Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
biologia kpl 1-4 - Coggle Diagram
biologia kpl 1-4
kpl 4 DNA ja geenit (DNAdeoksidibonukleotidi)
Kromosomit koostuvat DNA:sta
DNA:ssa on kaksi juostetta ja RNA:ssa on vain yksi juoste
Emäsparit Adeniini(A) + Tymiini(T) Sytosiini(C) + Guaniini(G)
Printötekijät sijaitsevat kromosomeissa, mutta myös mitokondrioissa ja viherhiukkasissa on omia geenejä.
Kromosomit sijaitsevat tumallisilla eliöillä tumassa, tumattomilla eliöillä solulimassa.
Ihmisellä on kromosemaj 23 kromosomiparia
Yksi kromosomipari määrittää sukupuolen (sukupuolikromosomit).
Kromosomit rakentuvat tiukasti pakkautuneesta DNA:sta (deoksidibonukleotidi) ja proteiinimolekyyleistä.
Sisältää informaatiota
Voi kopioida itseään
Voi muuttua
Perintötekijät sijaitsevat geeneissä. Geeni on pätkä DNA- molekyyliä, se sisältää ohjeen proteiinin valmistamiseen.
Geenimutaatioiden seurauksena emäsjärjestys voi muuttua.
mutaatiot muuttavat DNA:ta
Geeneissä tapahtuvia pysyviä muutoksia kutsutaan geenimutaatioiksi.
Mutaatiot voivat johtaa solujen toiminnan muutokseen, joka voi olla hyödyllinen, haitallinen tai neutraali.
Mutaatioita synnyttävät monet ympäristötekijät (esim. ionisoiva säteily, myrkyt).
Mutaatioita syntyy myös itsestään.
Proteiineja tuotetaan proteiinisynteesissä. Perinnöllinen informaatio siirtyy uusille soluille solujen jakautuessa.
Mitoosissa eli solunjakautuessa ja meisoosissa eli sukusolujen muodostuksessa
Geenit sisältävät ohjeen proteiinin rakentamiseen Proteiinit (tärkeitä toimijoita solussa) valmistetaan geenien sisältämien ohjeiden mukaisesti.
proteiinit rakentuvat aminohapoista (yhteensä 20 erilaista)
jokaista aminohappoa koodaa geenissä yksi tai useampi kolmen emäksen ryhmä.
MITOOSI
Kaikki muut solut (paitsi sukusolut) jakautuvat näin.
Yhdestä solusta muodostuu lopulta kaksi identtistä solua.
MEIOOSI eli sukusolujen muodostamisessa sukusolun kromosomi puolittuu
Vain sukusoluissa olevat geenit periytyvät jälkeläisille.
Yhdestä solusta muodostuu lopulta neljä sukusolua, joiden kromosomimäärä on puolet alkuperäisestä.
DNA-ketju rakentuu
sokeriosasta
fosfaattiosasta ja
neljästä erilaisesta emäksestä, jotka muodostavat pareja
kpl 1
elämää tutkitaan eri organisaatioilla
biokemia, taksonomia, anatomia, elöäintiede, kasvitiede ja ekologia.
bioloinen tutkimus
noudattaa tiettyjä vaiheita, jotta tutkimus voidaan toistaa ja tulokset voidaan testata
teorioita voidaan muodostaa ja noudattaa, mutta ne eivät välttämättä pidä paikkaansa.
biologia tutkii eliöitä, niiden osia ja eliöiden muodostamia järjestelmiä.
Tutkitun tiedon avulla voidaan muodostaa teorioita kuten evoluutio teoria 1859.
kpl 1 elämätiede biologia
keskeiset käsitteet
mm. elävät tutkimuskohteet, luokittelu, vuorovaikutussuhteet ja prosentit, sattuman suuri merkitys
biologian TUTKIMUSALAT jaetaan ryhmiin sen mukaan mitä eliöryhmää tai elämään liittyvää ilmiötä tutkitaan esim. ekologia.
kpl 2
elämän tunnuspiirteet
Elinkierto/ elinkaari on eliön syntymästä alkava ajan jakso joka päättyy kun eliö kuolee.
mm. elämän tunnuspiirteitä ovat evoluutio, lisääntyminen, solurakenne ja informaatio, homeostasia ( reagointi ja itsestäänsäätelykyky).
