Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Empiirisen tutkimuksen vaiheet - Coggle Diagram
Empiirisen tutkimuksen vaiheet
Tutkimusongelma
Millainen on hyvä tutkimusongelma?
vaikeasti määriteltävissä, mutta muodoltaan yksiselitteinen ja selkeä
Minkä perusteella tutkimusongelma valitaan?
kiinnostavuus, uutuusarvo, teoreettinen peruste, käytännön tarve, tarpeellisuus
Erilaiset tutkimusongelmat voidaan luokitella niiden pääongelman mukaan:
ennustavat tutkimukset, selittävät tutkimukset, kuvailevat tutkimukset, evaluaatio ja konstruktiotutkimukset
Kattava kirjallisuuskatsaus
Tutkimusongelman täsmentäminen
Tutkimusongelman täsmentämisen vaiheita
Kattava kirjallisuuskatsaus
Keskustelu alan asiantuntijoiden kanssa
Aiemmat tai tekeillä olevat tutkimusongelmaan liittyvät tutkimukset
yksittäisten tapausten intensiivinen tutkiminen
Tutkimusasetelma
Mittaaminen
Operationalisointi = käsitteen määrittely sellaiseen muotoon, jota voi mitata
Operationalisoinnin vaiheet
Siirtyminen teoreettisesta kielestä arkikieleen ja indikaattoreihin
Operationalisoinnin prosessin tarkka kuvaaminen
Käsitteen osa-alueiden määrittäminen
Käsitteen yleinen hahmoittaminen ja käsitteellistäminen
Tutkimuksen uskottavuutta lisää operationalisoinnin prosessin tarkka, jäsennelty ja konkreettinen kuvaaminen
Rebiliateetti ilmaisee sen, kuinka luotettavasti ja toistettavasti käytetty mittari mittaa tutkittua ilmiötä
Validiteett
i
Kuinka hyvin tutkimus vastaa kysyttyyn asiaan? Esimerkiksi kysymys työpaikan ilmanvaihdosta ei riitä, kun tutkitaan työpaikkatyytyväisyyttä
Validiteetti on silloin hyvä, kun on oikeat kysymykset ja oikea kohderyhmä
Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen
Kvalitatiivinen tutkimus tutkii nimensä mukaisesti määrällisesti mitattavia asioita
vastaa kysymyksiin kuinka monta, mitä?
Aineisto usein suuri
Tutkija aineistosta irrallinen
pyrkii yleistettävyyteen ja toistettavuuteen
kvalitatiivinen tutkimus tutkii laadullisia/verbaalisia asioita
Tutkija aineiston tulkitsijana
syvä paneutuminen tutkimusaineistoon
pyrkii syvempään analyysiin, ei niinkään yleistettävyyteen
vastaa kysymyksiin millainen, miksi?
Aineiston keruu ja analyysi
Otanta
Otantamuotoja
Tasaväliotanta, ryväsotanta, edustava otanta, satunnaisotanta, systemaattinen otanta
Ajan suhteen pitkittäisotanta ja poikkileikkausotanta: poikkileikkausotanta tutkii jotain ilmiötä tiettynä aikavälinä, pitkittäisotanta puolestaan tutkii ilmiötä pidemmältä aikaväliltä
Milloin otanta on riittävä?
laadullinen tutkimus: saturaatio eli kyllääntyminen: aineistosta ei löydy enää uutta tietoa
määrällinen tutkimus: edustettavuus: kuinka tarkasti halutaan ennustaa?
Havainnointi
Osallistuva havainnointi
Tutkija osana tutkimusasetelmaa
Tutkija ei luo tutkimustilannetta, joten käyttäytyminen melko autenttista
Ulkopuolinen havainnointi
Tutkija tutkimustilanteen ulkopuolisena havainnoitsijana
Tieteellinen havainnointi on käyttäytymisen tarkkailua
Etuna tutkittavan havainnointi sen luonnollisessa ympäristössä
Sopii erityisesti käyttäytymisen tutkimiseen
Havainnoinnin plussat ja miinukset
plussat: välitön suora tieto, luonnollisuus, autenttisuus, arat ja hankalat tilanteet tulevat esiin, konteksti säilyy
miinukset: tutkijan läsnäolo voi vinouttaa tai häiritä autenttisuutta/ tilannetta, henkilökohtaisuus, aikaa vievää, tekniikka? eettiset kysymykset, vaatii hyviä vuorovaikutus-/sosiaalisia taitoja
Kyselytutkimukset, syrvey-tutkimus
oivallinen tiedonkeruutapa täsmällisiä tosiasiatietoja kerätessä, esimerkiksi ikä, sukupuoli, työpaikka, asuinpaikka yms.
Kyselytutkimuksissa tutkittu täyttää itse kyselylomakkeen
plussaa: mahdollista kerätä paljon aineistoa kustannustehokkaasti, tutkijan läsnäolo ei vaikuta tutkittavan vastauksiin, mahdollista saada laaja otanta, tallennus ja analyysi mahdollisesti hyvinkin nopeaa
Kysymysten rakennevaihtoehtoja
kysymyspatteristo, preferenssikysymykset, likert-asteikko, avokysymykset, esikoodatut monivalintakysymykset, monivastauskysymykset
avokysymyksiin vastataan usein laiskemmin
avointen kysymysten käyttö lisää huomattavasti työmäärää, käytettävä todella harkiten
miinukset: kysymysten väärinymmärrys, pilailuvastaukset, otoksen saaminen voi olla vaivallista, lomakkeen laatiminen vaikeaa, laiskuus ja epärehellisyys, kysymysten rakenne ja suunnittelu vaikeaa
Haastattelu
Voidaan käyttää hyväksi sitä, että ihmiset tykkäävät puhua itsestään
plussaa: mahdollisuus päästä pinnan alle henkilökohtaisiin tai arkoihin asioihin, mahdollisuus saada siis syvempää tietoa kuin monessa muussa tiedonkeruumenetelmässä, selventämisen mahdollisuus, joustavuus
miinusta: subjektiivisuus, tilanteen vinoutuminen tavalla tai toisella, valmistelut vaikeita, luottamuksen saaminen vaikeaa, vaatii hyvät vuorovaikutustaidot
Erilaisia haastattelumuotoja:
Strukturoitu haastattelu: kysymykset ja väitteet ennalta määrättyjä
ryhmähaastattelu
teemahaastattelu: vastaaja vastaa melko vapaasti valittuun teemaan
Johtopäätökset