Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
yhteisöllinen ihminen - Coggle Diagram
yhteisöllinen ihminen
sosiaalinen havaitseminen=yksilöiden havainnot siitä, millaisia muut ovat ja miksi he toimivat niin kuin toimivat
ensivaikutelma=alustava skeema uudesta tuttavuudesta, joka alkaa ohjata tiedonkeruuta havaintokehän periaatteen mukaisesti
--> ensivaikutelman mukaiset havainnot vahvistavat käsitystä henkilöstä tietynlaisena
-
-
attribuutio=tulkinnat oman tai toisen ihmisen toiminnan syistä
- voivat olla ulkoisia (käyttäytyminen/lopputulos nähdään tilanteesta johtuvaksi) tai sisäisiä (ihmisen sisäiset ominaisuudet vastuussa tuloksesta)
- osan attribuutioista teemme ihmisten käyttäytymisen ja osan ryhmäjäsenyyden perusteella
stereotypia=ryhmään kohdistettu yleistys, joka ei ota huomioon ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä; skeemoja ihmisryhmistä
- voi toimia itseään toteuttavana ennusteena(=odotusten toteutumista yksilön toiminnassa)--> stereotypia voi saada kohteensa käyttäytymään odotusten mukaisesti
- kokemukset saattavat vääristyä, kun stereotypia ohjaa havainnointia ja tiedonhakua skeeman tavoin--> sterotypiaa saatetaan muokata, kun havaitaan henkilön käyttäytyvän siihen sopimattomalla tavalla (tyypillistä poikkeuksena pitäminen kuin stereotypian hylkääminen)
- ovat usein tiedostamattomia eli implisiittisiä ja automaattisia eikä niiltä voi täysin välttyä (eivätkä aina vastaa tietoisia ajatuksia)
korostumisvaikutus=taipumus nähdä samaan ryhmään tai luokkaan kuuluvat ihmiset tai asiat samankaltaisempina kuin nämä ovatkaan (tapahtuu epäyksilöllistämistä-->jäsenet nähdään ryhmänä eikä yksilöinä) ja eri ryhmään kuuluvaat ihmiset ja asiat erilaisempina kuin ovatkaan
ennakkoluulo=kielteinen asenne ryhmää tai sen jäsentä kohtaan
- osatekijät: kognitiiviset (uskomukset), tunteet (pelko, ahdistus, viha), käyttäytyminen (haukkuminen, vitsailu hyökkääminen)
seuraukset:
- syrjintä=eriarvoinen käyttäytyminen yksilöä tai ryhmää kohtaan johtuen yksilön tai ryhmän ominaisuudesta; voi olla aktiivista toimintaa tai toimimatta jättämistä
- vaikuttavat kohteeseensa tilanteen mukaan ja yksilölliseti lievästä ärtymisestä itsetuhoisuuteen
- sosiaalisen identiteetin teoria esittää, että ihmiset pyrkivät muuttamaan sosiaalisen identiteettinsä myönteiseksi jos se on uhattuna--> voi siis johtaa esim. vähemmistön jättämiseen tai oman ryhmän aseman parantamiseen
- voi johtaa mellakoihin eli vihamielisiin joukkotapahtumiin (Syntyvät järjestäytyneistä mielenosoituksista, usein jonkinlainen viimeinen pisara epäoikeudenmukaiseksi koetussa tilanteessa)
syyt:
- salliva kulttuuri
- oppiminen sosialisaation kautta mallioppimisen tai ehdollistumisen myötä
- yhteiskunnallinen tilanne esim. lama
- ulkoryhmästä ei ole itselle tai sisäryhmälle hyötyä (sosiaalisen identiteetin teoria: pyritään ylläpitää myönteistä minäkuvaa, mikä tapahtuu suurelta osin sisäryhmien kautta--> sorsitaan toista ryhmää saadakseen oman ryhmän vaikuttamaan paremmalta)
- resurssien puute suhteessa toiseen ryhmään (poikaleirikoe-->kilpailutilanteessa vihamielisyys toista ryhmää kohtaan kasvaa)
vähentämisen keinoja:
- tiedottamisen lisääminen
-välittämällä tietoa yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta -> sosialisaation kautta osaksi yksilön ajattelua
-tekojen oltava linjassa puheiden kanssa ->mallioppiminen
- empatiaharjoitukset
-empatiaa eli kykyä ymmärtää toisten tunteita voi kehittää-->eläydytään siihen miltä syrjitystä osapuolesta mahtaa tuntua (keinoja lisätä empatiaa: omien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen, tiedon lisääminen, kilpailun vähentäminen (poikaleirikoe), kirjallisuus, elokuvat, roolileikit)
- ryhmäluokittelujen muuttaminen
-vähentämällä luokittelua, kokoamalla erillisistä ryhmistä yksi suurempi ryhmä, korostamalla jokaisen ryhmän ainutlaatuisia myönteisiä puolia, keskittymällä ryhmän jäseniä yhdistäviin ominaisuuksiin, antamalla arvoa moninaisuudelle
- ryhmien välisten yhteyksien lisääminen
-kontaktihypoteesi=näkemys, jonka mukaan ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa tarjoamalla ryhmien jäsenille myönteisiä kohtaamisia toisensa kanssa
-->ennakkoluulot vähenevät eniten kun kontaktit ovat pitkäkestoisia ja että ryhmien toiminta edellyttää yhteistyötä eikä kilpailua
vuorovaikutus
