Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Empiirisen tutkimuksen aineistot - Coggle Diagram
Empiirisen tutkimuksen aineistot
Haastattelut
teemahaastattelu
ryhmähaastattelu
voi käyttää hyväksi sitä, että ihmiset tykkäävät puhua itsestään
strukturoitu haastattelu
plussaa: väärinymmärrysten setviminen, joustavuus, syviin asioihin päästään käsiksi
miinuksia: vaatii sosiaalisia taitoja, subjektiivisuus, luottamuksen saavuttaminen vaikeaa, tilanteen vinoutuminen tavalla tai toisella
Surveytutkimukset
Kysymystyyppejä: kysymyspatteristo, esikoodattu monivalintakysymys, likert-asteikko, monivalintakysymykset, avokysymys
avokysymyksiin vastataan usein laiskemmin. Niitä on käytettävä harkiten ja hyvin perusteluin, sillä niissä on erittäin paljon työtä
plussat ja miinukset
plussaa: paljon aineistoa kerralla ja kustannustehokkaasti, helposti saatavilla tosiasiatietoja (kuten ikä, sukupuoli, asuinpaikka), aineisto helposti analysoitavissa, tutkijan vaikutus tilanteessa eliminoituu
miinukset: aineisto voi ollakin vaikeasti saavutettava, vastaajien laiskuus tai epärehellisyys, pilailuvastaukset, kyselylomakkeen laatiminen vaikeaa ja aikaa vievää, kysymysten väärin ymmärtäminen
vastaajillla ei ole välttämättä kiteytynyttä käsitystä kysyttävästä asiasta, eikä surveyllä päästä yhtä syvällisesti asioihin kuin esimerkiksi haastattelulla
Havainnointi
Havainnointi on tarkkailua, ei vain katsomista
Ulkopuolinen havainnointi:
tutkija on tutkimustilanteesta erillään, käytetty usein esimerkiksi lasten käyttäytymisen tutkimisessa ja psykologiassa
Osallistuva havainnointi
: tutkija on osana tutkimustilannetta sen yhtenä osapuolena
plussat: joustavuus, tilanteen luonnollisuus, suora ja välitön tieto, arat ja vaikeat tilanteet, eettiset kysymykset
miinukset: tilanteen vinoutuminen tutkijan läsnäolosta, jokainen havainnoi subjektiivisesti, henkilökohtaisuus, aikaa vievää, tekniikan vaikeus
Valmiit aineistot
Aiempien tutkimuksien aineistot
Sekundaarianalyysi
Kun viitataan tutkimukseen, se on sekundaarilähde. Kun tutkitaan tutkimuksen aineistoa, se on primaarilähde
Harvoin aineistoa on tutkittu niin perusteellisesti, ettei voisi tehdä sekundaarianalyysia
etenkin survey-tutkimuksissa syntyy niin paljon aineistoa, että se riittää muihinkin kuin vain alkuperäiseen tutkimukseen
Tilastot
Tehty usein hallinnollisiin tarpeisiin ja viranomaisten keräämästä aineistosta: selvitettävä kunkin tilaston käytettävyys ja mahdolliset tilastointiperusteiden muutokset
Hyvä tietää tilastojen konteksti, mihin tarpeeseen tehty
yksittäisissä tilastoissa kannattaa myös perehtyä ilmiön taustoihin
monet kansainväliset vertailut perustuvat tilastoihin
on aina hyvä selvittää tutkimusasetelman yleiskuvan luomiseksi, että millaisia aineistoja löytyy tutkimusongelmaan
plussaa: laajoja aineistoja ja laajoja aikasarjoja, helposti saatavilla, mahdollisuus ennustamiseen, vertailun mahdollisuus, käsitteet valmiina
miinukset: pinnallisuus, tulkinnallisuus, itse kerätyssä aineistossa suuri työ, käsitteiden muutokset ja infon puute, onko virheitä?
Kulttuurituotokset
muistettava lähdekritiikki ja tekijänoikeudet
koita olla eksymättä tutkimusongelman suhteen
Historialliset dokumentit
vaikeutena terminologia ja kieli, muistettava konteksti
esim tuomiokirjat, henkikirjat, kirkonkirjat
Organisaatioiden dokumentit
yritysten, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnastaan jättämät dokumentit, kuten tilipäätökset, vuosikertomukset, henkilörekisterit, pöytäkirjat, raportit ja suunnitelmat yms.
täytyy muistaa lähdekritiikki
dokumentti ei välttämättä kerro taustoistaan mitään, niihin on perehdyttävä itse mahdollisuuksien mukaan
jos mahdollista, kannattaa käyttää muitakin tietolähteitä ja tukeutua eri asiakirjalähteisiin
huomioitavaa: missä tilanteessa syntyneet, kuka on laatija, mihin tarkoitukseen, mitä pitää kertoa, mitä voidaan jättää kertomatta, toisin sanoen kontekstin tunteminen tärkeää
Lehdet
Pitkä historia Suomessa ja maailmalla
ehtymätön lähdeaineisto
Pidettävä mielessä lähdekritiikki, kuka kirjoittanut ja mihin tarkoitukseen?
julkaisijoina yhtiöt, yhdistykset, puolueet
plussat: aineistoa paljon saatavilla, tehokasta ja helppokäyttöistä, kustannustehokasta, moniäänisyys, aikasarjojen laajuus
miinusta: mahdollinen puolueellisuus/värittyneisyys, tekstilajien tunnistaminen, runsauden ongelma, suodattimet, lähdekritiikki