Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kollektiivinen tiedonrakentaminen asiantuntijatyössä - Coggle Diagram
Kollektiivinen tiedonrakentaminen asiantuntijatyössä
Missä roolissa ammatillinen identiteetti on nykyajan asiantuntijatyössä?
Monimutkaiset ongelmat vaativat asiantuntijuusrajojen ylittämistä tai useamman saman alan asiantuntijan yhteistoimintaan: informaation levittäminen, yhteistyö, yhteistoiminta, tiedon jakaminen, tiedon integrointi, konsultointi tai verkottuminen. 157
Uusia, toisinaan huomattavasti kapeampia asiantunitjuusaloja. 158
Ammattitaitoa voidaan käyttää uusilla tavoilla ja lisäksi joukko uusia ammatteja on syntynyt. Uusien ammattien työtehtävät eivät välttämättä muodosta selkeää ammatti-identiteettiä yksilölle tai ryhmälle. 158
Oma ammatillinen identiteetti ja rooli ei ole enää yhtä selkeä kuin se oli aikaisemmin perinteisissä asiantuntija-ammateissa toimivilla. 158
Uusi asiantuntijuus eli eksperttiys 158-159
Professionaalista statusta luodaan trenditietoisen mediajulkisuuden kuatta, ei professioiden antaman asiantuntijuusstatuksen pohjalta 159
"Uudella asiantuntijuudella uskotaan olevan keinoja ja innovaatioita kehittää organisaatioita paremmin kuin pysyvällä ja palkatulla henkilökunnalla. 159-160
Ammattirakenteen muutos (160)
Asiantuntijoiden kollektiivisessa tiedonmuodostuksessa yhteistyö ja työskentely saattavat vaatia selkeää ammattiroolia, tarkkaan määriteltyjä tehtäväjakoja sekä vastuualueita. 169
Miten Parviainen lähestyy asiantuntijuuden ja kollektiivisen tiedon välistä suhdetta?
Organisaation hallinnosta ja johdosta asetettu näkökulma, joka tähtää tietotyön tuottavuuden, innovaatioiden kehittämisen ja yritysten kilpailukyvyn tehostamiseen. 155
Työtekijöiden näkökulmasta tärkeää me-henki, oikeudenmukaisempi, hierarkioita purkava ja jatkuvasti omista virheistään oppiva työyhteisö. 155
Organisaatio subjektina 155
Kollektiivinen tiedonrakentaminen on ennen kaikkea asiantuntijan edun mukaista, koska se laajentaa hänen omaa osaamistaan ja näkökulmaansa käsiteltäviin aisoihin. 156
Kollektiivinen tiedonrakennus on hyödyllistä ja jopa välttämätöntä
asiantuntijuudelle
, ei vain asiantuntijoille tai organisaatioille. 156
Se on välttämätöntä erityisesti kun yritysten, yhteisöjen tai julkisten organisaatioiden toimintatavat käyvät moraalisesti kyseenalaisiksi. 156
Kollektiivinen asiantuntijuus ja kompetenssi tietyn asian tiimoilta näyttäisi kehittyvän enemmän aktiivisten yksilöiden ansiosta kuin puhtaasti organisaatiojärjestelyjen seurauksena. 182
Pelkkä verkostoituminen ja yhteistyö eivät edistä tiedon muodostumista. 157
Tiedon tuottaminen aktiivisesti heterogeenisessa ryhmässä tai ryhmänä 163
Hiljainen tieto luo pohjaa. 164
Tavoitteellista ja tietoista toimintaa, jossa asiantuntijat keskenään tai yhdessä maallikoiden, asiakkaiden, oppilaiden, potilaiden tai toimittajien kanssa pyrkivät selvittämään tiettyä ongelmaa tai ilmiötä. 165
Edellytys on, että yhdessä tuotettu tieto on enemmän kuin mihin asiantuntijat yksilöinä pystyisivät. 165
noujaudutaan sekä omiin yksilöllisiin että yhteisesti jaettuihin (sosiaalisiin) käsityksiin 174
Asiantuntijaverkostoja voidaan pitää esiasteena asiantuntijoiden kollektiiviseen tiedonmuodostukseen. 166
Kollektiivisen tiedonmuodostuksen kannalta keskeistä on kuitenkin kyvykkyys ja halu muodostaa tietoa kognitiivisesti epäsymmetrisissä ja hierarkkisissa suhteissa. 166
Empatiakyky 167
Mahdollisia ongelmia
Hierarkiat ja valtapositiot 168
Organisaatiokulttuuri 168
Kognitiivinen asymmetria 169
Kieli ja ammatilliset terminokogiat 169
Sukupuoli, ikä ja etninen tausta 169-170
Emootiot 170
Luottamuksen puute 170-171
Liiallinen luottamus 172
Yksilölliset intressit 172
Kiire ja aikapolitiikka 172
Kilpailu 173
Tila 173
Tuloksekas kollektiivinen tiedonmuodostus kääntyy aina myös asiantuntijan itsereflektioksi siitä, mitä hän osaa ja tietää, mitä hän voi tuoda yhteiseen tiedonmuodostukseen mukaan. 176
Mitä tarkoitetaan kollektiivisella ongelmanratkaisulla?
Kollektiivinen tiedonrakentaminen on yleensä tuloksekasta vasta silloin, kun tiedonmuodostus on ongelmakeskeistä ja ihmisillä on yhteinen päämäärä ja tavoite. 165
Uuden tiedon muodostamista tarvitaan yleensä vasta silloin, kun rutiinin katkaisee odottamaton ongelma tai muutos työolosuhteissa, minkä seurauksena vanhat tiedot ja taidot eivät riitä ongelman ratkaisemiseen. 166
Sosiaalinen innovaatio yleensä syntyy vasta kun sosiaaliseen pulmaan löydetään uusi ratkaisu katsomalla vanhaa asiaa uudella tavalla tai uudesta näkökulmasta. 167
Asiantuntijaperspektiivin ja maallikon perspektiivin ristivalotus 167
Miten tämä kaikki liittyy kulttuurialan (akateemisiin) työtehtäviin?