sosiaaliset taidot=kyky vuorovaikutukseen (tunteiden ilmaisu, tulkinta, muiden näkökulmien huomioiminen)
- biologinen perusta -->esim. autismin kirjon ihmisillä on vaikeuksia sosiaalisen vuorovaikutuksen kanssa
-autistiselta henkilöltä puuttuu mielen teoria eivätkä usein ota katsekontaktia
-autismin kirjoon kuuluvaan kehitykselliseen häiriöön aspergerin oireyhtymään liittyy tavallisuudesta poikkeavaa vuorovaikutusta ja ei-kielellistä viestintää mutta ei vaikuta autismin tavoin älylliseen tasoon
yksinäisyys=kielteinen psyykkinen olotila, jossa yksilö kokee ahdistusta johtuen joko ystävien puutteesta tai heidän soveltumattomuudestaan hänen ystävikseen, voi olla:
- sosiaalista yksinäisyyttä, jossa puuttuu sosiaalisia verkostoja tai ei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään
- emotionaalista yksinäisyyttä, jossa ihmissuhteissa ei toteudu merkityksellisyys ja läheisyys--> ihmissuhteista huolimatta voi olla esim. ulkopuolisuuden- ja kelpaamattomuudentunteita
-
voi tulla ahdistava kehä (John Cacioppo)
- yksinäinen kokee tarvetta liittyä muiden joukkoon (evolutiivisesti), mutta on valppaana uhille-->kokoajan vähän varuillaan eli puolustustilassa yksinäisyyden laukaiseman aivotoiminnan sekä aikaisempien kokemusten seurauksena
- epämukavuuden tunne sosiaalisissa tilanteissa kasvaa ja pelkää niissä epäonnistumista-->muiden seuran välttely-->yksinäisyys jatkuu
syitä mm.:
- kokemukset esim. kiusatuksi tuleminen
- elämäntilanne esim. vanhuus, työttömyys, maahanmuuttajuus
- perimä ja ympäristö dynaamisessa vuorovaikutuksessa:
-vanhemmilta ja muilta tärkeiltä malleilta opitaan sosiaalisia taitoja: perimältään ujoimman vanhemmat antavat vähemmän mallia sosiaalisista suhteista ja heidän perimäältään ujoon lapseen suhtaudutaan toisten taholta varoen--> lapsi ei saa tarpeeksi sosiaalisia tilanteita
- kulttuuriset erot, mutta elintasolla suurin merkitys
lievittäviä keinoja:
yksilön taso:
- pyrkimys tutustua toisiin
- terveydestä huolehtiminen-->tukee omaa hyvinvointia ja mielialaa
- harrastukset, vapaaehtoistyö, lemmikkieläinten hoitaminen
- itsemyötätunto=kykyä suhtautua itseen ystävällisesti, lempeästi ja armollisesti silloinkin, kun on kohdannut vastoinkäymisiä tai epäonnistunut jossain
- kognitiivinen uudelleenmuotoilu-->muokataan ajatuksia, jotka ylläpitävät yksinäisyyttä (yksinäisyys vääristää ja synkistää ajatuksia helposti)
yhteisön taso:
- vanhempien malli sosiaalisille suhteille ja sosiaalisten taitojen opettaminen
- myötätuntoiseksi kasvattaminen
- myötätunto ja ystävällisyys kaikkia kohtaan
-vuorovaikutuskoulutus
asenne=myönteinen tai kielteinen suhtautumistapa, joka liittyy sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen
- opitaan sosialisaation kautta eli muiden asenteet vaikuttavat yksilön omiin asenteisiin
- myönteisen asenteen muodostuminen on todennäköisempää kun altistuu asenteen kohteelle--> pelkkä tuttuus -ilmiö=tuttuus saa pitämään kohteesta
-myös niihin, joilla on samanlaiset arvot ja mielipiteet kuin itsellä-->yksilö tavoittelee tasapainotilaa omien asenteiden ja sosiaalisen ympäristön asenteiden välillä (dynaamisessa vuorovaikutuksessa)
- yksilön käyttäytyminen ei välttämättä noudata yksilön asenteita (tilannetekijät ja muut ihmiset vaikuttaa)
-asenteen mukainen toiminta todennäköistä kun yksilö uskoo toiminnan olevan asenteen mukaista, kun muut kannustavat tähän, ja kun yksilöllä on mahdollisuus toimia
kognitiivisen dissonanssin teoria=Leon Festingerin teoria, jonka mukaan yksilö pyrkii välttämään kognitiivista ristiriitaa tietojensa ja käyttäytymisensä välillä; välttäminen voi tapahtua muuttamalla kognitiota (ajatuksia), asenteita tai käyttäytymistä
- ristiriitaisten näkemysten välttely johtaa siihen tunnettuun seikkaan, että ihmiset hakeutuvat mielellään samanhenkisten joukkoon ja lukevat uskomuksiaan ja mielipiteitään vahvistavia tekstejä
- ilmenee myös mm. arvostamalla enemmän asiaa, mihin on nähnyt vaivaa (esim. ryhmäjäsenyyttä)
suostuttelulla pyritään vaikuttamaan yksilön asenteisiin, siihen voidaan suhtautua joko
- analyyttisesti eli perusteellisesti pohtien punnitsemalla väitteen vahvuus--> voi johtaa pitkäkestoiseen asenteen muutkseen tai ei muutokseen
- intuitiivisesti eli luottaen asiantuntijan sanaan tai saatuun vaikutelmaan arvioimatta kriittisesti--> voi johtaa lyhytaikaiseen asennemuutokseen tai ei muutokseen
-