Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Työehtosopimusoikeuden kokonaisuus - Coggle Diagram

- - - - Yleissopimukset ovat koskeneet työntekijöiden irtisanomissuojaa, luottamusmiehen asemaa, ulkopuolisen työvoiman käyttöä, rationalisointia, työsuojelua ja yhteistyötä yrityksissä.
    - - Tärkein
      - Työehtosopimuslaissa tarkoitetut työehtosopimukset tehdään ennen kaikkea tällä tasolla.
  - - - Kiinnostus ja tarve tehdä paikallisia sopimuksia on viime vuosina kasvanut, mikä on näkynyt myös liittokohtaisissa sopimuksissa. Ne sallivat entistä enemmän sen, että työehdoista, kuten työajasta ja palkoista, sovitaan paikallisesti. Yhteistoimintalaissa on myös säännöksiä asioista, joista voidaan tai joista tulee sopia paikallisesti yrityksissä.
  - - - Työehtosopimuksessa vahvistetaan vain vähimmäisehdot, ja työsopimuksella voidaan sopia niitä paremmista ehdoista.
  - - - Työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti (TEhtoL 2 §).
        
        Työehtosopimuksen tärkeimmät vaikutukset koskevat työnantajatasopuolen jäsenyrityksiä ja työntekijäosapuolen alayhdistyksen jäseniä
      - Työnantajapuolella yksi tai useampi työnantajayritys tai työnantajayhdistys
        
        Kun yksittäinen työnantaja voi olla työehtosopimuksen osapuoli --> voidaan tehdä paikallisia ja yrityskohtaisia työehtosopimuksia
        
        Paikalliset sopimukset
        
        Voidaan jakaa
        
        Valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus
        
        Paikallinen sopiminen perustuu valtakunnallisessa työehtosopimuksessa olevaan valtuutuklkseen
        
        Paikallisen sopimuksen osapuolina useinmiten työnantaja ja luottamusmies
        
        Sopimisella tavoitellaan tällöin yrityskohtaisia joustoja ja tuottavuuden tai työilmapiirin parantamista.
        
        Itsenäinen yrityskohtainen työehtosopimus
        
        Liittojen välisestä työehtosopimuksesta riippumaton
        
        Sisältö voi olla
        
        2 more items...
        
        Osapuolet joko
        
        2 more items...
        
        Ei saa olla ristiriidassa valtakunnallisen sopimuksen kanssa
        
        1 more item...
      - Työntekijäpuolella sopijapuolena on aina yhdistys (TEhtoL 1 §)
    - - Työehtosopimuslaissa luetellaan, ketkä ovat sidottuja työehtosopimukseen (TEhtoL 4 §).
      - sopijapuolet eli osalliset, toisin sanoen ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat tehneet sopimuksen.
      - ne, jotka ovat osallisten suostumuksella kirjallisesti liittyneet sopimukseen.
      - ne, jotka työoikeudellisen kielenkäytön mukaan ovat sopimukseen ”muuten sidottuja” (olematta osallisia).
        
        Näitä ovat osallisyhdistysten rekisteröidyt alayhdistykset ja ne työnantajat ja työntekijät, jotka sopimuksen voimassa ollessa ovat tai ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä.
      - Työehtosopimukseen sidottu työnantaja
        
        työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä myös työsuhteessa sellaiseen työntekijään, joka ei ole sidottu työehtosopimukseen.
        
        Työnantajan on siis työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä riippumatta siitä, onko työntekijä järjestäytynyt (osallisyhdistyksen tai sen alayhdistyksen jäsen) vai järjestäytymätön (tai muun yhdistyksen jäsen).
        
