Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vammaisuus, Termejä, Vammaissosiaalityö, Työelämäosallisuus, Tiedottaminen…
Vammaisuus
Eroavaisuuksia
Synnynnäisyys?
Lievä-vaikea?
Yleisyys?
Omatoimisuuden taso?
Vaikutus elämään?
Aamman aste, oma kokemus, ympäristön asettamat vaatimukset ja mahdollisuudet vaikuttavat
Rajoitteita voi lieventää tai poistaa tukitoimin, apuvälinein ja ympäristön esteitä purkamalla
Näkyykö ulospäin?
Eteneekö?
Tiedetään syitä?
Diagnoosin tunnettuus?
Liittyykö muita vammoja tai sairauksia?
YK:n vammaisyleissopimus
Suomea velvoittava kansainvälinen sopimus, jonka tarkoitus on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista
Yleissopimuksen valinnainen
lisäpöytäkirja
: mahdollistaa yksilövalitusten tekemisen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle
Lisätä tietoisuutta vammaisten ihmisten oikeuksista, torjua ennakkoluuloja ja edistää tietoisuutta kyvyistä ja panoksesta yhteiskuntaan
Korostaa valtion velvollisuutta edistää tavoitteita lainsäädännöllisin, hallinnollisin ja muiden toimenpiteiden avulla
Heijastaa ajattelutavan muutosta: Vammaisuus ihmisoikeuskysymyksenä
Korostaa IMO:n, syrjimättömyyttä, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista, esteettömyyttä ja saavutettavuutta
Työkalu, johon vammaiset voivat vedota
Kannustaa vammaisia ja heidän edustajiaan heitä koskevaan päätöksentekoon
YK:n yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma
Tällä Suomi sitoutuu vammaisten oikeuksien edistämiseen, suojelemiseen ja takaamiseen
Toimenpiteitä rakenteiden, prosessien ja lopputulosten tasolla; Eri hallinnonaloilla
Suomen kansallinensuunnitelma YK:n yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi
Muutokset
Oikeus valita oma kotipaikkakunsa
IMO:n vahvistukset ja rajoitustoimenpiteiden käytön tarkennus
Asumisen suuntaaminen pois laitosympäristöistä
Henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi
Palveluiden hakeminen toisesta kunnasta
Yhdenvertaiset yleiset palvelut: Tarkennettu syrjintäperusteita sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden edellytys
Vammaisneuvoston asettaminen kunnan toimintaan
Täytäntöönpanoa valvotaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle määräajan toimittamin raportein
Valvontaa täydentää valinnainen pöytäkirja
Laatimisessa VANE, ministeröitä ja vammaisjärjestöjä; Uusi ohjelma toimintakausittain
Näkökulmat
Sosiaalinen malli
Vamman haitta nähdään ympäristön tai yhteiskunnan ongelmana, ei yksillön
Kulttuurin muodostamat muuttuvat käsitteet: vammaisuus, tavanomainen elämä
Vallitsevia käsityksiä ja käytäntöjä voi purkaa
Kieli, puhetapa
Tunteiden tunnistaminen
Vammaisuuden kokemus syntyy
vuorovaikutuksessa
muiden kanssa
Jostakin ominaisuudesta tulee vammaisuutta
yhteiskunnan asettamien esteiden ja asenteiden kautta, jotka haittaavat osallisuutta
Ei henkilön oma ominaisuus, vaan suhde ympäröivän yhteiskunnan synnyttämiin esteisiin ja rajoitteisiin
Asenteet, ympäristön ja viestinnän esteellisyys
Syntynyt kritiikkinä medikalisoitunutta käsitystä vastaan: kenen pitää muuttua, yksilön vai yhteiskunnan
Ihmisoikeusmalli
Korostaa perusoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta
Kohteena lainsäädännön lisäksi ympäristö ja
saavutettavat yleiset palvelut sekä erityispalvelut
Rajoitteiden lisäksi on keskeistä puhua voimavaroista ja mahdollisuuksista
Positiivinen erityiskohtelu mahdollistaa yhdenvertaisuuden
Tarkastellaan
ihmisoikeuskysymyksenä
: vammaisilla on
samat oikeudet kuin muillakin
ja heidän tulisi voida
osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti
muiden kanssa
Yhteiskunnan tulisi
poistaa yhdenvertaisen elämän ja osallistumisen esteitä
Lääketieteellinen malli
Diagnoosikeskeinen
näkökulma
Tällä hetkellä tarve tunnistetaan ja tunnustetaan diagnoosilla
Vammaisuutta määritellään tukien ja palveluiden myöntämisen yhteydessä
Vaikutus identiteettiin ja minäkuvaan
<--
Yksilön ominaisuuden
ja vaikeuden näkökulma
Korostuuko ongelmat vai vahvuudet/voimavarat/mahdollsuudet?
