Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
sosiaalipsykologia=tutkii yksilöä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen…
sosiaalipsykologia=tutkii yksilöä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöön, yksilön vaikutusta ympäristöönsä sekä ryhmien sisäisiä ja niiden välisiä prosesseja
ryhmä=vähintään kaksi ihmistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja joilla on yhteinen tavoite (voi olla tunnetavoite tai tehtävätavoite); joissain määritelmissä myös ihmisjoukko, jolla on sama tarkkaavaisuuden kohde, neljä muotoa:
rooli=oletus siitä kuinka tietyssä sosiaalisessa asemassa olevan on käyttäydyttävä
- status=rooliin liittyvä sosiaalinen asema, sosiaalisen järjestelmän mukainen arvoasema vaikuttaa yksilön rooliin ryhmässä
vaikuttaa suuresti käyttäytymiseen
- Zimbardon Stanfordin vankilakoe=koehenkilö jaettiin sattumanvaraisesti vankien ja vanginvartioiden rooleihin, joiden mukaisesti he ryhtyivät nopeasti käyttäytymään
useimmiten yksi ryhmässä saa johtajan roolin-->voi suhtautua jäseniin autoritaarisesti eli määräilevästi, demokraattisesti tai antaa mennä -tyylillä (voi olla roolin sijasta myös jaettua)
normi=ryhmän tai yhteisön käyttäytymissääntö; virallinen tai kirjoittamaton
-->palkkiot esim. hyväksyntä ja rangaistukset (sanktiot) ohjaavat toimimaan normin mukaisesti
- omaksutaan sosialisaation kautta (=sosiaalistuminen; yhteisön arvojen, uskomusten ja normien siirtyminen osaksi yksilön ajattelua)
- voivat olla myönteisiä tai neutraaleja, mutta myös huomaamattomia, kielteisiä ja vahingollisia
- Emergentin normin teoría: teoría, jonka mukaan joukkotapahtumat ovat myös normien ohjaamia. Niitä kuitenkin ohjaavat tilanteessa syntyvät uudet normit, joita huomiotaherättävästi esiintyvät yksilöt omalla käyttäytymisellään esittävät. Tätä käyttäytymistä aletaan jäljitellä--> aletaan käyttäytyä konformistisesti (voi johtaa esim.väkivaltaisen käyttäytymisen leviämiseen)
- intiimi ryhmä=esim. perhe tai ystäväporukka, jolla on paljon yhteistä vuorovaikutusta ja yhteisiä tavoitteita ja johon kuulutaan pitkäkestoisesti
- tehtäväkeskeinen ryhmä=esim. työryhmä, jolla on yhteinen tavoite ja on yhdessä vain jonkin aikaa
- sosiaalinen kategoria=esim. naiset, joilla ei ryhmänä ole paljon vuorovaikutusta tai yhteisiä tavoitteita, mutta johon kuulutaan pitkäkestoisesti
- joukko=löyhä yhteenliittymä esim. samaan aikaan hissillä matkustavat ihmiset (ks. joukkokäyttäytyminen)
ryhmämäisemmiksi koetaan ryhmät, joissa jäsenten välillä on paljon vuorovaikutusta, ryhmä on tärkeä sen jäsenille, yhteisiä tavoitteita, jäsenet ovat samankaltaisia ja ryhmä on pitkäkestoinen
-->identiteetistään epävarmimmat haluavat voimakkaimmin kuulua ryhmämäisiin ryhmiin-->tällöin ryhmän avulla voi vahvistaa asemaa tietynlaisena yksilönä (sosiaalinen identiteetti=mihin ryhmiin yksilö määrittelee itse kuuluvansa)
ryhmädynamiikka=ryhmän jäsenten dynaaminen eli jatkuva vuorovaikutus, vaikuttavia tekijöitä:
- ryhmän jäsenten motivaatio, tunteet, kognitiiviset kyvyt
- ryhmän jäsenten sosiaaliset suhteet
- ryhmän jäsenten fyysiset ja biologiset tekijät esim. stressi
-näihin kaikkiin vaikuttaa ympäristö mm. työolosuhteet, yhteiskunnallinen tilanne
- kollektiivinen mieli=vertauskuva tilanteelle, jossa ryhmän jäsenet toimivat saumattomassa yhteistyössä
