Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Aikuisuus kehitysvaiheena - Coggle Diagram
Aikuisuus kehitysvaiheena
Aikuiseksi kasvaminen
Erikosoni mukaan aikuisuuteen siirryttäessä identeetin muodostaminen on oleellista, jotta läheisten ihmissuhteiden luominen onnistuu aikuisuudessa.
Jotta nuori aikuinen pystyy sitoutumaan ihmissuhteissa, täytyy hänen ystävyys- ja parisuhteissa selvittää itsenäisyyden ja tarvitsevuuden ristiriita.
Kun tämä ristiriita on selvitetty, syntyy nuorelle aikuiselle kyky rakastaa ja omistautua.
Sen sijaan vaikeudet ihmissuhteissa ja niiden luomisessa voivat johtaa eristäytymiseen muista.
Myös seksuaali-identiteetin muodostaminen on tärkeää seksuaalisen läheisyyden onnistumisen kannalta.
Ammatti-identiteetti
Ammatti-identiteeti on tärkeä identeetin osa-alue aikuisuudessa.
Ammatti-identiteetti alkaa kehittyä jo opiskeluaikoina ja varhaisilla kokemuksilla työelämässä on myönteisiä vaikutuksia ammatti-identiteetin kehittymiseen.
Mitä tärkeämpää työ, siitä saatu arvostus ja kokemus omasta pystyvyydestä on aikuiselle sitä merkittävämpi osa identeettiä ammatti-identiteetti on.
Ihminen voi nähdä itsensä ensisijaisesti oman ammattinsa kautta, jolloin ammattiin kohdistuva arvostelu koetaan itseensä kohdistuvana.
Ammatti-identiteettiin liittyy myös ihmisen arvot ja elämäntavoitteet: omien arvojen mukainen työ koetaan palkitsevana ja arvojen vastainen työ kuluttavana.
Aikuisen elämäntavoitteet ja haasteet
Aikuisuudessa yksilölliset arvot, terveysvalinnat ja persoonallisuuden piirteet ohjaavat ihmisen kehitystä.
Tavoitteiden ja toiveiden lisäksi aikuisuudessa myös pettymykset ja haasteet, kuten avioero tai työelämään liittyvät vaikeudet ovat jokaisella yksilöllisiä.
Aikuisuuteen liittyy omat tavoiteet ja toiveet, jotka ovat jokaisella aikuisella omanlaisensa.
Aikuisen on huolehdittava työstä, parisuhteesta, perheestä, kodista, muista ihmissuhteista ja harrastuksista.
Resilienssi auttaa aikuista kohtaamaan vaikeudet ja spoeutumaan elämän ennustamattomuuteen.
Kehitys aikuisuudessa
Ihmisen kehitys jatkuu myös aikuisuudessa kaikilla osa-alueilla.
Aikuisuudessa tapahtuu monia merkittäviä psykososiaaliseen kehitykseen liittyviä tapahtumia, kuten parisuhteen muodostaminen, perheen perustaminen, vanhemmuus ja työelämä.
Myös minäkäsitys ja itsetunto kehittyvät ja muuttuvat aikuisuudessa erilaisten tapahtumien myötä, esimerkiksi painonnousu voi vaikuttaa siihen, millaiseksi itsensä kokee.
Hyvä parisuhde ja onnistumiset perheessä sekä työelämässä voivat vahvistaa itsetuntoa.
Varhaisaikuisuudessa suuria tai nopeita biologisia muutoksia tapahtuu vain vähän.
Biologisia muutoksia koskeva suurin poikkeus on mahdollinen raskaaksi tuleminen, joka muuttaa naisen kehoa raskauden aikana ja jälkeen.
Aivoissa hermosolujen ja eri aivoalueiden väliset yhteydet kehittyvät vielä aikuisiässä sekä kognitiivinen kehitys jatkuu usein työelämän ja koulutuksen myötä.
