Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Euroopan unionin synty, Kööpenhaminan kriteerit:, EFTA - Coggle Diagram
Euroopan unionin synty
Rauha
Rauhaa varten haluttiin lisätä maiden välistä yhteistyötä
teollisuuden raaka-aineiden(hiili, teräs) ja tuotannon yhdistäminen omalla yhteisöllä.
EHTY(Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) 1952: Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Alankomaat, Luxemburg.
Yhteistyö sujui, joten sitä haluttiin syventää.
1957 EEC/ETY(Euroopan talousyhteisö)
taloudellinen yhteistyö ja yhteismarkkinat
Ulkopuolelle jääneet Iso-Britannia, Tanska, Norja, Ruotsi, Itävalta, Sveitsi ja Portugali perustivat oman vapaakauppajärjestön
EFTA:n
vuonna 1960.
1957 EURATOM (Euroopan atomienergiajärjestö)
atomienergian rauhanomainen käyttö ja tutkimus
EHTY, EEC/ETY ja EURATOM yhdistyivät EY:ksi (Euroopan yhteisö) vuonna 1965
EY laajeni vasta 1973, kun Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska liittyivät mukaan. Sitten myös Kreikka, Espanja ja Portugali liittyivät 80-luvulla.
Jean Monnet, ranskan hallituksen neuvonantajan idea, joka esiteltiin 9.5.1950, nyk Eurooppa-päivä.
Yhteistyö haluttiin aloittaa puhtaalta pöydältä ja kaikki jäsenet olivat tasavertaisia sodankin jälkeen.
vuonna 1951 Euroopan unioniin liittyi Saksa, Alankomaat, Belgia, Ranska ja Italia.
Toisen maailmansodan jälkeen euroopassa oli jännitteitä
EY:
EY:n jäsenmaiden välillä toimii yhteismarkkinat vuodesta 1986 lähtien.
Yhtenäisasiakirja sopii tavaran, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta EY-alueella.
Ei tulleja EY-alueen sisällä
EY:stä EU
Toisen maailmansodan jälkeinen Kylmä sota, jonka aikana kilpailivat kapitalistinen Yhdysvallat ja sosialistinen Neuvostoliitto.
Länsimaat taistelivat kommunismin leviämistä vastaan tiivistämällä yhteistyötään.
Neuvostoliiton hajoaminen 1991
Itä-Euroopan maat hakivat EU-jäsenyyttä.
Itälaajeneminen: vuonna 2004 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Tsekki, Unkari, Slovenia, Kypros ja Malta liittyvät EU:hun.
Aiemmin kommunistisiin maihin suhtauduttiin kriittisesti, sillä jäsenyyttä hakeviin maihin pätee Kööpenhaminan kriteerit.
EU
Maastrichtin sopimus vuonna 1992
Sopimus Euroopan unionista.
Aiemman EY:n toimien lisäksi yhteistyötä lisättiin ulkopolitiikassa ja kotimaan turvallisuudessa.
Yhteinen valuutta euro helpottamaan taloudellista yhteistyötä 1.1.2002. Kaikki EU-maat eivät kuulu euroalueeseen.
Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät vuonna 1995.
EU nykyään:
EU:n toiminta muuttui laajenemisen vuoksi.
1997 Amsterdamin sopimus
EU:n toimielinten uudistaminen, perussopimusten muutokset, päätöksenteon avoimuus
2001 Nizzan sopimus
laajentumisen mahdolllistaminen
2007 Lissabonin sopimus
määräenemmistöpäätösten ja Euroopan parlamentin vallan lisääminen.
Bulgarian ja Romanian liittyminen
Viimeisin uusin jäsen on Kroatia, joka liittyi vuonna 2013.
Ehdokasmaita: Turkki, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia, Albania, Ukraina ja Moldova.
Jäsenyysneuvottelut Turkin, Montenegron ja Serbian kanssa,
Jäsenyysneuvottelujen alkamiseksi maan tulee lupaavasti täyttää Kööpenhaminan kriteerit.
Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluiden tuli alkaa 2019, mutta osa EU-maista ei olleet vakuuttuneita.
Venäjällä oma Euraasian talousunioni EAEU, joka on tarjonnut jäsenyyttä.
Serbia jäsenenä.
Kööpenhaminan kriteerit:
Vakaa hallinto
Taattu demokratia
taattu oikeusjärjestys
taattu ihmisoikeuksien noudattaminen
vähemmistöjen aseman varmistaminen
toimiva markkinatalous
kykenevyys noudattaa EU:n yhteisiä tavoitteita
hyväksyy EU:n lainsäädännön
Yksimielinen päätös maan liittämisestä
EFTA
Jäsenmäärä on laskenut, kun maita on liittynyt EU:hun.
Ranska vastusti EEC:n laajenemista ja Iso-Britannian jäsenyyttä.