        Toisin sopiminen tapahtuu niin sanotulla järjestöehdolla. Se voidaan laatia niin, että työehtosopimusta sovelletaan vain osallisena oleviin työntekijäliiton jäseniin, ei sen sijaan järjestäytymättömiin ja toiseen ammattiliittoon kuuluviin työntekijöihin.
    - - Työntekijä puolestaan on sidottu työehtosopimukseen, jos hän on sellaisen ammattiyhdistyksen jäsen, jota sopimus sitoo. Yhdistys voi olla joko osallisena sidottu tai osallisyhdistyksen alayhdistys.
  - - - työehtosopimus sitoo sidottua työnantajaa riippumatta siitä, hyväksyykö hän sopimuksen vai ei.
      - Työehtosopimuksessa voidaan tosin sallia se, että joistakin asioista sovitaan paikallisesti.
      - Pakottava vaikutus väistyy myös edullisemmuusperiaatteen tieltä.
        
        TSL:n semidispositiiviset säännökset
    - - työehtosopimus sitoo sidottua työnantajaa heti, kun sopimus on tullut voimaan.
        
        Työehtosopimuslain mukaan ei tarvita mitään erityistä voimaantulomenettelyä.
    - - Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten on valvottava, että niiden jäsenet noudattavat työehtosopimuksen määräyksiä (TEhtoL 8 §).
        
        Valvontavelvollisia ovat siis työehtosopimukseen osalliset ja niiden jäsenyhdistykset.
    - - Työehtosopimuksen oikeusvaikutukset kestävät sopimuksen voimassaoloajan.
        
        työehtosopimuksen määräyksillä on tietty jälkivaikutus
        
        Sen mukaan työehtosopimuksen ehtoja on noudatettava työsopimuksen osapuolten välillä myös sopimuksettomana aikana, ellei muusta ole sovittu.
        
        Työehtosopimuksen jälkivaikutuksessa on kysymys siitä, että työehtosopimuksen määräykset sitovat työnantajia, kunnes uusi työehtosopimus solmitaan tai työnantaja ja työntekijä sopivat muista ehdoista työsopimuksin.
        
        . Jälkivaikutus päättyy yleensä, kun sopimukseton tila päättyy ja siirrytään noudattamaan uuden työehtosopimuksen mukaisia ehtoja.
    - - Työehtosopimuksella tavoitteena taata työrauha työehtosopimuskaudeksi.
      - Työnantajan työtaistelutoimenpide (työsulku)
      - Lähtökohtana on, että osapuolilla on oikeus ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin. Oikeus ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin kuuluu perusoikeutena ammatillisen järjestäytymisvapauden piiriin
        
        Työnantaja ja työntekijä voivat käyttää niitä, eikä toimenpiteen katsota rikkovan työsopimuksen sopimusvelvoitteita, ellei tätä oikeutta ole rajoitettu lailla.
        
        Työehtosopimuksen osalliset eivät voi sopimuksella rajoittaa jäsentensä oikeutta ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin.
        
        Työtaistelujen toimeenpano
        
        Yleensä työtaisteluun ryhtyy työntekijäjärjestö, joka lakkovaroituksen jälkeen aloittaa lakon esimerkiksi painostaakseen työnantajapuolta työehtosopimusneuvotteluissa.
        
        Lakkoon voivat myös ryhtyä työpaikan työntekijät esimerkiksi vastalauseeksi epäoikeudenmukaisista työnjohtomääräyksistä.
        
        Kielletyt työtaistelutoimenpiteet
        
        Työehtosopimuslain mukaan kiellettyjä ovat vain ne työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen, joko johonkin sen yksittäiseen määräykseen tai koko sopimukseen.
        
        Käytännössä työrauhavelvollisuus on ymmärretty laajasti, ja onkin perusteltua väittää, että kun kysymys on työehtosopimuksessa sovituista asioista, työrauhavelvollisuus on Suomen oikeuden mukaan lähes absoluuttinen työehtosopimuksen ollessa voimassa.
        