Aikuisuus jaetaan varhaisaikuisuuteen ja keski-ikään.
Ihmisen elämästä suurin osa kuluu aikuisuudessa, joka jaetaan tyypillisesti varhaisaikuisuuteen ja keski-ikään.
Varhaisaikusuudessa (n. 23-25 v. eteenpäin) aikuinen tyypillisesti siirtyy työelämään ja perustaa mahdollisen perheen.
Aikuisuuteen siirtymisen merkkeinä pidetään useimmiten taloudellista riippumattomuutta, omaan kotiin muuttamista, itsenäisyyttä, vastuullisuutta ja siirtymistä perhe- sekä työelämään.
Nuoruudesta aikuisuuteen siirtyminen voi olla psyykkisesti rankkaa.
Keski-iässä (n. 40 v. eteenpäin) aikuinen elää tyypillisesti työelämässä tuotteliasta elämänvaihetta ja töiden sekä perheen yhteensovittaminen on keskiössä.
Keski-ikäisen aikuisen perhe ei yleensä enää kasva, sillä lapset alkavat itsenäistyä ja irtautua kodista.
Keski-iässä myös erot yksilöiden välillä on suuria, sillä pienellä osalla on vielä omia pieniä lapsia, mutta osa saattaa olla jo isovanhempia.
Aikuinen kehittyy tuottavaksi ja vastuulliseksi
Eriksonin mukaan aikuisuuteen kuuluu halu luoda jotakin tuleville sukupolville jäävää, halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta sekä halu sitoutua vastuuseen ympärillä olevista asioista ja ympäristöstä.
Tästä Erikson käytti termiä
generatiivisuus
, joka tarkoittaa tuottavuutta.
Tuottavuus toteutuu esimerkiksi vanhemmuudessa, opettamisessa, työssä, vapaaehtoistoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa aktiviteeteissa.
Eriksonin teoriaa eteenpäin kehittänyt G.E. Vaillant lisäsi ennen tuottavuutta uran luominen vs. käpertyminen -kriisin.
Uran luomisen vaiheessa ihminen pyrkii varmistamaan paikkaansa yhteisössä.
Aikuisuudeen kulttuurisidonnaisuus
Aikuisuus ei ole käsiteenä yksiselitteinen, sillä juridisesti täysi-ikäinen henkilö ei vielä välttämättä ole psykologisesti ja sosiaalisesti aikuinen.
Lisäksi aikuisuuteen liittyvät rooliodotukset ovat usein hyvin sidonnaisia kulttuuriin.
Eri maissa ihmisten odotetaan käyttäytyvän ja toimivan aikuisen tavoin eri ikäisenä, esimerkiksi Italiassa nuoret aikuiset asuvat usein kotona pidempään kuin Suomessa.
Myös perheen tulo- ja koulutustaso voivat vaikuttaa siihen, kuinka aikaisin nuoren odotetaan menevän töihin ja ottavan vastuun itse omasta taloudestaan.
Monta eri polkua aikuisuuteen
19–30-vuotiaiden suomalaisopiskelijoiden siirtymistä aikuisuuteen tutkinut professori Katariina Salmela-Aro löysi opiskelijoiden elämänvaiheistai kuusi erilaista polkua aikuisuuteen.
Joka neljäs nuori aikuinen toimi perinteisesti eli saavutti keskeiset kehitystavoitteet ajallaan.
Osa tutkituista oli nopeita jollakin elämänalueella, kuten parisuhteen solmimisessa tai urakehityksessä, kun taas osalla pitkittyivät esimerkiksi yliopisto-opinnot ja työelämään siirtyminen.
Tutkimuksessa havaittiin, että ajallaan tai nopeasti kehitystavoitteet saavuttaneet olivat elämäänsä tyytyväisempiä kuin viivästyjät.
Lisäksi perheen ja työn yhdistäminen jo nuorena lisäsi koettua tyytyväisyyttä keski-iässä.
