Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

KE04 Veikka - Coggle Diagram

- - - - statiivi
      - (magneetti)sekoittaja
      - koura+puristin tai byrettipidike
      - byretti
    - - tutkittava aine on reagoinut loppuun
      - usein neutraloituminen
  - - - n=cV
    - - NTP-olosuhteet
        
        ideaalikaasun moolitilavuus (MAOLista)
        
        n=V/(V_m)
      - pV=nRT
    - - n=m/M
  - - - reaktion muut lähtöaineet
    - - kuluu reaktiossa täysin
- - - - esim. polyeteeni (PE), polypropeeni (PP), polyvinyylikloridi (PVC), luonnonkumi
    - - polyesterit: esteröitymisreaktio -COOH ja -OH -ryhmien välillä
      - polyeetterit: -OH-ryhmät kondensaatioreaktiossa
      - polyamidit: -NH2 ja -COOH -ryhmät kondensaatioreaktiossa
      - esim. polyamidi, proteiinit, polysakkaridit, DNA
  - - - koostuvat monosakkarideista (esim. glukoosi, fruktoosi)
      - disakkaridit: kaksi monosakkaridia yhdistynyt kondensaatioreaktiossa
      - polysakkaridit: esim. selluloosa ja tärkkelys, polymeroitumisessa happisillan kautta yhdistynyt monosakkarideja ketjuksi
    - - kondensaatioreaktiossa amidiryhmällä (peptidisidoksella) toisiinsa kiinnittyneitä aminohappoja tietyssä järjestyksessä
      - aminohappo: yhdiste, jossa sekä -COOH että -NH2 sitoutuvat samaan alpha-hiileen
        
        kahtaisionimuoto: tietyssä pH:ssa karboksyyliryhmä luovuttaa vetyatomin aminoryhmälle --> voi siten muodostaa ionisidoksia --> korkeampi sulamispiste
      - voidaan tarkastella primääri-, sekundääri-, tertiääri- ja kvaternäärirakenteilla
      - denaturoituminen: proteiinin ei-primäärinen rakenne muuttuu helposti esim. kuumennuksessa tai pH:n muuttuessa
    - - deoksiribonukleiinihappo: kaksi juostetta sokeri- ja fosfaattiosia, sivussa emäsosia
      - erilaisia emäksiä neljä kappaletta (tymiini T, guaniini G, sytosiini C, adeniini A)
    - - lipidejä ja triglyseridejä: muodostuvat glyserolin kondensaatioreaktiossa pitkien karboksyylihappojen kanssa
      - voidaan hyödyntää saippuoitumisessa emäksen kanssa
      - cis- ja trans-isomeria olennaista rakenteen kannalta
- - - - vedessä hapot ja emäkset protolysoituvat eli luovuttavat/vastaanottavat elektronin vesiatomille ja muodostavat itse ionin
      - emäs muodostaa veteen hydroksidi-ioneja OH-
      - happo muodostaa veteen oksoniumioneja H3O+
    - - happo ja emäs reagoivat keskenään
      - muodostuu suolaa ja tyypillisesti vettä
    - - emäs
        
        aine, joka voi vastaanottaa protonin (muodostaa positiivisen ionin)
        
        esim. OH-, S2-, R-NH2
      - happo
        
        aine, joka voi luovuttaa protonin (muodostaa negatiivisen ionin)
        
        esim. vetyhalogenidit, H2SO4, H3O+, HNO3
    - - yhdistäessä kaksi suolaliuosta saattaa muodostua niukkaliukoisia ioneja
      - esim. NaCl (aq) + AgNO3 (aq) → NaNO3 (aq) + AgCl (s)
    - - kuumennettaessa karbonaatit hajoavat hiilidioksidiksi ja muiksi reaktiotuotteiksi
      - karbonaatit liukenevat happoihin --> voi toimia katalyyttinä
      - esim. leivinjauhe
  - - - eri atomiryhmät korvautuvat toisilla
      - esim. etaani + Br2 --> bromietaani + HBr
      - poolisuus (esim. radikaalit) auttavat reaktiossa siirtymätilan luonteen vuoksi
      - aromaattisia renkaita ympäröivät vetyatomit voivat reagoida
        
        esim. bentseenin nitraus happokatalyytillä (H+)
        
        esim. bentseenin alkylointi haloalkaanilla ja alkylointikatalyytillä (esim. AlCl3)
      - tarvitsee usein säteilykatalyytin (esim. valo)
    - - Additio: tyydyttymättömän yhdisteen kaksoissidos hajoaa --> tilalle atomi(-ryhmä)
        
        Markovnikovin sääntö: additiossa vety tulee sinne, missä sitä valmiiksi on eniten
        
        halogenointi: tyydyttymättömään hiilirunkoon halogeeniatomipari (esim. Cl2)
        
        vetyhalogenointi: tyydyttymättömään hiilirunkoon vetyhalogenidi (esim. HCl)
        
        hydraus: vedyn (H2) liittäminen
        
        vaatii inerttisen metallin katalyytiksi (esim. Ni, Pt, Pd)
        
        hydrataatio: veden (H2O) liittäminen
        
        vaatii happokatalyytin (H+)
      - Eliminaatio: addition käänteisreaktio --> yhdisteestä tulee tyydyttymätön ja atomi(-ryhmä) irtoaa
        
        voi muodostua pää- tai sivutuote
        
        Zaitsevin sääntö: kaksoissidos tulee sinne, missä on valmiiksi eniten hiiltä
        
        dehydrataatio: veden (H2O) poistaminen, vaatii happokatalyytin (H+)
        
        dehydraus: vedyn (H2) poistaminen, vaatii katalyytiksi inerttisen metallin (esim. Pt, Ni, Pd)
        
        vetyhalogenidin eliminaatio: esim. HCl poistetaan, vaatii emäskatalyytin (OH-)
    - - Kondensaatio: kuin eliminaatio kahdella reaktiotuotteella --> lohkeaa tyypillisesti vettä
        
        esteröityminen: -COOH + -OH --> -OCO + H2O
        
        eetterin muodostuminen: -OH + -OH --> -O- + H2O
        
        amidin muodostuminen: -COOH + -NH2 --> -OCNH- + H2O
        
        vaatii happokatalyytin (H+)
      - Hydrolyysi: kondensaation käänteisreaktio
        
        lähtötuotteina vesi ja esteri/eetteri/amidi
        
        vaatii happo- (H+) tai emäskatalyytin (OH-)