Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
SIKIÖAJAN JA VAUVAIÄN KEHITYS - Coggle Diagram
SIKIÖAJAN JA VAUVAIÄN KEHITYS
Hedelmöityksestä syntymään
Yksilön kehitys alkaa hedelmöityksestä
siittiön ja munasolun perimät sulautuvat toisiinsa
kutsutaan alkioksi viikolle 11 asti
alkiolle kehittyy neuraaliputken päiden sulkeutuessa yläosasta aivojen rakenteelliset osat ja alaosasta selkäydin
sydän alkaa myös kehittyä ja pumppaa aluksi nestettä ja lopuksi verta
sikiöaika
ympäristön merkitys
raskauden aikainen ympäristö eli kohtu
riskitekijöitä raskauden aikaisessa toiminnassa sikiönkehityksen kannalta ovat stressi, alkoholi ja tupakan poltto, ahdistuneisuus, tietyt ravintoaineet, lyhyt raskaus aika, kemialliset aineet ja ilmansaasteet
riskitekijät ovat vuorovaikutuksessa perimän kanssa ja vaikuttavat siis hermoston kehitykseen
häiriöitä esim hermosolujen kehityksessä ja järjestäytymisessä
stressin vaikutus
hermoston kehitykseen
vaikutusta temperamenttieroihin
voi olla yhteydessä myöhemmin kehittyviin keskittymisenhäiriöihin tai jopa kehityshäiriöihin
heikentyneeseen kognitiiviseen kehitykseen yhteys ja psyykkisten häiriöiden kehityymiseen kuten ahdistuneisuus häiriö
epigeneettiset tekijät
äidin toiminta vaikuttaa niidenkin kautta
kognitiivinen kehitys
aistien kehitys
haju- ja makuaisti kehittyvät viikoilla 13-15
kuuloaisti noin puolessa välissä raskautta
tuntoaisti kehittyy raskausviikosta 15
viimeisenä kehittyy näköaisti ja vauva kykenee avaamaan silmänsä viikosta 24 eteenpäin
aivot kehittyvät ja jo sikiöllä on kyky oppia ja muistaa
sikiö oppii muistamaan äitinsä äänen ja toistuvasti kuulemiaan melodioita
ääreis ja keskushermosto kehittyvät toimintakykyisiksi syntymään mennessä
sensomotorinen kehitys alkaa myös jo sikiöaikana
vauvaikä
uuden ympäristön merkitys
suuri muutos, koska vauvan tulee henigttää omilla kauhkouilaan, syödä itse ja sulattaa ruokjansa itse
uuden ympäristön aiheuttamaa stressiä lievittää ihokontakti
ihokontakti alentaa vauvan stressihormonitasio ja äidillä lisää oksitosiinin tuotantoa joka vaikuttaa hoivaamiseen ja maidontuotantoon positiivisesti
vauva oppii nopeasti ennakoimaan toistuvat rutiinit
fyysinen ja motorinen kehitys
vauva oppii pikkuhiljaa esimerkiksi kääntymään vatsalleen, istumaan, konttaamaan, seisomaan ja kävelemään
kehityksessä on huomattu tiettyjä järjestyksiä, joissa uudet taidot usein karttuvat
vauva nukkuu aluksi jopa 20h
aivojen rakenteellinen kehitys etenee alemmista rakenteista korkeampiin
rakenteellinen kehitys alkaa jo sikiöaikana, mutta toiminnallinen kehitys vasta syntymän jälkeen
sosiaalinen hymy
refleksit
tahdosta riippumattomia liikkeitä joista vastaa aivorunko ja selkäydin
auttavat vauvaa selvitymään
esim. imeminen ja nieleminen
katoavat noin 3kk iässä kun aivojen oimuttunut pintakerros alkaa kypsyä
geenit säätelevät vauvan kehitystä
varhainen vuorovaikutus
tärkeää lapsen kehityksen kannalta
tarkoittaa 1-2 vuotiaana lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta, jossa vauva ja vanhempi ovat yhteydessä ilmeiden, eleiden ja äänteiden kautta
tärkeää on vanhemman sensitiivisyys eli herkkyys reagoida oikein lapsen tunnetiloihin
protokeskustelu
vauva ääntelee "ooo" ja "aaa" äänteitä ja vanhempi vastaa
vauva kykenee aistimaan hyvin varhain vanhemman etääntymisen ja yrittää tällöin eri keinoilla saada huomion takaisin
minuudenkehitys ja lapselle pikku hiljaa kehitys omasta ja toisen mielestä
keskeisessä roolissa peilaaminen, jossa vanhempi peilaa lapsen tunnetilaa ja käyttäytymistä
vauva ymmärtää hoivaajan vastaanottavan tunteensa
objektipysyvyys eli kyky olla tietoinen objekteista ja pitää ne mielesä vaikka ne eivät olisikaan näkyvissä
noin 5kk. iässä ja tällöin vsuva kykenee muodostamaan mielikuvan hoitajastaan ja turvuautmaan siihen tämän ollessa poissa
kiintymyssuhteet
vauvan ensimmäisiä emotionaalisesti merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita
luodaan häntä hoivaavaan ihmiseen ja motiivinä hengissä säilyminen
lapsen näkökulmasta menestyksellisin tapa toimia, jotta saa mahdollisimman paljon huomiota ja hoivaa aikuisleta eikä tule hylätyksi
kiintymyssuhdemallit (Bowlby ja Ainsworth)
turvallinen
vanhempi ottaa lapsen tunteet ja tarpeet huomioon ja reagoi niihin sensitiivisesti. Lapsi oppii luottamaan ja tietää, että vanhempi on siellä turvana
turvaton
ristiriitainen
vanhempi reagoi vaihtelevasti lapsen tunnetilihin ja tarpeisiin eikä lapsi siis tiedä miten käyttäytyä vaan toimii vaihtelevasti esimerkiksi saaden raivokohtauksia, jotta saisi vanhemman huomion
välttelkevä
vanhempi ei huomioi lapsen tunteita tai tarpeita, etenkään negatiivisia, joten lapsi oppii peittämään tunteensa eikä uskalla näyttää niitä
jäsentymätön
jos lapsi kasvaa kaaoksellisessa ympäristlssä ersim. väkivaltaa