Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kylmä sota - Coggle Diagram
Kylmä sota
Vietnamin sota
Vietnamin sota käytiin Etelä- ja Pohjois-Vietnamin valtioiden sekä kummankin osapuolen liittolaisten välillä vuosina 1955-1976.
Vietnamin sodassa Yhdysvallat tukivat Etelä-Vietnamia estääkseen kommunismin leviämisen, kun taas Neuvostoliitto ja Kiina tukivat Pohjois-Vietnamia.
Tämän vastakkain asettelun vuoksi Vietnamin sota oli osa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välistä kylmää sotaa.
Yhdysvallat tuki Etelä-Vietnamia aluksi lähettämällä taloudellista apua sekä sotilasneuvonantajia, mutta lopulta yli 2,5 miljoonaa amerikkalaista sotilasta palveli Vietnamissa.
Noin kymmenen vuoden sotimisen jälkeenkään Yhdysvallat ei saavuttanut sodassa haluamaansa ratkaisua, joten Yhdysvallat vetäytyi vuonna 1973.
Vietnamin sotaa on kutsuttu televisiosodaksi, sillä sotaa seurattiin tiiviisti televisiosta Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa.
Yhdysvaltojen vetäytymisen ja Etelä-Vietnamin hallituksen kukistumisen seurauksena Vietnamista tuli kommunistinen valtio vuonna 1976.
Televisioinnin vuoksi sota sai paljon vastustusta tavallisilta amerikkalaisilta ja tieto siviileihin kohdistuneista julmuuksista lisäsi sodan vastustusta.
Vietnamin sota käytiin lähinnä sissisotana ja siviilikärsimykset olivat sodassa suuria, sillä osapuolet soluttautuivat paikallisen väestön sekaan, joka johti asuttujen alueiden pommituksiin.
Berliinin muuri
Berliinin muuri rakennettiin Berliinin halki Länsi-Saksan (BRD) ja Itä-Saksan (DDR) välille vuonna 1961.
Kolme viikkoa muurin murtumisen jälkeen julistettiin kylmän sodan loppu Maltan huippukokouksessa ja Saksan jälleenyhdistyminen tapahtui alle vuosi sen jälkeen 3. lokakuuta 1990.
Muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisten pakeneminen Länsi-Saksaan ja Länsi-Saksan kautta muualle länteen.
Berliinin muurin murtuminen 9. marraskuuta 1989 oli merkittävä tapahtuma, sillä se merkitsi Euroopassa vallinneen rautaesiripun murtumista.
Muurin rakentamisesta huolimatta monet itäsaksalaiset yrittivät paeta Länsi-Berliiniin esimerkiksi kiipeämällä muurin yli tai hyppäämällä talon ikkunasta muurin yli, mutta rajavartijat ampuivat pakoa yrittävät itäsaksalaiset.
Muurin murtuminen aloitti kommunismin kaatumisen Itä- ja Keski-Euroopassa ja kaupungin sisäisen rajan avaaminen johti koko Länsi-Saksan ja Itä-Saksan välisen rajan avautumiseen.
Muurin murtuminen alkoi väärinkäsityksestä, kun tiedotteen lukija Günter Schabowski sekosi papereissaan suorassa lähetyksessä ja ilmoitti, että matkoja muurin toiselle puolelle tehtäisiin jatkossa ilman ennakkoehtoja.
Nykyisin Berliinin muurista on jäljellä pieniä pätkiä, jotka ovat koristeltu näyttävin graffitein.
-
Unkarin kansannousu
Unkarin kansannousu (23. lokakuuta - 11. marraskuuta 1956) oli Josif Stalinin kuolemasta seuranneen suojasään ja uudistusten hitaasta toteutumisesta aiheutuneen tyytymättömyyden aikaansaama kansannousu Unkarin kommunistista hallintoa vastaan.
Unkarin kansannousua johti pääministeri Imre Nagy, joka oli valmis luopumaan yksipuoluejärjestelmästä ja järjestämään vapaat vaalit.
Kansannousun tavoitteena oli saada suunnitelmallinen uudistus Unkarin kommunistihallintoon ja tehdä Unkarista täysin kansallisesti itsenäinen.
Unkarin pääkaupungissa Budapestissa mielenosoittajat alkoivat poistaa Unkarin lipuista kansantasavallan vaakunoita ja yrittivät tunkeutua Unkarin radiotaloon, joka johti ensimmäisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin 23. lokakuuta.
Veristen yhteydenottojen myötä Neuvostoliitto onnistui kukistamaan vallankumoukselliset Varsovan liiton jäsenmaiden avustuksella.
-
Kansannousun seurauksena noin 180 000 unkarilaista pakeni ulkomaille muihin Euroopan maihin, esimerkiksi Saksan liittotasavaltaan ja Itävaltaan.
