Suureita ja yksiköitä

suure

mittauksia voidaan suorittaa vain tietyille ominaisuuksille, joite kutsutaan fysiikassa suureiksi

suureen ilmoittamiseen tarvitaan yksikkö

tunnus voi olla iso tai pieni kirjain

mittaus

tutkitaan, kuinka monta kertaa yksikkö sisältyy mitattavaan kohteeseen

vertaamista, jossa mitattavan kohdetta verrataan yksikköön

useimmille suureille käytetään aine tiettyjä kirjaintunnuksia

esim. matka on s (space), nopeus v (velocity), aika t (time), massa m (massa), tilavuus V (volume)

SI-järjestelmä

kansanvälinen

määritellään kansainvälisesti hyväksytyt yksiköt

seitsemän perussuuretta

toisistaan riippumattomia

kaikki muut suureet voidaan johtaa näistä

yksiköt on perusyksiköitä, joiden suuruudet määritetään viiden luonnonvakion ja kahden atomien ominaisuuksiin perustuvan vakion avulla

voidaan johtaa johdannaissuureet, joilla on omat johdannaisyksiköt

esim. nopeus

saadaan, kun mitataan kahta perussuuretta: matkaa ja aikaa

yksikkömuunnoksia

pituuden yksikkömuunnoksissa suhdeluku on 10 eli jos yksikkö pienenee yhdellä, niin lukuarvo suurenee kymmenkertaiseksi

pinta-alojen muunnoksissa suhdeluku on 100, eli jos yksikkö pienenee yhdellä, lukuarvo suurenee satakertaiseksi

1,0km^2 = 100ha = 10 000a = 1 000 000m^2

1m^2 = 100dm^2 = 10 000cm^2 = 1 000 000mm^2

kuution tilavuus on 1,0 m^3, jos sen sivun pituus on 1,0 m

kun kuution sivun pituus kymmenkertaistuu, saadaan uudeksi tilavuudeksi 10m x 10m x 10m = 1000m^3

ajan muunnoksia

suhdeluku on 60

yksi tunti on 60 minuuttia ja yksi minuutti on 60 sekuntia

tunnissa on siten 3600 sekuntia

nopeuden SI-yksikkö on m/s, mutta arkikäytössä yleisempi yksikkö on km/h

m/s -> km/h, kerrotaan 3,6
km/h -> m/s, jaetaan 3,6

mittaustulokset

lopputuloksen tarkkuus voidaan päätellä lähtöarvojen merkitsevien numeroiden perusteella

desimaaliluvun lopussa olevat nollat on merkitseviä numeroita, mutta alussa olevat nollat ei

kokonaisluvun lopussa olevat nollat ei yleensä ole merkitseviä numeroita

kymmenpotenssimuodon kerroin määrittää merkitsevien numeroiden lukumäärän

kerto- tai jakolaskun tuloksessa on yhtä monta merkitsevää numeroa kuin epätarkimmassa lähtöarvossa

yhteen- ja vähennyslaskun tuloksessa on yhtä monta desimaalia kuin epätarkimmassa lähtöarvossa