        Käytännössä selvitettävä milloin työtaistelutoimenpide kohdistuu työsopimukseen
        
        Jos työntekijät tai ammattiyhdistys vaativat korkeampaa palkkaa ja ryhtyvät sen vuoksi lakkoon, he itse asiassa vaativat, että voimassa olevaa työehtosopimusta on muutettava tai työnantajan on muutettava sopimuksen tulkintaa. Tällainen lakko kohdistuu työehtosopimuksen palkkausta koskevaan määräykseen ja on työehtosopimuslain (TEhtoL 8 §) mukaan kielletty työtaistelutoimenpide.
        
        Työnantajan tulkintaetuoikeuden suojeleminen
        
        Työtuomioistuin on johdonmukaisesti ollut sitä mieltä, että työtaistelutoimenpide on työrauhavelvollisuuden vastainen, jos sillä vaaditaan työehtosopimuksen tulkitsemista tietyllä tavalla. Työtuomioistuimen mielestä työtaistelutoimenpide on tällöin kielletty, vaikka vaatimuksen esittäjät olisivat asiassaan oikeassa.
        
        Työrauhavelvollisuuden suhteellisuus
        
        Jos jostain asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksessa, ei sitä koskeva työtaistelutoimenpide ole TEhtoL 8 §:n vastainen.
        
        Työnantajan työnjohto-oikeus ja oikeus ottaa työhön ja erottaa työstä sisällytetään kuitenkin yleensä työehtosopimukseen. Tällainen lauseke tekee työrauhavelvollisuudesta varsin kattavan. Työrauhavelvollisuus päättyy, kun työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa. Työrauhavelvollisuudella ei ole jälkivaikutusta.
        
        Työtaistelutoimenpiteen käsite: Oikeuskäytännössä se on katsottu toimenpiteeksi, jonka tarkoituksena on painostaa vastapuoli myönnytyksiin. Sen tulee olla kollektiivinen, siis joukkotoimenpide – sen takana tulee olla ryhmä, jolla on painostustarkoitus. Jotta se olisi työtaistelutoimenpide, sillä tulee ajaa sellaisia vaatimuksia, jotka liittyvät työolosuhteisiin.
        
        Työtaistelutoimenpiteiden luettelo
        
        lakko, työtahdin hidastaminen, joukkoirtisanoutuminen, kieltäytyminen joukolla noudattamasta työnantajan ohjeita, ylityökielto, perehdytyskielto, kieltäytyminen hakeutumasta tietyn työnantajan työhön (hakusaarto), saarto, Työtaistelutoimenpiteellä uhkaaminen ja työnantajapuolella työsulku
        
        Ostoboikotti s-168.
        
        Myötätuntotyötaistelutoimenpiteet sallittuja
        
        lakkoa pidetään myötätuntotoimenpiteenä kuitenkin vain, jos se on puhdas, toisin sanoen työntekijöille ei ole siitä mitään omaa, työehtosopimukseen pohjautuvaa etua. Jos toimenpiteellä pyritään edistämään myös omia etuja, sitä pidetään itsenäisenä työtaistelutoimenpiteenä.
        
        jos myötätuntotyötaistelutoimenpide on muodostunut niin laajaksi, että työtaisteluun ryhtyneiden oma työehtosopimus on menettänyt merkitystään työrauhan turvaajana, työtaistelun voidaan katsoa kohdistuneen tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, jolloin toimenpidettä on pidettävä kiellettynä työehtosopimuslain 8 §:n nojalla.
        
        Poliittiset lakot ja muut mielenosoitukset ovat työehtosopimuksen voimassa ollessakin sallittuja.
        
        ällainen työtaistelu oli kyseessä, kun rakennustyöläiset lopettivat työnsä iltapäiväksi painostaakseen valtiovaltaa tukemaan asuntorakennustoimintaa. Toimenpiteen ei katsottu kohdistuvan rakennusalan työehtosopimukseen, koska sopimuksessa ei ollut kysymys valtion asuntopolitiikasta.
      - Aktiivinen ja passiivinen työrauhavelvollisuus
        
        Passiivinen työrauhavelvollisuus
        
        tarkoittaa velvollisuutta välttää kiellettyjä, siis työehtosopimuslain 8 §:ssä kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä.
        
