Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Lajien väliset suhteet - Coggle Diagram
Lajien väliset suhteet
VUOROVAIKUTUKSET
neutralismi
0 / 0
lajit
eivät vuorovaikuta
esimerkiksi
susi ja varpushaukka
saalistus
++ / -
hyötyä pedolle
haittaa saaliille
esimerkiksi ilves ja jänis
laidunnus
++ / -
hyötyä pedolle
haittaa kasville (saalis)
esimerkiksi lehmä ja heinä/ruoho
loisiminen
++ / -
hyötyä loiselle
haittaa isännälle
esimerkiksi misteli ja tammi
mutualismi
++ / ++
kumpikin laji hyötyy
esimerkiksi kasvi ja pölyttävä hyönteinen
ehdoton
mutualismi
lajin kuolema johtaa toisenkin lajin kuolemaan
ehdollinen
mutualsimi
voi tulla toimeen ilman yhteistyötä
voi löytyä muita yhtietyökumppaneita
pöytävieraanvaraisuus
= kommenialismi
++ / 0
toinen osapuoli hyötyy
toiselle ei hyötyä, ei haittaa
esimerkiksi ihmisen talipunkit
kilpailu
-- / --
kaksi lajia käyttää samoja resursseja
pyrkivät syrjäyttämään toisensa
esim. jokirapu ja täplärapu
ammensalismi
-- / 0
toiselle haittaa
toiselle ei vaikutusta
esimerkiksi tilanne, jossa eläin astuu kasvin tai pienemmän eläimen päälle
symbioosi
vaikea määritellä
yleensä tarkoitetaan
:
molemia osapuolia hyödyntävää vuorovaikutus
laajasti tulkittuna
tarkoittaa
mitä tahansa vuorovaikutusta lajien välillä
RAVINNON LÄHTEET JA RAVINTOVERKOT
ravintoketju
esimerkiksi
toukka syö kasvin
sammakko syö toukan
käärme syö sammakon
kotka syö käärmeen
saaliit ja saalistajat muodostavat ekosysteemistä
ravintoverkko
lähes jokaisella lajilla on useampi kuin yksi ravinnonlähdet
risteävien ravintoketjujen muodostama kokonaisuus
"lajityyppi" ravinnon lähteen perusteella
huippupeto
ei yhtään lajia, joka metsästää
esimerkiksi
maakotka
karhu
generalisti
syö montaa eri eliölajia
esimerkiksi
karhu
spesialisti
erikoistunut yhteen ravinnonlähteeseen
esimerkiksi
nokkosperhosen toukka
autotrofi
energia
epäorgaanisista lähteistä
esimerkiksi
kasvit valosta
heterotrofi
energia syömällä muita eliöitä
kasvissyöjät eli herbivorit
syövät kasveja
lihansyöjät
ovat petoja
detrivorit
eläimiä, jotka syövät kuollutta eloperäistä ainetta
detritus = eloperäinen kuollut aine
hajottajat
kaikki detrivorit, jotka eivät ole eläimiä = kasveja/bakteereja/arkeoneja
Bios 2
ravintojetkut / avainlajit 56-57
vuorovaikutukset + ravinnon lähteet
39-48
AVAINLAJIT
ekosysteemien erityisen tärkeät lajit
tarjoavat muille lajeille
ruokaa
piilopaikkoja
kasvualustan
katoaminen muuttaa koko ekosysteemiä
esimerkki Suomesta
harmaaleppä
juuristossa typpeä sitovia bakteereja
rikastaa maaperää
tuottaa ravinnepitoista kariketta
leppämetsissä monipuolinen aluskasvillisuus
kekomuurahainen
saalistavat hyönteisiä
ovat eläinten ravintoa
pitävät kirvoja "kotieläiminään"
suojelevat kirvoja saalistajilta
jokaisella ekosysteemillä on
omat avainlajinsa