Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Immunologia ja kliininen työ - Coggle Diagram
Immunologia ja kliininen työ
Syöpä
Miten elimistö tunnistaa syöpäsolut normaalisoluista?
Tuumoriantigeenit: pahalaatuisten kasvaimien ilmentämiä antigeenejä, jotka CD8+ solut tunnistavat kasvainsolun sytosolissa vieraiksi antigeeneiksi
Onkogeenien tai mutatoituneiden tuumorisupressorigeenien (=kasvunrajoitegeeni) tuotteet
Poikkeavasti ilmentyneet tai yli-ilmentyneet rakenteellisesti normaalit eli mutatoitumattomat proteiinit
Satunnaisesti mutatoituneiden geenien koodaamat neoantigeenit
> voidaan tunnistaa vain, mikäli mutatoitunutta molekyyliä kantava peptidi voi sitoutua MHC-molekyyliin mutta huom! Näillä muutoksilla ei ole yleensä roolia tuumorin synnyssä
Virusten antigeenit
: onkogeenisten virusten aiheuttamissa tuumoreissa; tuumoriantigeenit voivat olla virusten tuotteita
Syöpäsoluja vastaan puolustautuminen
CTL-solut
ovat ensisijainen puolustusmekanismi tuumoreita vastaan. CD8+ solun erilaistuminen efektorisoluksi vaatii tukea CD4+ solulta >
ristiinesittely
, jossa fagosytoidusta kasvainsolusta on muokattu sopiva antigeeni MHC I ja MHC II reseptorille sopivaksi. Dendriittisolu esittelee samaa antigeeniä molemmille CD4+ että CD8+ soluille imusolmukkeessa > molempien aktivaatio > CD8+ --> CTL > siirtyy imusolmukkeesta tuumorin kasvupaikalle, jossa voi tuhota antigeeniä ilmentäviä tuumorisoluja ilman kostimulaatiota tai T-solujen apua
Ei ole aina kovin tehokasta, koska
1) Tuumorit voivat estää antigeeniesittelyn CD8+ soluille estämällä MHC I reseptorin tuoton.
2) Tuumorit voivat estää T-solun aktivoitumisen.
Useat kasvaimet erittävät PD-L1 ligandia, joka kiinnittyy T-solun toimintaa estävään reseptoriin (PD-1)
Kasvaimen mikroympäristö
voi heikentää dnedriittisolujen kykyä ilmentää B7-kostimulaattoria, jolloin B7-kostimulaattorit sitoutuvat mielummin naiivin T-solun inhibitoriseen CTLA-4-reseptoriin stimuloivan CD28-reseptorin sijaan.
Immunoterapia
Passiivinen immunoterapia
1) Syöpäpotilaasta eristetään T-soluja, joita monistetaan. 2) Monistuneet T-solut tai tuumoriantigeenispesifiset vasta-aineet siirretään potilaan elimistöön. 3) T-solujen siirto käynnistää T-soluvälitteisen kasvaimen tuhoamisen/vasta-aineet sitoutuvat antigeeneihin syöpäsolun pinnalla, mikä aktivoi immuunivasteen.
Adoptiivinen immunoterapia
: tarkoituksena lisätä syöpäkudokseen syöpäsoluja tunnistavien lymfosyyttien määrää.
CAR-T-solut: 1) Syöpäpotilaasta eristetään T-soluja, joihin siirretään CAR-geeni, joka koodaa tuumorispesifistä antigeenireseptoria. 2) T-solut alkavat ilmentää CAR-reseptoria > palautetaan takaisin elimistöön. 3) CAR solunulkoinen Ig-osa tunnistaa pinta-antigeenin kasvainten pinnalla.
Anti-PD-L1, anti-PD-1 ja anti-CTLA-4
Kudossiirteet
Miten elimistö tunnistaa vieraan kudoksen?
Siirteen mukana siirtyy MHC I ja MHC II molekyylejä. MHC I ilmenee kaikissa tumallisissa soluissa ja MHC II APC-soluissa.
1) Immuunivaste käynnistyy siirteen saajan TCR:n tunnistaessa paljon omaa MHC:ta muistuttavan
MHC-molekyylin
.
