Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
BI5 kpl 3-4: Aivot ja hermosolut - Coggle Diagram
BI5 kpl 3-4: Aivot ja hermosolut
Aivot
Hermosto
Hermoston rakenne
hermostossa viesti kulkee tyypillisesti
hermoratojen
välillä: hermoradat ovat liittyneet toisiinsa synapsien välityksellä
Hermo
: suuri määrä viejähaarakkeita vierekkäin + niitä suojaava sidekudos. Mahdollistaa hermoimpulssien kulun elimistössä
yhdessä hermossa voi olla miljoonien tai jopa miljardien hermosolujen aksoneita
Samassa hermossa voi kulkea viestejä elimistöstä aivoihin ja toisinpäin, viejähaarakkeita pitkin
Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon
Ääreishermosto: hermot, jotka välittävät viestejä keskushermoston ja muun hermoston välillä
Keskuhermosto: aivot + selkäydin
Aivot
Väliaivot
talamus
: vaikuttaa aistihermoilta isoaivoihin menevään tietoon
hypotalamus
: ohjaa elimistön toimintaa mm. hormoneilla aistihermoilta saadun tiedon perusteella
käpyrauhanen
: melatoniini
aivolisäke
: (etulohko) ohjailee hypotalamuksen ohjailemana muiden umpirauhasten toimintaa
Isoaivot
Jakautuu vasempaan ja oikeaan aivopuoliskoon, joita yhdistää aivokurkiainen
Kuorikerros
Etuotsalohko
Liikeaivokuori
luovuus, looginen ajattelu, persoonallisuus, ns. korkeammat aivotoiminnot
puhumiseen tarvittavien lihaksien ohjaaminen
Päälakilohko
kivun, kosketuksen, lämpötilan aistimukset
Osallistuu muistin toimintaan
Yhdistää eri aistien tietoja, esimerkiksi tasapaino: näköaisti + tuntoaisti + tasapainoaisti
Takaraivolohko
näköalue
Ohimolohko
Hippokampus
äänen ja puheen tulkitsemiselle alueet
mantelitumake
1 more item...
Isoaivojen sisäosat
Limbinen järjestelmä
Hippokampus, hypotalamus, mantelitumake
Säätelee tunnetiloja
Selkäydin
Yhdistää aivot ja ääreishermoston
Harmaa ja valkea aine
harmaa: hermosolujen solukeskukset
valkea: hermosolujen myeliinitupelliset aksonit
Aivorunko
yhdistää aivot selkäytimeen
Ydinjatke
Hengityskeskus
Aivosilta
Aivorungon tehtäviä:
Tuottaa monia elimistön lihasten toimintaa ohjaavia refleksejä, esim. oksennusrefleksi
Muokkaa aistihermoista isoaivoihin menevää tietoa
Säätelee vireystilaa
Osallistuu ruuansulatuselimistön toiminnan säätelyyn
Aivorungon tumakkeet ohjaavat sydämen ja muun verenkiertoelimistön toimintaa
Hermosolut
Hermosolut
= soluja, jotka ovat erikoistuneet välittämään viestejä sähköisesti
Hermosolun rakenne
Viejähaareke eli aksoni
: aksonissa kulkee toimintajännite
Aksonin päässä
hermopäätteitä
, joiden välillä hermosolu liittyy muihin soluihin synapsin välityksellä
Synapsi
: koostuu hermopäätteestä, synapsiraosta ja vastaanottavan solun solukalvosta
Synapsien toiminta
viesti siirtyy kohdesoluun synapsissa
välittäjäaineiden
avulla, jotka syntyvät solukeskuksessa
Välittäjäaineet kuljetettaan kalvorakkuloihin pakattuna hermopäätteisiin
Kun toimintajännite on edennyt viejähaareketta pitkin hermopäätteeseen, jännitemuutos vapauttaa välittäjäaineet rakkuloista synapsirakoon eksosytoosilla
Vastaanottavan solun solukalvolla sijaitsevat eri välittäjäaineille omat reseptorinsa ionikanavien yhteydessä: välittäjäineet kiinnittyvät reseptoreihin, joka avaa kyseisen ionikanavan. Kanavan aukeamisen merkitys vaihtelee kanavan mukaan.
