Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Työ- ja virkaehtosopimusten solminen ja voimassaolo - Coggle Diagram

- - - - Lainkohdan mukaan työehtosopimuksella sovitaan ”ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin on noudatettava”
        
        1 §:n määrityksen on vakiintuneesti katsottu tarkoittavan juuri sopimuksen normimääräyksiä.
        
        mainitun sisältövaatimuksen katsottu tarkoittavan sitä, että sopimuksessa on oltava ainakin yksi palvelussuhteen ehdoksi luonnehdittava – palkkausta, työaikaa tms. koskeva – määräys, jotta sopimus voitaisiin katsoa työ- tai virkaehtosopimukseksi ja asianomaisia lakeja voitaisiin soveltaa.
    - - normisopimuksellisuus, eli niillä määrätään sopijapuolten kannalta ulkopuolisten tahojen, kuten työsopimuskumppanien ja virkasuhteen osapuolten oikeusasemasta.
        
        Tämä erottaa kollektiivisopimukset yksilötasolla solmittavasta työsopimuksesta ja valtion virkamieslain 44 §:n mukaisesta virkasopimuksesta.
- - - - Jälkimmäistä tapaa noudattaen kollektiivisopimus syntyy myös siten, että osapuolet hyväksyvät valtakunnansovittelijan tai sovittelijantoimiston muun sovittelijan johdolla neuvotellun sopimusratkaisun tai sovittelijan tekemän sovintoehdotuksen. Työriitojen sovittelusta annetun lain 14 §:n mukaan näin syntynyt sovinto merkitään sovittelijan pöytäkirjaan, jonka sovittelija allekirjoituksellaan vahvistaa oikeaksi
        
        Yleensä myös näissä tapauksissa laaditaan ja allekirjoitetaan lisäksi tavanomainen työ- tai virkaehtosopimusasiakirja.
    - - . Kuitenkin kollektiivisopimuksessa viitattuja ulkopuolisia lähteitä, jotka on tarkoitettu noudatettavaksi sopimuksen osana, ei tarvitse ottaa sopimustekstiin tai sopimuksen liitteeksi; riittää että ne ovat sopimuksessa yksilöityjä ja asianomaisten saatavilla
        
        Yleisiä ovat viittaukset työlakeihin, Verohallinnon päätöksiin ja niin edelleen.
        
        Tapaukset, joissa sopimukseen viitattu lähde muuttuu sopimuskauden aikana tai neuvoteltaessa
        
        Ratkaisu on tehtävä kollektiivisopimuksen yleisten tulkintaperiaatteiden perusteella, ennen muuta sen mukaan, mitä osapuolten on katsottava tarkoittaneen. Selostetussa ratkaisussa tarkoitus ilmeni siitä, että osapuolet olivat uudesta sopimuksesta neuvoteltaessa tietoisia viitatun lähteen tulossa olevasta muutoksesta, mutta jättäneet sopimuksen ennalleen ottamatta mitenkään huomioon tulossa olevaa muutosta. Ratkaisu on kuitenkin tehtävä tapauskohtaisesti.
  - - - On tavallista, että nämäkin sopimukset on viitetyöehtosopimusten mukaan tehtävä kirjallisesti
        
        etenkin kun sopimuksen tekee luottamusmies ja se koskee luottamusmiehen edustamia työntekijöitä kollektiivisesti.
        
        Yksittäisten työntekijöiden kanssa tehtävien sopimusten ei aina tarvitse olla kirjallisia.
        
        Jos viitetyöehtosopimuksessa ei ole sanottu paikallisen sopimuksen muodosta mitään, sopimus voi olla vapaamuotoisenakin pätevä.
        
        Mitä merkittävämmästä ja mitä useampaa työntekijää koskevasta asiasta on kysymys, sitä tärkeämpää on käytännössä noudattaa kirjallista muotoa. Oikeuskäytäntö on kuitenkin ollut sikäli liberaali, että jopa vakiintuneen käytännön on joissakin tapauksissa katsottu täyttäneen paikalliselle sopimukselle asetetut vaatimukset.
  - - - sopijapuolten on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle muun muassa työehtosopimuksen solmimisesta, sitovuuspiiriin kuuluvien jäsenyritysten ja työntekijöiden määristä ja työehtosopimuksen lakkaamisesta (2−4 mom.).
        
