Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Äidinkielen käsitteitä III - Coggle Diagram
Äidinkielen käsitteitä III
Kirjallisuuden lajien ja muotojen runsaus
tieteiskirjallisuus
eli scifi oli aluksi vain pienten yhteisöjen suosiossa, mutta kerää nykyisin laajoja lukijakuntia
fantasia
on scifin lähilaji, jossa esiintyy henkiä, velhoja, maahisia ja muita yliluonnollisia olentoja
rikoskirjallisuuden
eli dekkarikirjallisuuden suosio on jatkunut Pohjoismaissa muutaman vuosikymmenen ajan
Suomessa 2000-luvun luetuinta rikoskirjallisuutta ovat
trillerit
--> näissä toiminta rakentuu vaaralle ja väkivallalle
sanomalehdissä ja uutissivustoilla julkaistaan
strippejä
eli muutaman ruudun mittaisia sarjakuvia
essee
on 2000-luvun keskeisiä kirjallisuudenlajeja
kirjoittaja pohtii jotakin ilmiötä eri näkökulmista, tarjoaa aiheesta tietoa ja ottaa siihen yleensä myös kantaa
pohjautuu faktoihin, mutta sen ilmaisussa on paljon kaunokirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä
Kieli ja sen tehtävät
kieli
on ihmisten puhuma, kirjoittama tai viittoma kommunikaatioon käytettävä merkkijärjestelmä
äänne
on puheen pienin rakenneosa
äänteet muodostavat
sanoja
lause
on rakenne, joka ilmaisee ajatuksen
suomen kielen kirjoitusjärjestelmä on
fonemaattinen
= kullakin kirjaimella on yleensä vain yksi ääntötapa
Tekstin tutkijan peruskäsitteitä
teksti
tarkoittaa kokonaisuutta, joka sisältää viestin ja jolla on ainutkertainen merkitys
keskenään samankaltaiset tekstit muodostavat
tekstilajin
JOKAISELLA TEKSTILLÄ ON OMA
KOHDERYHMÄ
!
tekstilajiperheet
kertova teksti
= esim. uutisissa, saduissa ja tv-sarjoissa
kuvaava teksti
= käytetään mm. matkaesitteissä ja säätiedotuksissa
ohjaava teksti
= käytetään esim. ruokaresepteissä, ohjeissa ja mainoksissa
kantaa ottava teksti
= pyritään vakuuttamaan ja vaikuttamaan
--> esitellään mielipiteitä ja perustellaan niitä
pohtiva teksti
= tarkastellaan asioita monipuolisesti ja analyyttisesti --> kirjoittaja hyödyntää usein tietolähteitä sekä havintojaan ja kokemuksiaan
kontekstilla
tarkoitetaan tekstin julkaisu- ja asiayhteyttä
--> konteksti vaikuttaa tekstin merkitykseen
sidosteisuus
eli koheesio tarkoittaa sitä, että tekstin eri osat on kytketty toisiinsa --> sidosteista tekstiä on helppo lukea
Toiseen tekstiin viittaaminen
moniäänisyys
= tekstissä kuuluu kirjoittajan tai puhujan äänen lisäksi yksi tai useampi muu ääni
intertekstuaalisuudella
tarkoitetaan tekstien välistä yhteyttä → kirjoittaja hyödyntää intertekstuaalisuutta, kun hän viittaa yksittäisillä sanoilla, ilmaisuilla, nimillä tai muutoin tunnistettavilla piirteillä johonkin toiseen tekstiin - kuitenkaan erikseen mainitsematta mihin tekstiin hän viittaa
lähdeviite
= ilmaus, jossa kerrotaan, mistä tekstin tieto on peräisin
tekstiviite
= pohjatekstin tiedot merkitään välittömästi lainatun kohdan yhteyteen
lähdeluettelo
tulee tekstin loppuun ja se sisältää kaikki tekstissä käytetyt lähteet
Vaikuttaminen tekstissä
propaganda
tarkoittaa järjestelmällistä yritystä muokata ihmisten mielipiteitä ja ohjata käyttäytymistä
argumentaatio
eli argumentointi on vakuuttelua, jolla lukija, kuulija tai katsoja pyritään saamaan jonkin asian puolelle tai sitä vastaan
argumentaation ydin on väite eli
teesi
- siis se, mitä halutaan sanoa
teesiä tuetaan perusteluilla eli
argumenteilla
ja tarkoitukseen sopivalla ilmaisutavalla eli
retorisilla keinoilla
ideologiat
eli ajattelutavat ja arvot ohjaavat taustaoletuksia
retorisilla keinoilla
tarkoitetaan erilaisia kielellisiä ja rakenteellisia keinoja, joita käytetään tietoisesti ja osin tiedostamattomasti
joidenkin retoristen keinojen avulla kirjoittaja tai puhuja luo tekstiinsä
presuppositioita
eli piiloväitteitä
huumori
tarkoittaa kaikkea, mikä synnyttää naurua
ironiassa
huumori rakentuu siitä, että sanotaan päinvastaista kuin tarkoitetaan