Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Autonomian (=itsehallinto) vaikutukset Suomeen 1800-luvulla, Senaatin…
Autonomian (=itsehallinto) vaikutukset Suomeen 1800-luvulla
1809
1812
Viipurin lääni liitettiin jälleen osaksi suomea
väkiluku nousi yli miljoonaan
Pääkaupungiksi Helsinki
tarkoituksena katkaista hyvät välit Ruotsiin
aiempi pääkaupunki Turku oli liian lähellä länsirajaa
Helsinki lähempänä Pietaria
paransi Suomen taloudellista asemaa
maassa kerätyt verot jäivät Suomen omaan käyttöön
mahdollisti oman vuotuisen tulo- ja menoarvion tekemisen
ruplan käyttöönottoa helpottamaan perustettiin Suomen Pankki
tulliraja Suomen ja Venäjän välillä
aluemuutokset
Suomen säädyt tyytyväisiä Aleksanteri I: politiikkaan
Aateli höytyi keskushallinnosta, koska se perusti uusia virkoja, joihin aatelisilla oli hyvät mahdollisuudet päästä
Porvaristo sai säilyttää vanhat kauppayhteytensä Tukholmaan
luterilainen uskonto säilyi, vaikka Venäjällä ortodoksisuus oli pääuskonto
rauhoitti papistoa
Talonpoikien elämän helpottuminen
Suomen armeijan lakkauttaminen, koska he olivat pääosin vastanneet vanhan ruotuarmeijan ylläpidosta
Ruotsin lakien säilyttäminen oli tärkeää. Venäjällä vallinnutta maaorjuutta ei lakien puitteissa voitu ulottaa Suomeen
Tavallisten kansalaisten elämää liittyminen Venäjän keisarikuntaan ei juuri muuttanut. Ihmiset sopeutuivat uuteen hallintoon ja uskoivat, että hallitsija huolehtisi alamaisistaan
Senaatin (hallintovirasto) perustaminen
vahvisti itsehallintoa ja suomalaisten päätösvaltaa
alettiin luoda keskusvirastoja
tullihallitus, postilaitos ja rakennushallitus
1811 Pietariin perustettiin Suomen asiain komitea, jonka tehtävänä oli valmistellla keisarille esiteltävät Suomea koskevat asiat