Elämän edellytykset näkyvä valo ja lämpö , vesi, sopiva paine, ph suolapitoisuus, ilmakehä, alkuaineet.
Näkyvä valo ja lämpö edellytys fotosynteesiin
järjestäneisyys Ilmenee kaikilla elämän organisaatiotasoilla. Esim. atomit järjestäytyvät molekyyleiksi, molekyylit makromolekyyleiksi jne.
kemialliset ominaisuudet Eliöillä on samanlaiset ominaisuudet. Alkuaineita happi hiili, vety ja typpi.
solurakenne Solu on elämän perusyksikkö jotkut solut ovat yksiösaisia ja toiset monisoluisia. Monisolut ovat erilaistuneet eri tehtäviin kuten hermosoluiksi.
informaatio Solujen rakennus- ja toimintaohjeet ovat GEENEISSÄ. Geenit koostuvat DNA:sta ja RNA: sta. ne ohjaavat proteiinin tuottoa.
aineenvaihdunta ja energian tarve eliöt tarvitsevat ravintoa kasvuun ja elintoimintoihin. Aineenvaihdunta tarkoittaa kaikkia eliön sisällä tapahtuvia kemiallisia reaktioita.
2 more items...
Epäorgaaniset vesi. Ja orgaaniset rasvat ja proteiinit.
kp 3 Solu on elämän perusykksikkö
SOLU: tuma, kromosomt(geenit), tumahuokonen, mitokondrio, viherhiukkanen, solulimakalvosto, solukalvo, soluseinä, golgin laite, ribosomit, solunesterakkula ja solulima.
Solut jaetaan DNA:n sijainnin mukaan tumallisiin ja tumattomiin.
MONISOULUISUUS
solujen erilaistuminen
Mahdollistaa sukusolujen kehittymisen edellytys lisääntymiselle.
solujen ikä vaihtelee tunneista kymmeniin vuosiin.
Kasveilla solu ryökkiöitä kusutaan solukoiksi ja eläimillä kudoksiksi.
Mahdollistaa eliön koon kasvun suuremmaksi ja toimintojen tehostamisen
Eläimillä punasolut ja siittiöt pieninpiä ja munasolut suurinpia.
KAsvi, eläin ja sienisoluissa
Perintöaines tumassa kromosomeissa, hieman ribosomeissa, viherhiukkasista ja mitokondrioissa.
yksisoluisia ja monisoluisia eliöitä.
SOLUHENGITYS C6H12O6(glukoosi)+ 6O2-->6CO2+ 6H2O+36ATP
Soluhengitys on reaktiosarja, jossa SOKERIn sisltämä energia vapautetaan solun käyttöön.
Vaatii happea(aerobinen prosessi) Vapautuu CO2 ja H2O. Tapahtuu tumallisilla mitokondriossa ja solulimassa.
Glukoosi C6H12O6(glukoosi/sokeri) Solulimassa 1. Glykolyysi -->ATPATP -->CO2(hiilidioksidi)
Mitokondriossa 2. sitruunahappo kierto--> ATPATP
Elektronin siirtoketju --> ATPx34 --> O2(happi) --> H2O(vesi)
TUMALLISET
TUMATTOMAT
Bakteerit ja arkeonisolut
Perintöaines vapaan solussa, yhtenä rengasmaisena kromosomina.
muodostavat yksisoluisia eliöitä.
SOlut saavat energiaa auringosta
Tuottajat kykenevät fotosynteesiin vain auringon avulla. 6CO2(hiilidioksidi)+6H2O(vesi) auringon valo C6H12O6(glukoosi) + 6O2(Happi)
FOTOSYNTEESI eli yhteyttäminen auringon valon avulla
Tapahtuu lehtien viherhiukkasissa, veden kasvi ottaa juurilla maasta, hiilidioksidin kasvi ottaa ilmarkojen avulla ilmasta.
Auringon valoenergia sidotaan sokerin kemiallisiin sidoksiin ja syntyy myös happea.
KEMOSYNTEESI yhetyttäminen ilman auringonvalo
Tapahtuu paikassa jone auringon valo ei pääse kute merenpohjassa.
Kemosynteesissä energiaa sidotaan orgaanisiin yhdisteisiin hapettamalla epäorgaanisia aineita, rikkiä ja typpeä. Arkeonit ja bakteerit kykenevät kemosynteesiin.