Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansainvälinen ympäristöpolitiikka: Ympäristönäkemyksen, -huolen ja …
Kansainvälinen ympäristöpolitiikka:
Ympäristönäkemyksen, -huolen ja -politiikan kansainvälistyminen
Keskeiset kysymykset
Mitä kansainvälisyys tai ylirajaisuus lisää ympäristöpolitiikan toimintakenttään ja ongelmiin?
Mitkä ovat ympäristöongelmien keskeiset kansainväliset ratkaisutavat ja mallit?
kenen tai minkä ehdoilla ylirajaisessa ympäristöpolitiikassa mennään?
Millaisia ovat kansainvälisen ympäristöpolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot?
Ympäristöpoliittisten ongelmien prosessisuus
Ympäristökäsitys
Tulkinnallisuus
Kulttuurisidonnaisuus
Ihmisen kokonaisuus
Muuttuvuus
johdateltavuus
Jakautuminen julkiseen ja yksityiseen käsitykseen
Vaihtelevat sen mukaan miten:
suhtaudutaan eri eliölajeihin tai luontotyyppeihin.
Ymmärretään antropogeeninen vaikutus ympäristöilmiöihin.
Hahmotetaan luonnon kontrolloitavuus ja hyödynnettävyys
Mielletään luonnon kestokyky
tunnistetaan luonnonlait
Ympäristöhuoli ja sen piirteitä
Huolen toissijaisuus
Huolen manipuloitavuus
tiedon ja käsitteiden manipuloitavuus
Huolen käytettävyys
Huolen vakuuttavuus
huolen vakiintuminen
Löytyy erilaisia huolityyppejä
Poliittiset ratkaisut
Polity= ympäristöongelmien ratkaisemiseen tarvittava rakenne
Policy= Ympäristöongelmien ratkaisemiseksi kehittynyt tavoitteellinen ja ohjelmallinen toiminta
Politics= ympäristöagendaa koskeva kamppailu ja oman asian ajaminen
kytkeytyy usein muihin valta-asetelmiin (esim. suojelukiistat, hallinnonuudistus, hallituksen sisäinen kamppailu)
Ympäristöpolitiikan prosessi kansainvälisenä
Ympäristön ja sen käytön suuret vaihtelut
Kansainvälisellä kentällä tapahtuu yhtä aikaa etääntymistä välimatkojen takia ja samankaltaistumista esim. liikkuvuuden ja kommunikaatio kehittymisen seurauksena (globalisaatio)
Ympäristöhuolten mittakaava pakenee perinteisen kansallisen tajunnan piiristä
Globaali pelikenttä
Ympäristöriskit entistä kohtalokkaampia
Taloudellinen eriarvoisuus
Uudet poliittiset jaot
Kulttuuriset hierarkiat ja törmäykset= erilaiset "maan tavat"
Keskeinen tekijä: Valtioiden suvereniteetti
Suvereenit valtiot voivat tehdä rajojensa sisällä periaatteessa mitä haluavat, riippumatta sen vaikutuksista yhteisiin resursseihin.
Valtioiden ulkoiset ominaisuudet vaihtelevat
valtioiden sisäiset rakenteet vaihtelevat
Oman hyödyn maksimoinnin periaate
Kansainvälinen ympäristöpolitiikka/julkisen vallan ulkopuolella.
Yksityinen ja kolmas sektori
Ylirajaiset kansalaisjärjestöt
Monikansalliset ja ylirajaiset yritykset
Tutkimus -ja kehittämisyhteisöt
Kansainvälinen ympäristöpolitiikka/policy
tuleeko pyrkiä yhteisiin ympäristökäsitykseen vai hyväksyä niiden erityisyys?
Ovatko tehokas ympäristönsuojelu ja demokratia yhteensopimattomia poliittisia malleja
Kansainväliset ympäristöregiimit:
Kansainvälisen ympäristöpolitiikan vallitseva mekanismi: Hallinnosta hallintaan
Pyrkimys hallita ongelmia, joita valtiot eivät yksin kykene hallitsemaan.
Määritelmä: Periaatteiden, säännöstöjen ja päätöksentekomekanismien muodostama kansainvälinen yhteistyöalusta, joka keskittyy selkeästi tunnistettavan ympäristöongelman hoitamiseen.
Regiimiajattelun taustalla
Valtiokeskeisen maailmanpolitiikan kohtamaat hankaluudet: Valtioiden erilaisuus ja suvereniteetti
yhteisten resurssien kestämätön käyttö
Globaalin talouden ympäristöpolitiikan anarkia= Ympäristöä kuormittavan toiminnan voi aina siirtää maahan, jossa valvonta on heikompaa
Ympäristöongelmien ajallis-paikallinen hahmottomuus.
Mistä pyritään sopimaan
Kiintiöt
Kompensaatio
Ennustettavuus
Ympäristöregiimin jakautuminen
Kansainvälinen ympäristöregiimi
Ongelmatyyppi: valaanpyynti, otsonikato, ilmastonmuutos
painottaa valtioiden välisyyttä tai tukee heikkojen valtioiden suvereniteettia
Enemmän valtiopainoitteinen
Transnationaalinen ympäristöregiimi
Vastuullinen metsätoiminta, kestävä turismi, luomukauppa
Valtion sitoutuminen ei ensisijaista joskin helpottaa
Enemmän yritysten ja järjestöjen harjoittamaa ympäristöregiimiä?