        Aktiivinen työrauhavelvollisuus
        
        Aktiivinen työrauhavelvollisuus (TEhtoL 8 §) on valvontavelvollisuutta eli velvollisuutta valvoa, etteivät jäsenet, yhdistykset tai yksittäiset henkilöt ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin.
        
        Valvontavelvollisia ovat työehtosopimukseen sidotut yhdistykset (TEhtoL 4 §). Niiden on valvottava alaisiaan, yhdistyksiä ja yksittäisiä jäseniä.
        
        Valvontavelvollisuus osoittaa, että osalliset ja niiden alayhdistykset pitävät yllä työehtosopimusjärjestelmää ja vastaavat siitä, että sovitut velvoitteet täytetään.
- - - - Koskevat sopijapuolia, niiden keskinäisiä suhteita ja velvollisuuksia
      - Liittojen välisissä sopimuksissa esim. määräykset, joissa sovitaan sopimuksen kestoajasta, irtisanomisesta jne.
    - - Työehtosopimukselle ominainen valta
      - = Työehtosopimuksen osallisilla on poikkeuksellisesti valta luoda oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka sitovat myös niitä, jotka itse eivät ole tekemässä sopimusta eivätkä siis ole sopimuksen osapuolia (TEhtoL 1 ja 6 §).
        
        Säännöstämiskompetenssilla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi liittokohtaisen työehtosopimuksen osalliset luovat oikeuksia ja velvollisuuksia muille kuin itselleen
      - Normimääräykset
        
        Työnormit (Inviduaalinormit)
        
        ovat yksittäisten työsuhteiden ehtoja.
        
        Työnormit ovat työsopimusasioita siinä mielessä, että ne voivat koskea kaikkea sitä, mistä työsopimuksessakin voitaisiin pätevästi sopia, kuten palkkaa, perhevapaita, vuosilomaa ja työaikaa.
        
        Oletetaan, että osalliset liitot sopivat esimerkiksi vakuutusalaa koskevassa liittokohtaisessa työehtosopimuksessa palkoista. Työehtosopimukseen sidottujen vakuutusyhtiöiden on vastaavasti maksettava työntekijöilleen työehtosopimuksen mukainen palkka. Palkoista päätetään toisin sanoen järjestötasolla, korkealla yksittäisten työsuhteiden yläpuolella.
        
        individuaalinormit vaikuttavat automaattisesti ja pakottavasti työsuhteiden ehtoihin (TEhtoL 6 §).
        
        Työsopimuksen ehto, joka on työntekijän vahingoksi ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa, on mitätön (TEhtoL 6 §). Sen sijaan on noudatettava työehtosopimuksen määräystä.
      - Työolonormit (solidaarinormit)
        
        osalliset voivat ohjata jäsenyritysten työoloja. Niillä säännellään työyhteisön yhteisiä asioita.
        
        Tärkeitä työolonormeja ovat esimerkiksi ne, jotka koskevat neuvotteluja työehtosopimuksen toteuttamisesta, luottamusmiehen asemaa tai jäsenmaksujen kantoa. Myös työsuojelua koskevien normien on perinteisesti katsottu kuuluvan työolonormeihin.
- - - - Tällä tavoin noudatettaviksi tulevat työehtosopimuksen määräykset työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä (TSL 2:7.1).
      - Yritys on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta yleissitovana kun työehtosopimus täyttää tietyt edellytykset:
        
        a) Työehtosopimus on valtakunnallinen
        
        Työehtosopimus on valtakunnallinen, jos sen alueellista soveltamisalaa ei ole rajoitettu.
        