-
Korean sota
Korean sota käytiin Korean demokraattisen kansantasavallan ja Korean tasavallan välillä vuosina 1950-1953
Kiina tuki sodassa Korean demokraattista kansantasavaltaa eli Pohjois-Koreaa ja YK Korean tasavaltaa eli Etelä-Koreaa
Taustaa
-
Kommunistinen Pohjois-Korea halusi hallita koko Korean niemimaata --> Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan 25.6.1950 aloittaen Korean sodan
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat ja Neuvostoliitto hallitsivat Koreaa, Yhdysvallat Etelä- ja Neuvostoliitto Pohjois-Koreaa
Tapahtumat
Etelä-Korean joukot onnistuivat torjumaan Pohjois-Korean hyökkäyksen ja saivat ajettua sen joukot Kiinan rajalle saakka
Kiinalaisten vapaaehtoisten joukot kuitenkin tulivat pohjois-korealaisten avuksi ja onnistuivat työntämään taistelut kauemmas, takaisin Korean eteläosiin
YK tuomitsi hyökkäyksen Etelä-Koreaan, mikä salli Yhdysvaltojen puuttumisen konfliktiin tukemaan Etelä-Koreaa
-
Yhdysvallat pudotti Pohjois-Koreaan enemmän pommeja kuin koko Tyynenmeren alueelle toisessa maailmansodassa ja uhkasi käyttää myös atomipommia
Sota oli vaarassa laajentua muuallekin Itä-Aasiaan, esimerkiksi Kiinan hyökkäyksellä Taiwaniin
Ratkaisu ja seuraukset
Koreat eivät kuitenkaan koskaan ole tehneet rauhansopimusta ja niiden raja on edelleen tulenarkaa aluetta
Rajalinja, joka vedettiin 38.leveyspiirille, säilyi jokseenkin samana kuin ennen sotaa
-
-
300 000-1,5 miljoonaa pohjoiskorealaista ja kiinalaista sotilasta kuoli, eteläkorealaisia sotilaita 50 000-400 000
-
-
Neuvostoliitto ei virallisesti osallistunut sotaan, mutta se tuki Pohjois-Koreaa esimerkiksi toimittamalla tarvikkeita ja aseita
Kuuban ohjuskriisi
-
Kriisi kesti pidemmän aikaa, mutta sen tulenarin aihe oli 16.lokakuuta - 29. lokakuuta 1962
Taustaa
Kommunistit olivat nousseet valtaan Kuubassa vuonna 1959 johtajinaan Fidel Castro ja Ernesto Che Guevara
Kuuba alkoi kansallistaa ulkomaisten yritysten omaisuutta, mikä suututti amerikkalaisia
Yhdysvallat yritti kaataa kommunistit tukemalla Fidel Castron vastaista maihinnousua 1961, maihinnousu epäonnistui ja Yhdysvallat asetti Kuuban kauppasaartoon
Kuuba haki tukea Neuvostoliitolta ja Neuvostoliiton suunnitelmana oli sijoittaa ydinohjuksia ja joukkoja Kuuban alueelle vastineena Yhdysvaltojen Turkkiin sijoittamille ydinohjuksille
Tapahtumat
-
-
Lokakuussa Yhdysvaltojen tiedustelukoneet havaitsivat Kuubaan rakenteilla olevan ohjustukikohdan, josta ohjuksilla olisi matkaa Yhdysvaltoihin vain puoli tuntia
Matkalla olleet neuvostolaivat kääntyivät kuitenkin pois, sillä niiden saapuminen Kuubaan olisi voinut johtaa tulitaisteluun
-
Ratkaisu ja seuraukset
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tekivät sopimuksen, jonka mukaan Neuvostoliitto vetäisi ohjuksensa pois Kuubasta ja Yhdysvallat Turkista
Supervaltojen välille muodostettiin ns. kuuma linja, jotta Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtajilla olisi suora keskusteluyhteys ja vastaavat kriisit saataisiin vältettyä
Prahan kevät
Prahan kevät oli Tšekkoslovakiassa joulukuussa 1967 alkanut kahdeksan kuukautta kestänyt uudistusten ja vapautumisen ajanjakso
-
Keväällä 1968 maan poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen elämä uudistuivat, mikä kehitti toiveita siitä, että Tšekkoslovakia onnistuisi kehittämään "ihmiskasvoisen sosialismin"
Tapahtumat
-
-
Maahan tuli lehdistönvapaus, vapaaseen väittelyyn maan uudesta linjasta rohkaistiin ja uudistuksia vastustaneita viranhaltijoita erotettiin
-
Afganistanin sota
-
Afganistanin sota käytiin Afganistanin demokraattisen tasavallan, sitä tukeneen Neuvostoliiton ja hallintoa vastustaneiden heimojen ja muslimien eli mujahideen-sissien välillä
Taustaa
1978 valtaan nousi kommunistinen puolue, joka alkoi uudistaa maata voimakkaasti ja nopeasti
Muutokset olivat kuitenkin liian nopeita ja saivat kansan hermostumaan, mikä johti epävakaaseen poliittiseen tilanteeseen
-
Neuvostoliitto lähetti eteläpuolellaan sijaitsevaan Afganistaniin 100 000 sotilasta tukemaan sen kommunistihallitusta
-
Tapahtumat
Monet afganistanilaiset joutuivat pakenemaan Pakistaniin tai liittyivät neuvostojoukkoja vastaan iskuja organisoivaan vastarintaliikkeeseen
Yhdysvallat osallistui sotaan auttamalla afgaanien sissijärjestöjä toimittamalla niille aseita ja kouluttamalla sotilaita
-
Miehitys oli Neuvostoliitolle kuitenkin raskasta poliittisesti ja taloudellisesti, eikä se pärjännyt sisseille ja oli niiden iskujen kohteena jatkuvasti
Afganistanista tuli "Neuvostoliiton Vietnam", teknisesti ylivoimainen miehittäjä ei pärjännyt vastarinnalle ja taistelumoraali oli huonoa
-
Ratkaisu ja seuraukset
1,3 miljoonaa ihmistä kuoli ja yli kuusi miljoonaa joutui pakenemaan kodeistaan
Levottomuudet Afganistanissa eivät kuitenkaan loppuneet, vaan äityivät sisällissodaksi eri ryhmittymien välille
-
Taliban-liike otti haltuunsa vuoteen 1998 mennessä 90 prosenttia maasta ja julisti maahan tiukan islamilaisen hallinnon
