Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä - Coggle Diagram
Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä
Valtakunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset
Keskusjärjestösopimukset
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat solmineet lähinnä kahdenlaisia sopimuksia
Liittojen väliset työehtosopimukset
Merkitykseltään perinteisesti tärkeimpiä työehtosopimuksia ovat liittojen väliset sopimukset.
Liittotason työehtosopimusten ulottuvuus ja yksityiskohtaisuus vaihtelevat eri tavoin.
Julkissektorin kollektiivisopimukset
Toimialaperiaate ja ammattiperiaate työehtosopimusten solmimisessa
Valtakunnallisten työehtosopimusten soveltamisalat määräytyvät karkeasti ottaen kahden perusvaihtoehdon mukaan
Työnantajayrityksen toimialan mukaiset sopimukset
sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin asianomaisen yrityksen palveluksessa oleviin.
Ainoastaan työntekijätehtävissä toimiviin, ei toimihenkilöihin
Toimihenkilöitä varten solmitaan oma sopimuksensa, toisinaan vielä erikseen ylempiä toimihenkilöitä varten.
Tämän mukaisesti esimerkiksi metallialan yrityksessä sovelletaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta paitsi varsinaisiin metallityöntekijöihin, edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta myös kaikkiin muihin ammattiryhmiin kuuluviin, sikäli kuin nämä ovat asianomaisen yrityksen palveluksessa.
Päätoimialan työehtosopimusta sovelletaan myös sellaisiin liitännäisiin toimintoihin, jotka sellaisenaan voisivat kuulua jonkin toisen sopimusalan työehtosopimuksen piiriin.
Näitä sopimuksia kutsutaan
toimialaperiaatteen mukaisiksi työehtosopimuksiksi.
(teollisuuslinjaperiaate)
Ammattialaperiaate
Useilla palvelualoilla sovellettavan työehtosopimuksen määrää työnantajan toimialan ohella työntekijän ammatti tai jäsenyys kyseisen alan työntekijöitä edustavassa ammattiliitossa
tämä peruste tavallisesti vastaa myös työnantajayrityksen päätoimialaa ja yritys on tämän mukaisesti järjestäytynyt (esim. siivousyritys Kiinteistöpalvelut ry:hyn), lopputulos ei välttämättä paljonkaan poikkea toimialaperiaatteen mukaan solmituista sopimuksista.
Kuitenkin yksittäisissä rajanvetotapauksissa merkitystä voi olla sillä, kumman lähtökohdan mukaan työehtosopimuksen soveltamisalaa tulkitaan.
Yritys jolla ei ole yhtä päätoimialaa kutsutaan monialayritykseksi
Työnantaja sidottu useisiin työehtosopimuksiin
Paikallinen solmiminen julkissektorilla
Paikalliset työehtosopimukset
=Työehtosopimuksen oikeusvaikutuksen saavat sopimukset
=Yksittäisen työnantajayrityksen tai laitoksen solmima sopimus, jota noudatetaan työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin.
Itsenäinen yrityskohtainen työehtosopimus
Yksittäinen työnantajayritys voi solmia kahdenlaisia työehtosopimuksia
Liittojen välisestä työehtosopimuksesta riippumaton, itsenäinen yrityskohtainen sopimus
osapuolina voivat olla esimerkiksi järjestäytymätön yritys ja alan ammattiliitto tai paikallinen ammattiosasto.
Sopimuksen sisältö voi tällöin sinänsä olla kokonaan alan valtakunnallisen työehtosopimuksen mukainen (liityntäsopimus), tai sopimuksessa voi olla yrityskohtaisia sovelluksia.
Myös järjestäytynyt ja valtakunnalliseen työehtosopimukseen sidottu työnantaja voi tehdä itsenäisen paikallisen työehtosopimuksen työntekijäyhdistyksen kanssa.
Jotta tällaista sopimusta voitaisiin soveltaa valtakunnallisen sopimuksen rinnalla, nämä sopimukset eivät saisi olla keskenään ristiriidassa.
Paikallisella työehtosopimuksella on tällöin tavallisesti sovittu asioista, joista ei ole lainkaan määräyksiä valtakunnallisessa sopimuksessa, tai paikallisesti sovitut edut ovat parempia kuin liittojen välisen sopimuksen mukaiset. Sopimisen aiheena voi olla esimerkiksi työehtosopimuksen mukaista aika- tai suorituspalkkausta täydentävä tulospalkkaus.
Valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus
Yrityksessä tai laitoksessa voidaan solmia myös paikallinen sopimus, joka perustuu valtakunnallisessa työehtosopimuksessa olevaan valtuutukseen.