        Nämä velvoitteet palvelevat ennen muuta valtakunnallisten työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamista ja valvontaa. Velvoitteiden noudattamisella ei ole vaikutusta työehtosopimusten pätevyyteen.
- - - - yksittäinen työnantaja tai työnantajien yhdistys
    - - työntekijöiden yhdistys
        
        Yhdistyksen on oltava sellainen, että sen varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työnantajien tai vastaavasti työntekijöiden etujen valvominen työsuhteissa (työehtosopimuslain 1 §).
        
        Työntekijäyhdistysten työehtosopimuskelpoisuudessa ei käytännössä ole ollut ongelmia
        
        Keltainen ammattiyhdistys
        
        On ollut tapauksia, joissa yhdistysten johto on koostunut todellisuudessa työnantajapuolen edustajista, eikä yhdistyksen aitona tarkoituksena ole ollut työntekijöiden etujen valvominen
    - - Sopijayhdistysten on oltava yhdistyslain mukaan rekisteröityjä yhdistyksiä
        
        jäsenet voivat olla henkilöitä (ammattiosasto) tai yrityksiä (työnantajayhdistys) taikka muita yhdistyksiä (liitto).
        
        Ammattiosaston alaisuudessa voi toimia rekisteröimättömiä työhuonekuntia, mutta nämä eivät ole työehtosopimuskelpoisia sopijapuolia.
    - - Työehtosopimuksella ei voida asettaa muita edellytyksiä pätevän työehtosopimuksen solmimiselle. Muussa lainsäädännössä voi kuitenkin olla lisäedellytyksiä työmarkkinajärjestön työehtosopimuskelpoisuudelle tietyissä tapauksissa.
    - - Työehtosopimusneuvotteluissa yhdistystä ja työnantajayritystä edustavat neuvottelijoiksi nimetyt henkilöt.
        
        Sitova työehtosopimusratkaisu syntyy vasta, kun neuvottelutulos hyväksytään työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen päättävissä toimielimissä yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisessa järjestyksessä.
        
        Valtakunnalliset työehtosopimukset solmitaan vakiintuneita menettelytapoja käyttäen, harvoin ongelmia
        
        Sitovan sopimuksen syntyhetki voi kuitenkin tulla ratkaisevaksi seikaksi, jos joudutaan selvittämään kilpailevien työehtosopimusten keskinäistä etusijajärjestystä
        
        Paikalliset sopimukset
        
        saatetaan tehdä vaihtelevammissa oloissa niin, että allekirjoittajien kelpoisuutta joudutaan tulkitsemaan yhdistyslakia tai osakeyhtiölakia soveltaen. Vastapuoli ei kuitenkaan yleensä voi riitauttaa sopimuksen pätevyyttä, jos toinen osapuoli haluaa pysyä sopimuksessa edustajan kelpoisuudessa olleesta puutteesta huolimatta.
  - - - työehtosopimuslaissa ei ole asetettu mitään työehtosopimuksen sopijapuolten edustavuuden vaatimusta.
        
        Suomessa ei toisin sanoen edellytetä työntekijäyhdistyksen tunnustamista tai sitä, että vain alan edustavin yhdistys voisi tehdä sopimuksen.
        
        käytännössä kullakin alalla on yleensä vain yksi tiettyä henkilöstö- tai ammattiryhmää edustava työntekijäliitto, joka solmii − kenties toista ammattiryhmää edustavan liiton myötäpuolena − alan työehtosopimuksen
      - Edustavuudesta voi kuitenkin tulla ongelma
        
        jos työehtosopimuksen solmineen työntekijäyhdistyksen edustavuus on työehtosopimuksen koko soveltamispiiriä ajatellen kysymyksenalainen.
  - - - Työehtosopimuskelpoiset subjektit, siis työnantajat tai työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, voivat oman työehtosopimuksen solmimisen sijasta yhtyä muiden osapuolten välillä aikaisemmin tehtyyn työehtosopimukseen.
        
        edellyttää jälkimmäisten osapuolten suostumusta ja kirjallista menettelyä (työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohta).
      - =tarkoittaa oikeuskäytännön mukaan sitä, että yhtyjä tulee samaan asemaan ja samojen velvoitteiden alaiseksi kuin alkuperäiset osapuolet
      - Kollektiivisopimukseen yhtymisestä ei ole kysymys
        
        jos kaksi osapuolta ovat keskenään sopineet joistakin muistakin asioista tai velvoitteista kuin työehtosopimuksen mukaisista.
    - - Liityntäsopimus
        
        Liityntäsopimukseksi kutsutaan tavallisesti yksittäisen järjestäytymättömän työnantajan ja työntekijäyhdistyksen välistä sopimusta, jolla yritys sitoutuu noudattamaan toimialansa valtakunnallista työehtosopimusta (esim. TT 2015:132).
        