Suora tunnistus
: 1) Kudossiirteessä olevat dendriittisolut voivat kulkea siirteen saajan sekundäärisiin lymfaattisiin elimiin. 2) Täällä saajan omat naiivit T-solut tunnistavat siirteestä tulleiden dendriittisolujen pinnalla olevat allogeeniset MHC-molekyylit, mikä johtaa T-solujen aktivaation. 3) Aktivoituneet T-solut siirtyvät elimen ulkopuolelle ja kohdatessaan siirteen ne tunnistavat sen MHC-molekyylien perusteella ja ryhtyvät tuhoamaan sitä.
Hyljintäreaktiot
Epäsuora tunnistus
: 1) Saajan omat dendriittisolut voivat ottaa sisäänsä siirteen soluja tai antigeenejä ja kuljettaa ne imusolmukkeisiin. 2) Dendriittisolut esittelevät nämä alloantigeenit omien MHC-molekyylien pinnalla aktivoiden T-soluja.
Yliherkkyysreaktiot
Mitä allergia tarkoittaa?
Tyypin I ja IV reaktioihin perustuva haitallinen reaktio ympäristössä esiintyviä allergeenejä kohtaan.
Atooppinen eli IgE-välitteinen allergia, joka ilmenee atooppisena ihottumana, allergisena nuhana ja allergisena astmana.
Tyypin IV reaktio eli lymfosyyttien aiheuttamat viivästyneet yliherkkyysreaktiot
Suurin osa T-soluvälitteisistä sairauksista (tai vaurioista) on autoimmuunisia, liioiteltija tai pitkittyneitä reaktioita mikrobiaalista tai ympäristön antigeenia kohtaan. T-soluvälitteisessä vauriossa kehon omat solut voivat olla suoraan kohteena (
CD8+
) tai epäsuorasti tulilinjalla (
CD4+
).
CD4+
: 1) T-solu tunnistaa antigeenin APC:n esittelemänä ja alkaa erittää sytokiinejä 2) Sytokiinit houkuttelevat paikalle ja aktivoivat makrofageja ja neutrofiilejä.
Tyypin I reaktio eli IgE-välitteinen välitön yliherkkyys
Herkistyminen
: 1) Allergeeni tulee elimistöön ihon tai limakalvon kautta ja joutuu antigeeniä esittelevän solun käsittelemäksi ja imusolmukkeeseen kuljettettavaksi. 2) Allergeenin esittely aktivoi naiiveja T-soluja > Th2, jotka erittämiensä IL-4 ja IL-13 sekä CD40-ligandin avulla indusoi B-soluja IgE:tä tuottaviksi soluiksi. 3) IgE-molekyylit tarttuvat syöttösolujen pinnan korkean affiniteetin IgE-reseptoreihin.
Reaktio
: 1) Kun allergeeni kohdataan seuraavan kerran se kykenee sitoutumaan syöttösoluihin > syöttösolujen aktivaatio. 2) Syöttösolujen degranulaatio > vasoaktiiviset amiinit ja rasvat = välitön reaktio. Sytokiinit = reaktio 6-24 tunnin kuluttua
Tyypin II eli sytotoksisten vasta-aineiden aiheuttama kudosvaurio
Vasta-aineet (muut kuin IgE) sitoutuminen solun pinnan antigeeniin joko solun omaan rakenteeseen tai pintaan kiinnittyneeseen vieraaseen antigeeniiin (esim. lääkeaine)
IgM- ja IgG-vasta-aineet voivat aktivoida komplementin > MAC-kompleksi, joka tekee solukalvolle reikä > solu tuhoutuu.
Tyypin III reaktio eli immuunikompleksin aiheuttama kudosvaurio
1) Immunokompleksit muodostuu Ig-luokan vasta-aineista ja veren antigeeneista. 2) Immuunikompleksit sitoutuvat verisuonen kohtiin, joissa suodatetaan plasmaa korkeassa paineessa (esim. munuaiskeräset, nivelkalvot). 3) Immuunikompleksi aktivoi komplementin > ongelma, mikäli tulehdus pitkittyy.