Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Uskonnon vaikutus Suomessa - Coggle Diagram
Uskonnon vaikutus Suomessa
suullinen perinne
Shamaanit, tietäjät ja noidat välittivät tietonsa ja taitonsa suullisena perintönä sukupolvelta toiselle.
myytit ja mytologiat, kansansadut
musiikki
runolaulu
muinaissuomalainen maailmankuva, myytit ja sananlaskut
kristinuskon saapumisen myötä muinaissuomalaista maailmankuvaa ja runolauluperinnettä alettiin pitää paheksuttavana
virsilaulu
rantautui suomeen luterilaisen reformaation seurauksena
kristillisen kulttuurin myötä Raamatun sananlaskut omaksuttiin osaksi suomalaista kansanperinnettä
erityisesti jouluun liittyviä virsiä ja hengellisiä lauluja hyödynnetään paljon myös ei-uskonnollisissa yhteyksissä
klassinen musiikki
monet teokset kytkeytyvät uskonnollisuuteen
monet säveltäjät käsittelivät teoksissaan evankeli-luterilaisen kirkon sisällä syntyneitä herätysliikkeitä: rukoilevaisuutta, evankelisuutta, herännäisyyttä ja lestadiolaisuutta.
kevytmusiikki
Kristilliset yhteisöt suhtautuivat 1980- luvulla Suomeen tulleeseen metallimusiikkiin aluksi torjuvasti
1990- luvulla kristilliset metallimusiikkiyhtyeet
2006 lähtien on luterilaisissa kirkoissa pidetty metallimessuja
teatteri
uskonnollisiin rituaaleihin on kuulunut näytelmällisiksi tulkittavia piirteitä
Muinaissuomalaisiin myytteihin eläydyttiin erityisesti vuodenkiertoon liittyvissä juhlissa ja metsästyksen yhteydessä, jolloin tapahtumia esitettiin kertoen, laulaen ja tanssien
Kristinuskon saapumisen myötä alettiin esittää kirkon tukemia Raamattu-aiheisia näytelmiä, joilla oli kansanopetuksellinen merkitys
Kansallisen heräämisen seurauksena Kalevalan aiheet alkoivat kiinnostamaan ihmisiä -> aloitti keskustelun suomenkielisestä teatterista
monien kuuluisien näytelmä kirjailijoiden teokset perustuvat Raamatun kertomuksiin ja ovat yhä osa suomalaista kulttuuriperintöä
Evankelis-luterilaisessa kirkossa teatteriin suhtauduttiin 1800-luvulta noin 1900-luvun puoliväliin saakka kielteisesti, koska kirkon sisällä vaikuttaneen pietistisen aatteen seurauksena kaikkeen maalliseksi koettuun, erityisesti viihteelliseen kulttuuriin, suhtauduttiin epäillen
Teatterilla on myös usein ollut yhteiskunnallisesti kantaa ottava rooli, ja toisinaan esimerkiksi evankelis-luterilaista kirkkoa on käsitelty näytelmissä kriittisesti.
Edelleen nykypäivänä lestadiolaisuudessa suhtaudutaan teatteriin varauksellisesti
1900-luvun puolivälin jälkeen arvojen liberalisoitumista, ja myös evankelis-luterilaisessa kirkossa ryhdyttiin suhtautumaan myönteisemmin kirkkodraamaan ja kristilliseen teatteriin
kädentaidot
sukupokvilta toiselle siirtyvät taidot ovat osa kulttuuriperintöä
perinne ruoat, kansallispuvut, käsityöläisyyden muodot
elokuvat
elokuvien käsikirjoitukset myötäilivät myös evankelis-luterilaisen kirkon arvoja, koska niiden tavoitteena oli kansallisenidentiteetin vaaliminen ja suomalaisen kulttuurin edistäminen
Useissa suomalaisissa elokuvissa on käsitelty uskonnollisuutta esim. suomalaista muinaisuskoa ja kristinuskoa
uudemmissa elokuvissa näkyy kulttuurillinenmoninaisuus ja uskonnottomuus
Elokuvissa käsitellään usein maailmankatsomuksellisia kysymyksiä, joten vaikka elokuva itsessään ei välttämättä ole uskonnollinen tai uskontoa käsittelevä, uskontoon liittyvät kysymykset tulevat silti esille
Uskonnollisuutta käsittelevissä elokuvissa voimakas uskonnollisuus saatetaan nähdä konflikteja aiheuttavana tekijänä
suomalainen uskonnollisuus ja sen symboliikka näkyvät usein elokuvissa taustalla, kun kuvataan esimerkiksi suomalaista maisemaa kirkkoineen tai siirtymä- ja kalendaaririittejä
Suomalaisissa elokuvissa heijastuvat usein muutoinkin suomalaiselle uskonnollisuudelle tyypilliset piirteet: Uskonto koetaan henkilökohtaiseksi yksityisasiaksi, ja kristilliseen traditioon kuuluvat juhlat ja tavat nähdään luontevaksi osaksi suomalaista kulttuuria
näkemys terveenä pysymisestä
ennen kristinuskon saapumista Suomeen suomalaiset luottivat sairauksien tai muiden vaivojen yhteydessä usein kansanparantajiin
Luterilainen kirkko piti kansanparantajia usein paholaisen liittolaisina ja heitä jopa vainoottiin, joskus pappi otti parantajan roolin
loitsut ja yliluonnolliseen vetoaminen vähenivät ja luonnontieteiden kehittyminen laajensi ymmärrystä sairauksien alkuperästä
esimerkiksi jäsenkorjaus ja kuppaus ovat edelleen käytössä olevia perinteisiä hoitomuotoja