        Liityntäsopimuksen sisältönä voi olla pelkkä avoin viittaus alan työ- tai virkaehtosopimukseen, mutta sopimuksessa voi tämän ohella olla lisämääräyksiä. Liityntäsopimus voi olla voimassa sopimuskaudesta toiseen irtisanomisenvaraisena.
      - Rinnakkaissopimus
        
        Rinnakkaissopimukseksi taas voidaan kutsua työehtosopimusta, jonka sisällöksi on kirjoitettu samat määräykset kuin esikuvana olevassa sopimuksessa.
  - - - Työnantajapuolelta sopimuksen solmii asianomainen yritys tai laitos
      - Toisena sopijapuolena on työntekijäyhdistys, joko työntekijäliitto tai paikallinen ammattiosasto.
    - - tehdään lähtökohtaisesti siten kuin työehtosopimuksessa on määrätty.
      - Usein paikallinen sopimus voidaan työehtosopimusten valtuutusmääräysten nojalla tehdä työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen välillä.
- - - - Yleensä yksinkertainen asia eikä yleensä edellytä edellisiä toimia
        
        Yleensä sopimuksiin on tapana kirjata uuden sopimuskauden alkaminen sekä päättyminen
  - - - Näin voidaan sopia esimerkiksi palkankorotusten maksamisesta jostakin allekirjoituspäivää edeltävästä ajankohdasta lukien.
  - - - Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa kirjallisesti ja noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa (työehtosopimuslain 3 §, virkaehtosopimuslakien 6 §)
    - - Käytännössä yleisempää
      - Käytännössä yleisen lausekkeen mukaan kollektiivisopimus on voimassa tietyn pituisen, esimerkiksi noin vuoden tai kahden vuoden mittaisen sopimuskauden ajan ja tämän jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sopimusta ole irtisanottu tietyssä ajassa ennen sopimuskauden päättymistä.
    - - sopimuksesta johtuva työrauhavelvollisuus ei ole voimassa.
      - Sopimuksen päättyminen on siten vaikutuksiltaan merkittävä tapahtuma osapuolten välisissä suhteissa.
        
        . Tästäkin syystä oikeuskäytännössä on asetettu melko tiukat edellytykset niille tahdonilmaisuille, joilla sopimus on tarkoitus lakkauttaa. Asia ei saa jäädä epäselväksi toiselle osapuolelle, muuten sopimus pysyy voimassa.
        
        "Työehtosopimuksen jälkivaikutus"
        
        pääsääntönä on, että sopimuksen mukaisia ehtoja noudatetaan työehtosopimuksen jälkivaikutuksen nojalla edelleen, kunnes uusi työehtosopimus on tullut voimaan tai muista ehdoista on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä.
        
        Jälkivaikutukseen ei kuitenkaan liity työehtosopimuslain mukaisia oikeusvaikutuksia, kuten hyvityssakkovastuuta tai työrauhavelvollisuutta.
  - - - Näin on etenkin, jos ilmenee, että sopimukset on ollut paikallisessa käytännössä tapana uusia sopimuskausittain (TT 1984:45).
    - - Sopimuksessa voi olla nimenomainen määräys siitä, että se on voimassa toistaiseksi, tai asia voi ilmetä sopimuksen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä muutoin. Tällaista sopimusta ei siis tarvitse uudistaa joka kerta kun uusi viitetyöehtosopimus tulee voimaan.
    - - Paikallinen, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa myös kesken viitetyöehtosopimuksen voimassaolon.
      - Huom! Ylipäänsä paikalliset sopimukset voidaan niiden voimassaoloa koskevista ehdoista riippumatta muuttaa uudella sopimuksella. Tämä kompetenssi, samoin kuin irtisanomisoikeus, kuuluu paikallisen sopimuksen osapuolille
      - Paikallinen sopimus voi päättyä myös sillä tavoin, että siinä tarkoitetuista asioista otetaan määräykset uusittuun viitetyöehtosopimukseen, jossa asia oli aikaisemmin jätetty paikallisen sopimuksen varaan.