Regiimien toivotut vaikutukset
Normatiiviset ja sääntelyvaikutuket
Diskurssiiviset vaikutukset
Materiaaliset ja rakenteelliset vaikutukset
Regiimien historiallinen paikka
Kansainväliset regiimit eivät synny tyhjiöön vaan erityiseen historialliseen ja yhteiskunnalliseen vaiheeseen
Järkisyyt ja ympäristörationaalisuus eivät pelkästään ratkaise niiden onnistumista
Rio 1992
Vedenjakaja
Kestävän kehityksen periaate
Agenda 21
Maailman ympäristörahasto
Usko myönteiseen globalisaatiokierteeseen
Usko kestävän kasvun mahdollisuuteen= kaikkien rikastuminen vähentää ympäristöpaineita.
Usko myönteiseen globalisaatiokierteeseen ongelmanratkaisijana. Hallitseva näkemys 1980-luvulta 2000-luvun alkuun. Hyvä vapaakauppa, hyvä digitalisaatio ja hyvä urbanisaatio.
Markkinaperusteisuus politiikan lähtökohtana
Kaikki protektionsimi on pahasta
Ympäristöongelmien torjunta on osa tulevaisuuden talouskasvua.
Hiiliverotyyppiset ei-markkinaperusteiset mallit eivät ole saaneet kannatusta.
Ympäristötoiveikkuuden rakennuspuut
Ekologinen modernisaatio
Poliittinen toimintatapa, jonka avulla pyritään hakemaan teknisiä, taloudellisia, yhteiskunnallisia ja älyllisiä ratkaisuja (ja sivutuotteita) ympäristöongelmiin
Green New deal
Tiede ja teknologia
Kaiken yhteiskuntapolitiikan läpäisevää ympäristöulottuvuutta.
Globalisaation kielteisyys
ajatus kielteisestä globalisaatiokierteestä: alkoi saada tilaa 2000-luvun alussa (WTC, Lehman Brothers)
Globalisaatiosta hyötyviä ongelmien aiheuttajia
terrorismi, pandemiat, talouden kriisit, sodat, ympäristökatastrofit
Vapaat markkinat eivät toimikkaan tasa-arvoisesti
Epävarmuuden kasvaessa välittömät ongelmat korostuvat tulevaisuuteen liittyvien ympäristöhaasteiden sijasta: luottamus vain läheisimpiin ihmisiin.
Ilmastoregiimi - UNFCCC. YK:n ilmastosuojelun puitesopimus alkaen 1992.
Regiimin taustalla ilmastolämpenemisen vaikutusten epätasaisen jakautuminen,
Kehittyneet maat mielletään ongelman pääaiheuttajina
Tavoitteet
Estää vaarallinen antropogeeninen (ihmislajin) vaikutus ilmastoon
edistää kasvihuonekaasupäästöjen vapaaehtoista vähentämistä niin, että ihmiskunnan tasa-arvo lisääntyy (halukkuus)
Lisätä prosessin läpinäkyvyyttä ja laajentaa osallisuutta (etenkin NGO:t; erillaiset osallisuusinterventiot)
Lisätä päästörajoitusten sitovuutta
Taata kehittyvien maiden suurempi vastuunkanto
Odotusten ja toteuman välinen kuilu ilmastoregiimissä
Kuilu tieteellisen tiedon ja poliittisten realiteettien välillä on säilynyt syvänä
Jatkuvat pettymykset vievät uskottavuutta ilmastoregiimin kyvyiltä ratkaista ongelma
Ilmastomuutoksesta uhkaa tulla tyhjä käsite, joka realisoituu vasta, kun tapahtuu julkisuuden ylittäviä backlasheja.
Ilmastoneuvottelujen kriittiset pointit
Epätasa-arvo
kehittyvien, kasvutalouksien ja kehittyneiden maiden välinen työnjako on kestävä ongelma
Realismi
regiimin realistisuutta tulee vaalia. Dystopiat ja niiden mahdollinen toteutumattomuus vievät uskottavuutta kaikelta muultakin.
muutoskompetenssi
on kasvatettava osallisten kykyä reagoida yllättäviinkin muutoksiin
Tehokkuus
Pitäisi keventää odotuksia ja kohdistaa kritiikki vastaanhangoittelijoihin.
Reaktiokyky
neuvottelijoiden kyettävä reagoimaan kansallisiin muutoksiin.
Yhteenveto: tehokkaan kansainvälisen ympäristöpolitiikan vaatimukset tulevaisuudessa
Yhteistyö
kärsivällisyys
mitattavuus
Vetovastuu
Tulevaisuuden vaihtoehtoisuus
Päästää irti lineaarisesta talouskasvu-uskosta
Esikuvat
Kansainvälinen ympäristöpolitiikka/polity
Ei yhtään globaalia ympäristöpolitiikan toimeenpanevaa elintä - valtiot sopivat keskenään.
Ympäristökysymyksiin paneutuvat valtioliitot
Kansainväliset ympäristöregiimit: Otsoniregiimi, ilmastoregiimi, kimberleyn timanttiprosessi.
Ympäristöregiimien toimintaperiaate:
Tiedon hankinta ja oikeutus
Pala kerrallaan: lopullisten ratkaisujen sijasta pyritään saavuttamaan menestystä kunkin osallisen lähtötason huomioon ottaen
Kilpailevat vaikuttajatahot saman pöydän äärelle: Ulkopuolisuuden tunne usein syynä toimimattomuudelle
Katkeamattomuus
vapaaehtoisuus painottuu sitovuuden sijasta.
sertifikaatit, standardit, ekomerkinnät, päästökaupat