikaan, tietoihin, taitoihin, terveyteen ja sosiaaliseen pääomaan
resurssien käyttäminen riippuu toimintakyvystä, joka määräytyy elinolosuhteiden ja yhteiskunnan tarjoamista mahdollsiuuksista, mutta myös yksilön ominaisuuksista
muiden sektorien vaikutus
tahdonheikkous ja hyvinvointi
tahdonheikkous on toimimista arvostusten vastaisesti arvostusten tiedostamisesta huolimatta
yhteisöllisyys ja hyvinvointi
yhdessä toimiminen ja yhteenkuuluvuudentunne
solidaarisuus
sosiaalinen pääoma
auttaminen
ympäristö
ekosysteemipalvelut