        Paikallinen tai yrityskohtainen työehtosopimus, jonka osapuolina ovat yritys ja paikallinen ammattiyhdistys, ei ole valtakunnallinen työehtosopimus.
        
        b) asianomaisella alalla edustava
        
        Eri alojen väliset erot määräytyvät pääasiassa sen mukaan, miten soveltamisala on työehtosopimuksessa määritelty. Niitä tulkittaessa voidaan tukeutua myös siihen, mitä osallisyhdistysten säännöissä on sanottu. Tarkoituksena on, että ammattiyhdistys edustaa aidosti niitä työntekijöitä, jotka tekevät työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä.
        
        Jos jonkin alan työehtosopimus kattaa (TEhtoL:n mukaan) osapuilleen puolet alan työntekijöistä, voidaan työehtosopimusta pitää työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla edustavana (KKO 1974 II 44). ”Kattaa” tarkoittaa tässä sitä, että työehtosopimusta on työehtosopimuslain mukaan sovellettava näiden työntekijöiden työsuhteisiin riippumatta siitä, kuuluvatko he työehtosopimuksen tehneeseen vai johonkin muuhun järjestöön vai ovatko he järjestäytymättömiä.
        
        c) Työehtosopimuksessa tulee olla sitä työtä (tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä) koskevia määräyksiä, joita työntekijä tekee
        
        Edellytysten täyttyessä ei ole valinnan mahdollisuutta. Yrityksen tulee soveltaa teknologiateollisuuden työehtosopimusta lain mukaisena yleissitovana työehtosopimuksena.
    - - Työnantajan on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä vain, kun ehtojen edullisuutta voidaan objektiivisesti verrata keskenään.
        
        TT:n mielipiteillä ei painoarvoa
  - - - Sitä ei ole työnantajalla, jonka on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä, eikä työntekijöillä, joiden työsuhteisiin sitä sovelletaan.
        
        Yleissitovan työehtosopimuksen määräystä, jonka mukaan joistakin asioista voidaan sopia paikallisesti toisin, ei sopimusta yleissitovana noudattava työnantaja myöskään yleensä voi soveltaa.
  - - - Sopimushan on itse asiassa sama, vaikka oikeusvaikutukset eri tilanteissa ovatkin erilaiset.
        
        Tapaukset joissa kumpikin voisivat tulla sovellettavaksi
        
        Jos normaalisitova työehtosopimus on tehty valtakunnallisen työntekijäjärjestön kanssa, työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa soveltaa tätä työehtosopimusta muutoin sovellettavaksi tulevan yleissitovan sopimuksen sijaan
    - - Osapuolet, joita työehtosopimus velvoittaa
        
        Normaalisitova
        
        velvoittaa sekä sidottua työnantajaa että sidottuja työntekijöitä.
        
        Yleissitovat
        
        Yleissitova työehtosopimus velvoittaa vain työnantajaa, joka voi olla järjestäytymätönkin.
      - Työrauhavelvollisuus
        
        Normaalisitovassa työehtosopimuksessa sitoo sekä työnantajaa että työntekijöitä
        
        Työrauhavelvollisuus ei kuulu yleissitovaan työehtosopimukseen
      - Valvontavelvollisuus
        
        järjestöillä on valvontavelvollisuus, ne valvovat sopimuksen noudattamista.
        
        Yleissitovien työehtosopimusten valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille, jotka taas eivät millään tavalla puutu tavallisten työehtosopimusten noudattamiseen.
      - Seuraamukset
        
        Tärkein työehtosopimuslaissa säädetty seuraamus on hyvityssakko.
        
        Yleissitovien työehtosopimusten seuraamuksista on säädetty työsopimuslaissa ja tavallisin seuraamus on vahingonkorvaus.
      - Riitojen käsittely
        
        Tavallista työehtosopimusta koskevat riidat käsitellään työtuomioistuimessa
        
        yleissitovaa työehtosopimusta koskeva riita on työsopimusasia ja sitä käsitellään yleisissä tuomioistuimissa.
  - - - rajoittavat lähinnä työlainsäädännön ehdottomat säännökset, se mitä työsopimuslaissa on säädetty kohtuuttomista sopimusehdoista, ja sopimusoikeudelliset säännökset.