- kollektiivinen älykkyys=verkostoälykkyys; yhteistä tietämystä, joka syntyy yhteisöön kuuluvien yksilöiden yhteisen panoksen seurauksena, esimerkkinä Wikipedia
-transaktiivinen muisti=ihmisyhteisöjen tasolla ilmenevä muisti; tieto siitä, kuka yhteisössä tietää mitäkin (esimerkki kollek. älykkyydestä)
ryhmän tai sen yksittäisten jäsenten suoritusta parantaa:
- jos ryhmällä on yhteisesti jaettu päämäärä
- jäsenten motivaatio
- ryhmän kiinteys eli koheesio->voima, joka sitoo ryhmän jäsenet toisiinsa esim. ystävyys
Ryhmässä voi tapahtua epäyksilöllistymistä eli jossa yksilöiden ominaisuuksien ja piirteiden erot pienenee ja yksilöt nähdään ryhmänä ja niiden tavoitteina ja pämäärinä (esim. mielenosoituksessa yksilöiden ominaisuudet jäävät varjoon, sillä heidät nähdään osana suurempaa kokonaisuutta)
yksilöllä on liittymisen tarve eli tarve olla osana jotakin ryhmää, sillä ryhmä antaa tukea ja apua, samaistumisenkohteen sekä se tyydyttää liittymisentarpeen
- toisilla suurempi liittymisentarve esim. syrjityillä tai kiusatuilla
sosiaalisen identiteetin teoria=Tajfelin ja Turnerin luoma sosiaalipsykologian teoria, jonka mukaan ihmiset pyrkivät parantamaan sosiaalista identiteettiään erottautumalla myönteisesti ulkoryhmistä--> omaa sisäryhmää suositaan ulkoryhmän kustannuksella
teorian mukaan vain sellaista käyttäytymistä ryhdytään mallintamaan johon joku oman ryhmän jäsen antaa esimerkin (muodostuu emergenttejä normeja= tilanteessa syntyvät uudet normit, joita huomiotaherättävästi esiintyvät yksilöt omalla käyttäytymisellään esittävät esim. mellakoissa, jotka syntyvät mielenosoituksista)
vaikka ryhmä muodostettaisiin sattumanvaraisesti, omaa ryhmää aletaan pian suosia
Sherifin poikaleirikoe=tavoite, joka aiheutti kilpailua, synnytti vihamielistä ja aggressiivista suhtautumista toista ryhmää kohtaan
kaksi syytä oman ryhmän suosimiselle toisen kustannuksella:
- sosiaalisen identiteetin teorian mukaan yksilö pyrkii ylläpitämään myönteistä minäkuvaa, mikä tapahtuu suurelta osin hänen sisäryhmiensä kautta
- toiset ryhmät koetaan erilaisemmaksi kuin he ovatkaan ja niiden jäsenet nähdään yksilöiden sijasta ryhmänä ja niiden päämäärinä (epäyksilöllistyminen)
niin kauan kuin tyytymätön yksilö tuntee kuuluvansa yhteisöönsä eli identifioituu sen jäseneksi, hän saattaa protestoida ja pyrkiä muuttamaan yhteisön sääntöjä--> yksilö voi radikalisoitua(=prosessi, jossa yksilö omaksuu jyrkkiä eli ekstremistisiä, yhteisön normien vastaisia ajatuksia ja mielipiteitä)
sosiaalinen vaikutus=se, miten muiden ihmisten kuviteltu tai todellinen läsnäolo vaikuttaa yksilöön (ajatuksiin, tunteisiin ja toimintaan)
konformistisuus=taipumus tehä kuten muut tekevät ainoastaan siksi, että muutkin tekevät niin; oman käyttäytymisen muokkaamista enemmistön toiminnan mukaiseksi, ilman että kukaan suoraan pyytää
tai painostaa yksilöä
- voi olla tietoista tai tiedostamatonta
- paineen tunne lisääntyy ryhmän koon kasvaessa (mutta tutkimuksissa todettu että paine ei muutu neljän jälkeen merkittävästi) ja ihmiset mukautuvat voimakkaimmin sellaisen ryhmän normeihin, jota he arvostavat tai johon samaistuvat (sisäryhmä)
- mukautuminen voi olla tietoista tai tiedostamatonta
- johtuu siitä, että ihmisillä on yhteenkuuluvuuden tarve (ikä vaikuttaa: varhaisnuoret toimivat konformistisemmin, koska heille erityisen tärkeää kuulua ryhmään)