Lopuksi välittäjäaineet poistetaan solusta, joko pilkotaan entsyymeillä tai otetaan takaisin hermopäätteeseen takaisinottopumpulla
Aksonia ympäröi
myeliinituppi
, joka eristää aksionin ja suojaa sitä sekä nopeuttaa merkittävästi hermoimpulssin kulkua
Solukeskus eli sooma
: tuma ja soluelimet, paljon mitokondrioita, kaikki hermosolun tarvitsemat proteiinit valmistetaan soomassa
Tuojahaarekkeet eli dendriitit
: lyhyitä mutta runsaasti haaroittuneita, tuovat hermosoluun viestejä muilta hermosoluilta
Hermotukisolut
: hermosolun toimintaa tehostavia soluja. Myeliinitupet sekä hermosolujen toimintaa ja aineenvaihduntaa tukevia soluja, muodostavat veri-aivoesteen
Toimintajännite / hermoimpulssi / aktiopotentiaali
Aksonin solukalvolla etenee ketjureaktiona jännitemuutos. Jännitteen muutos ja lepojännitteen palautuminen perustuu diffuusion aikaansaamaan sähköisesti varautuneiden ionien liikkeeseen solun sisä- ja ulkopuolen välillä
Lepotilassa
solukalvolla on
lepojännite
= solukalvon sisäpuoli on
negatiivisesti
varautunut suhteessa solukalvon ulkopuoleen
Lepojännitettä ylläpitää
natrium-kaliumpumppu
Natrium-kaliumpumppu pumppaa ATP-energian avulla kolme natrium-ionia ulos solusta ja ottaa kaksi kalium-ionia soluun sisään
Kun kalium-ioneita virtaa ulos
avointen ionikanavien, kaliumkanavien
kautta, niiden positiivinen varaus vetää mukanaan negatiivisesti varautuneita proteiineja ja aminohappoja
Negatiivisesti varautuneet proteiinit ja aminohapot eivät pysty poistumaan solusta kaliumkanavien kautta, vaan pysähtyvät solukalvon sisäpinnalle. Jännite-ero pysäyttää kaliumionien liikkeen
Toimintajännite
Toimintajännitteen etenemiskohdassa solukalvon sisäpuoli muuttuu hetkellisesti
positiivisesti
varautuneeksi verrattuna solukalvon ulkopuoleen
Toimintajännite saa aikaan natriumkanavien avautumisen: kanavien avautuminen etenee ketjureaktiona, edellisen kanavan avautuminen saa aikaan seuraavan kanavan avautumisen
Hermoimpulssin käynnistää
kynnysarvon
ylittyminen esimerkiksi välittäjäaineiden aiheuttaman jännitemuutoksen ollessa aksonin lähtökohdassa riittävän suuri
Lepojännitteen palautuminen
Jänniteherkät natriumkanavat avautuvat ja sulkeutuvat nopeasti. Natriumkanavat ehtivät jo sulkeutua, kun jänniteherkät kaliumkanavat ehtivät reagoida
Jänniteherkät kaliumkanavat aiheuttavat yhdessä avointen kaliumkanavien kanssa voimakkaan kaliumionien virtauksen diffuusiolla solusta solukalvon ulkopinnalle. Kaliumionit vetävät jälleen negatiivisesti varautuneita proteiineja ja aminohappoja solukalvon sisäpuolelle -> lepojännite palautuu
Kun solukalvon sisäpuoli on jälleen negatiivisesti varautunut, jänniteherkät natriumkanavat palaavat jälleen toimintakykyisiksi ja lepojännite palautuu
Hermosolun viestien taajuus kertoo ärsykkeen voimakkuuden, mitä enemmän/tiheämmin hermoimpulsseja, sitä voimakkaampi ärsyke