Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Nuoret ja mielenterveydenongelmat (Pete ja Api) - Coggle Diagram
Nuoret ja mielenterveydenongelmat (Pete ja Api)
Itsetuhoisuus
Itsetuhoisuuteen liittyy itsensä vahingoittaminen tai kuolemaa uhkaava riski. esimerkiksi itsemurhan suunnitteleminen tai itsensä vahingoittaminen kuten viiltely
itsetuhoisuus sisältää monesti itsemurha-ajatuksia ja itsemurhayrityksiä. uudestaan toistuvat itsemurha-ajatukset ovat merkki siitä että nuori voi huonosti ja kehityksessä on ollut häiriöitä.
itsetuhoisuuden taustalla on useimmiten alkoholiongelmat, ahdistuneisuus, masennus tai jokin muu vakava mielenterveyden häiriö.
Syömishäiriöt
Syömishäiriö on mielenterveyden häiriö, joissa oksentaminen, pakonomainen liikkuminen tai liian vähäinen tai liiallinen syöminen vaikuttaa terveyteen haitallisesti.
Yleisimpiä syömishäiriöitä ovat anoreksia eli laihuushäiriö, BED eli ahmintahäiriö bulimia eli ahmimishäiriö, jossa ahminta ja laihduttaminen vaihtelee
Syömishäiriön voi käynnistää jokin elämässä tapahtunut tullut ahokki esimerkiksi vanhempien ero, läheisen menehtyminen tai kiusaaminen. Myös omaan painoon keskittyminen tai jokin laihduttamiseen liittyvä kommentti voi aiheuttaa syömishäiriön
Masennus
Alakuloinen mielentila (monesti ohimenevää) johtuu monesti siitä, kun henkilö menettää tai pettyy jostakin tälle tärkeästä asiasta (vaikkapa parisuhteesta)
Oireina toimivat masentunut/ärtynyt mieliala, motivation puute, uupumus ja mahdollisesti apaattisuus, matala itsetunto, unettomuus ja toivottomuus. Oireista voi olla toisinaan vaikea päätellä asiaa, sillä ne saattavat käydä yhteen jonkun toisen häiriön kanssa tai nuori saattaa peittää/kärsiä niistä itsekseen.
Puhuminen läheisten ja rakkaiden kanssa auttaa lähes aina. Jos masennus on pitkäaikaista, terapia ja muut ulkopuoliset avunlähteet ovat melkein ehdottomia. Masennuksen eskaloitumista voi ehkäistä hakemalla varhaisia oireita ja puhumalla nuoren tunne-elämästä.
Käytöshäiriöt
Oireina ovat pitkäkestoiset, omasta iästä poikkeavat antisosiaaliset tai aggressiiviset käytökset. Näihin voidaan laskea mm. auktoriteettien vastustaminen, uhkailu, kiusaaminen, väkivalta, valehtelu ja piittaamattomuus.
Häiriölle altistavat nuoren geneettinen tausta, toiset häiriöt (kuten ADHD ja eri oppimishäiriöt) ja ympäristötekijä. Häiriöt tulevat esiin etenkin sosiaalisissa tilanteissa ja niissä onnistumisessa.
Näitä voidaan ehkäistä toimivalla vuorovaikutuksella, kehittävillä ongelmanratkaisutehtävillä ja tunteidenhallintaa vahvistavalla toiminnalla. Aito hoito tapahtuu muokkaamalla elinympäristö rakentavaksi aiemmin mainittujen asioiden puolesta mm. ohjaamalla vanhempia ja koulua toimimaan näin.
Viiltely
Viiltely on tapa selviytyä sietämättömistä, pelottavista tai ahdistavista tunteista. Viiltelyä esiintyy eniten nuoruudessa jos on vaikeuksia säädellä tai hallita omia tunteitaan.
Halu viillellä voi syntyä monesta asiasta. esimerkiksi kova kipu vapauttaa elimistössä endorfiineja eli mielihyvähormoneja tai itselle tuotettu fyysinen kipu helpottaa hetkellisesti psyykkistä kipua.
Viiltely on harvoin itsemurhayritys
Viiltely voi johtaa monesti häpeään, jolloin nuori salaa viiltojälkiään vanhemmiltaan Viiltelystä voi olla vaikea päästä eroon jos se on pitkään ollut ainoa keino rentoutua
Ahdistuneisuushäiriöt
Kyseessä on häiriö, eikä ohimenevä ahdistus, jos siitä on useita haittoja nuoren toiminnan ja osaamisen kannalta. On useita tapoja, joilla häiriö ilmenee:
Pelko sosiaalisissa tilanteissa
Toistuva paniikki
Jatkuva huoli ja vaikeus ottaa rennosti
Pakonomainen toiminta ja ajattelu
Pelko tiettyjä ärsykkeitä kohtaan
Tarkoitukseton obsessio jotakin traumaattista tapahtumaa kohtaan
Ongelmia todellisuuden hahmottamisessa ja yliarvioiminen
Ahdistuneisuushäiriöön auttaa psykoterapia tai vastaavat psykologiset toimet, joissa asiaa käsitellään nuoren kanssa. Häiriötä voi ehkäistä tukemalla nuorta, kun tätä ahdistaa.