- liittyy yksilön tarpeeseen arvioida itseään ja käsityksiään, mikä tapahtuu muihin vertailemalla
- myös kulttuuri vaikuttaa: painetta koetaan eniten kollektivistisissa kulttuureissa(-->halu olla nolaamatta muita) ja vähiten individualistisissa
- ryhmän normien omaksuminen spontaanisti ilman ryhmän painostusta tukee nopeaa uusiin ryhmiin
liittymistä ja saattaa siten edistää ryhmien harmoniaa ja vähentää konflikteja-->voi auttaa ryhmää saavuttamaan päämääriä ja mukautuminen tukee lapsilla yhteisön toimintatapojen omaksumista
Achin viivakoe: muiden vastaukset muodostavat normin, jota tutkittava haluaa seurata, vaikka tietää vastauksen olevan väärin - konformistisuuden paine ilmeni suuremmissa ryhmissä, joissa kaikki valekoehenkilöt antoivat saman vastauksen viivojen pituudesta
-
tutkimukset ovat osoittaneet, että muiden läsnäolo edistää suoriutumista sellaisissa tehtävissä, jotka ovat yksilölle helppoja tai jotka hän osaa hyvin, sen sijaan toiset häiritsevät sellaisia tehtäviä, jotka ovat yksilölle vaikeita tai joita ei vielä hallitse
-->kun yksilö odottaa itseltä hyvää suoritusta uskoo yleisön suhtautuvan häneen myönteisesti mikä parantaa suoritusta ja toisinpäin
tottelevaisuus=taipumus tehdä, mitä auktoriteetit määräävät
- auktoriteetin eli käskyvallan voi saavuttaa roolin tai aseman kautta
- käskyjä totellaan palkinnon toivossa tai rangaistuksen pelossa
Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe: koehenkilöitä kannustettiin antamaan sähköiskuja valekoehenkilölle ja tutkittiin koehenkilöiden tottelevaisuutta --> useimmilla ihmisillä on taipumus noudattaa auktoriteetin antamia käskyjä
- kun ihminen tottelee toisen antamia määräyksiä hän katsoo luovuttavansa vastuun toiminnastaan toiselle (tilanne voi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen hänen omia ajatuksiaan ja arvojaan voimakkaammin)
-
joukkokäyttäytyminen=löyhästi yhteen liittyneiden ihmisten käyttäytyminen yhdessä
- joukkotapahtumat ovat varsin lyhykestoisia, suunnittelemattomia ja järjestäytymättömiä-->jaotellaan tapahtuman tunnesävyn perusteella villityksiin (optimistinen), karnevaaleihin (riemuikas), paniikkeihin (pelko, esiintyy esim.katastrofien yhteydessä) ja mellakoihin (vihamielinen, syntyvät järjestäytyneistä mielenosoituksista, usein jonkinlainen viimeinen pisara epäoikeudenmukaiseksi koetussa tilanteessa)
--> samanlaisia asioita kokeneet ja samassa tilanteessa olevat hakeutuvat tietynlaiseen joukkotapahtumaan
ohikulkijan ilmiö=vastuun jakautuminen muiden kanssa siinä määrin, ettei kukaan välttämättä ota vastuuta; tutkimusesimerkkejä tilanteista, joissa joku tarvitsee ohikulkijoiden apua
sosiaalinen dilemma=tilanne, jossa yksilön etu on ristiriidassa muiden ryhmän jäsenten edun kanssa
-->ratkaisuna toimivat yhteisesti sovitut säännöt ja rangaistukset niiden rikkomisesta esim. ilmastosopimukset
altruismi=epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle-->perustuu suurelta osin siihen, että yksilö kokee myötätuntoa toista kohtaan
- halu auttaa toista on ainakin osittain synnynnäistä: tutkimukset ovat osoittaneet että vauvatkaan eivät ole itsekkäitä vaan moraali on synnynnäistä (suurin osa vauvoista on tutkimustilanteessa tavoitellut tilanteen auttajaa eikä estäjää)
- osittain opittua mm. kasvatuksen kautta
- osittain kulttuuriinsidonnainen (myös yhteenkuuluvuus lisää auttamishalua)