Yhä laajemmat, esimerkiksi palkkausta tai työaikaa koskevat asiapiirit on tällä tavoin osoitettu paikallisen sopimisen varaisiksi.
Sopimisella tavoitellaan tällöin yrityskohtaisia joustoja ja tuottavuuden tai työilmapiirin parantamista.
Valtakunnallinen sopimus voi myös sisältää selviytymislausekkeen tai mahdollisuuden tehdä sopimus palkka- tai muiden työehtojen sopeuttamisesta esimerkiksi työnantajaa kohdanneen äkillisen tuotannollisen kriisin takia.
Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat useimmiten työnantaja sekä luottamusmies henkilöstön edustajana.
Paikallisen sopimisen oikeusperustana on näissä tapauksissa viime kädessä työehtosopimuslain 1 §, jossa annetaan työehtosopimuksen osapuolille kompetenssi määrätä työsuhteen ehdoista. Osapuolet voivat käyttää tätä kompetenssia itse, mutta ne voivat luovuttaa kelpoisuuttaan myös työehtosopimukseen sidottujen paikallisten osapuolten käytettäväksi tai sallia, että työehtosopimuksesta poiketaan paikallisella sopimuksella.
Tällöin puhutaan viitetyöehtosopimuksesta ja siihen perustuvasta paikallisesta sopimuksesta.
Paikallinen sopimus voidaan työehtosopimuslaista poiketen tehdä siinä järjestyksessä kuin viitetyöehtosopimuksessa on määrätty. Tällainen paikallinen sopimus voi tietyin edellytyksin tulla noudatettavaksi myös viitetyöehtosopimuksen osana, jolloin se saa työehtosopimuksen oikeusvaikutukset, ja muun muassa sopimuksesta syntyneet erimielisyydet selvitetään työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä
Viitetyöehtosopimuksessa käytetään seuraavanlaisia lausekkeita paikallisten sopimisvaltuuksien antamisessa
Avoin kelpuutus
Jokin asia voidaan jättää työehtosopimuksessa avoimeksi ja todeta vain, että siitä sovitaan paikallisesti erikseen.
Sopimisvelvoite
Esimerkiksi yrityksessä noudatettava urakkahinnoittelu tai hinnoittelun muutos saatetaan työehtosopimuksessa määrätä paikallisten osapuolten välillä sovittavaksi asiaksi.
Toinen esimerkki on paperiteollisuuden työehtosopimuksesta, jonka mukaan tietynlaisten kunnossapitotöiden teettäminen ulkopuolisella työvoimalla edellyttää, että asiasta sovitaan paikallisesti. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, ulkoistamista ei voida panna toimeen.
Paikallisesti sovittavat vaihtoehdot
Viitetyöehtosopimuksessa on näissä tapauksissa osoitettu esimerkiksi ne vaihtoehtoiset työajan järjestämistavat, jotka työpaikalla voidaan ottaa käyttöön paikallisen sopimuksen nojalla.
Menettelymääräykset ja asiasisältöiset rajaukset
Viitetyöehtosopimuksessa voi olla normeja esimerkiksi paikallisen sopimuksen osapuolista ja määrämuodosta. Myös sopimuksen asiasisältöä voidaan rajoittaa niin, että sopimuksen on täytettävä tietyt ehdot. Siten esimerkiksi säännöllisen viikoittaisen työajan enimmäispituus voi olla viitetyöehtosopimuksessa asetettu, vaikka asiasta voidaan muutoin sopia paikallisesti. Jos paikallinen sopimus ei pysy tällaisen kehysnormin rajoissa, sopimus ei ole pätevä, ja sen sijasta on noudatettava työehtosopimuksen määräystä.
Viitetyöehtosopimuksen tulkintakysymyksenä joudutaan usein ratkaisemaan
onko yksittäisessä tapauksessa tehty oikeustoimi työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus
vai muunlainen, työehtosopimuksesta riippumaton sopimus.
Tässä tapauksessa sopimus saattaa olla ristiriidassa viitetyöehtosopimuksen kanssa tai muuten pätemätön taikka laadultaan sellainen, ettei työtuomioistuin voi tutkia siihen perustettuja vaatimuksia. Ratkaisu tehdään sen mukaan, onko työehtosopimuksessa tavalla tai toisella edellytetty paikallisen sopimuksen solmimista kyseisestä asiasta tai muutoin annettu siihen valtuutus, ja onko paikallisessa sopimisessa pysytty valtuutuksen rajoissa.