Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
||| ÄLYKKYYS (oivallus 5) - Coggle Diagram
||| ÄLYKKYYS
(oivallus 5)
käsite määrittely
on taustalla oleva tekijä tai piirre --> yksilöjen väliset erot
kykyjä;
ongelmänratkaisukykyä, päättelykykyä, kykyä ymmärtää ympäristöä, sopeutua, suunnittelua, oppimiskykyä ja abstraktia ajattelua
liittyy valmiuteen oppia ja ratkoa ongelmia, eikä oikeastaan tiedon määrään
älykkyys on osittain pysyvä piirre, kuin persoonallisuus piirre
älykkyyden määritys ja painoarvo annetaan yhteiskunnan asettaman merkityksen pohjalta --> yksilön merkitys älykkyydelle määräytyy yhteiskunnan antaman merkityksen mukaan
eri älykkyyksiä
yleinen älykkyys
(Spearman, 1900)=abstrakti päättelykyky, jota voi soveltaa eri tehtävissä
joustava älykkyys
= yleistä päättely- ja
ongelmanratkaisukykyä
raven-testi
toiminnanohjauksella
on yhteys
joustavaan älykkyyteen myös
työmuistilla
kpl 9
kiteytynyt älykkyys
= muistiin tallentunut tieto --> yleistieto ja sanavarasto hyviä
älykkyydet kyvyt
kielellinen älykkyys
hahmoituskyky
esim. tanssijalla
mentaalinen rotaatio
käännellä mielessä kohteita, manipulaatio
WAIS -testi (Wechsler)
standardoitu älykkyystesti
koska
hyvä testi, koska hyvä reliabiliteetti ja tulokset noudattaa normaalijakaumaa
voidaan määrittää ihmisen yleinen älykkyysosamäärä sekä hänen älykkyytensä testin mittaamilla älykkyyden osa-alueilla
tulosten perusteella voidaan piirtää älykkyysprofiili =
tehtävät:
neljä osiota
visuaalinen päättely
työmuisti
prosessointinopeus
kielellinen ymmärtäminen
faktori
= yhteinen tekijä
esim. faktoreita on kielellinen ymmärtäminen ja visuaalinen päättely (WAIS -testin mukaan)
älykkyysprofiili
= eritellään testien kokonaisuus --> heikkoudet ja vahvuudet yksilöllä --> opiskelussa hyödyllinen, koska kertoo miten yksilö käsittelee tietoa
älykkyyden tutkimuksen historia
Francis Galton (1800-1900) pohtii ympäristön ja perintötekijöiden vaikutusta poikkeukselliseen älykkyyteen
Charles Spearman esittää 1900 ajatuksen yleisestä älykkyydestä. Binet kehittää ensimmäiset älykkyystestit 1900
Älykkyystestit kehittyvät ja
vakioituvat 1910-1940-luvuilla
WAIS -testin 4 eri versiota
julkaistaan 1950-2000
Sternbergin teoria 1980
Gardnerin moniälykkyysteoria 2000
Binet
Binet-Simon-testi: määrittelivät testille normiarvot -->
kuinka eri -ikäiset lapset keskimäärin suoriutuvat testissä
mentaalinen ikä
älykkyysosamäärä
keksi käyttää kaksostutkimuksia apuna
älykkyyden periytymisen selvittämisessä
miten viisaus eroaa älykkyydestä
viisaus perustuu kokemuksiin, tietoihin ja taitoihin --> syvällinen ymmärrys
lisääntyy iän mukana, kun kokemuksia kertyy
?
Robert Sternbergin älykkyysmalli
analyyttinen älykkyys
ongelman ratkaiseminen
strategian muuttaminen saadun tiedon perusteella
ongelman tunnistaminen ja ratkaisustrategian luominen
luova älykkyys
uuden tiedon käsittely
uuden tiedon hyödyntäminen
käytännöllinen älykkyys
ympäristön valinta
ympäristön muokkaus
ympäristöön sopeutuminen
älykkyyteen vaikuttavat tekijät:
omat näkemykset/uskomukset
älykkyydestään
"en ole älykäs"--> ei pyri
edes kehittämään taitojaan
jos taas uskoo joustavaan älykkyyteen
--> yrittää muuttaa toimintaa ja oppia
sosioekonominen asema
ei samanlaisia mahdollisuuksia rahan takia
resurssit muualla
varakkailla varaa maksaa ruokkia
virikkeitä ja älykkyyttä lisääviä asioita
varakkaassa perheessä ympäristötekijät eivät estä lasta kehittymästä perinnöllisten taipumustensa mukaisesti
kognitiivista osaamista voi kehittää
--> älykkyyteen yhteys
vuorovaikutus
pysyvä älykkyysuskomus saadaan
positiivisilla kommenteilla työstä
stereotypiauhka
esim. "tytöt ei osaa matikkaa niin hyvin kuin pojat" voi tiedostamatta vaikuttaa kokeissa tuloksiin
itseensä toteuttavan ennusteen
mukaan, pojat saa
stereotypiaedun
Howard Gardnerin moniälykkyysmalli
=olemassa useita toisistaan riippumattomia älykkyyden tai lahjakkuuden alueita
alueet
kielellinen älykkyys
loogismatemaattinen
musikaalinen
avaruudellinen
kehollis-kinesteettinen= kyky hallita ruumiin
liikkeitä ja käsitellä erilaisia esineitä
interpersoonallinen=kyky huomata ja eritellä toisten ihmisten mielialoja, motiiveja ja tarkoitusperiä
intrapersoonallinen= tunnistaa ja nimetä omia tunteita ja ymmärtää sekä ohjata käyttäytymistään niiden avulla