Paneutuu fyysisiin ja psyykkisiin vammoihin sekä niiden
ilmenemismuotoihin ja syiden tunnistamiseen
Ongelmat
Leimaantuminen ja negatiivinen vaikutus minäkuvaan
Diagnoosin alle jää yksilöllisyys, ihmisyys ja persoonallisuus
Unohtuu kulttuurisidonnaisuus ja ympäristön näkökulma
Diagnoosia, vammaa ja sen
kuntouttamista korostava
ajattelutapa
Toimintakyvyn näkökulma
Miten vamma vaikuttaa päivittäiseen
selviytymiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin
Oma toimintakyky vs. tilanteesta nousevat suoriutumisen vaatimukset
= yksilön
kyky toimia
tilanteen ja olosuhteiden
vaatimalla tavalla
Vaikuttaa yksilön kyvyt ja taidot (yksilön ominaisuudet) sekä toimintaympäristö (ympäristö), tukiverkot (apu ja tuki) ja ikävaihe ->
yksilön ominaisuudet + ympäristöt + apu ja tuki
Tuen muotoja: henkinen tuki, opastus ja ohjaus, käytännön auttaminen, huolenpito ja hoiva
vaikuttaa siihen, millaisina nähdään vammaisten ominaisuudet, edellytykset ja tarpeet sekä heille tarkoitettujen palvelujen tavoitteet, tehtävät ja mahdollisuudet
Asiakasryhmiä
Kehitysvammaiset
Vaikuttaa kykyyn ymmärtää, oppia uutta ja ratkaista ongelmia
Rajoittaa vain osaa ihmisen toiminnoista
= oire aivojen toiminnan häiriöstä, joka on tullut ennen aikuisikää
Ilmenee usein ensimmäisten elinvuosien aikana
Aikuisiällä luokitellaan aivovammoiksi
Syinä voi olla mm. perintötekijät, odotusajan ja synnytyksen ongelmat ja äidin alkoholinkulutus
Kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi
Liikuntavammaiset
Neuropsykiatriset häiriöt
Aistivammaiset
Suomen laki
Vammaislainsäädäntö, erityislakeja
Vammaispalvelulaki
..henkilölle, jolla
vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua
tavanomaisista elämän toiminnoista
Jos vammainen henkilö
ei saa riittäviä JA sopivia palveluja
tai tukitoimia muun lain nojalla
Ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin
Mm. kuljetuspalvelut, palveluasuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu
Kehitysvammalaki
Säätää erityishuollon antamisesta henkilöille, joilla on kehitysvamma
Kattaa sote-palveluja
Asiakkaalle laaditaan erityishuolto-ohjelma (eho)
Mm. tutkimukset, tarpeellinen kuntoutus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen
Sosiaalihuoltolaki
Ensisijaisuusperiaate
: sosiaalihuoltolaki
yleislakina
on ensisijainen palvelujen järjestämistä koskeva laki
Lähtökohtana sosiaalipalveluiden järjestämisessä on
kaikille tarkoitetut yleiset palvelut
, vastaavat myös vammaisten tarpeisiin
Mm. kotihoito ja -palvelu, sosiaalinen kuntoutus
Näitä palveluja
täydennetään erityislainsäädännön perusteella
Ajankohtaista
Vammaispalvelulain uudistus (VALAS llI)
Miksi:
Palvelut ovat eriytyneet
(eriarvoistavaa kohtelua kehitysvammaisille), joten halutaan yhdenvertaistaa ne
Nykyinen VPL kumottaisiin; KVL:iin vain oleelliset ja erilliset palvelut
Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään
Diagnoosilähtöisyydestä tarvelähtöisyyteen
Uusia vammaispalvelulain mukaisia palveluja: tuettu päätöksenteko ja erityinen osallisuuden tuki
EOT: Heille, joiden tarpeisiin henkilökohtainen apu ei vastaa
Yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista; itsenäistä elämää ja IMO; tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut
Myös maksuissa, prosesseissa
Yhdenvertaisuuslaki (voimassa)
Tarkoituksena edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa
Painotettiin terveydentilaa ja vammaisuutta syrjintäperusteena
Viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä velvoite laatia
suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Kehitysvammaisten asumisohjelma (KEHAS)
Oikeus asua kuin muut kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut (vs. laitosasuminen)
Tavoitteena vähentää laitosasumista ja tarjota yksilöllisempää asumista
Tarjota asumisratkaisuja itsenäistyessä ja lisätä asuntotarjontaa
Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta koskeva uudistustyö
Luovutaan erilaisista palveluista vammaisille ja vammattomille
Deinstutionaasaatio, inkluusio, yksilöllisyys, palvelujen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio
Määritelmä
YK: vammaisuus ei perustu diagnoosiin vaan se
määritellään
pitkäaikaiseksi ruumiilliseksi, henkiseksi, älylliseksi tai aisteihin liittyväksi vammaksi
, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi
estää ihmisen täysimääräisen, tehokkaan ja yhdenvertaisen osallistumisen
yhteiskuntaan
Henkilö, jolla on vamma tai sauraus, joka aiheuttaa vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista
Vammaisuus ei ole sairaus, mutta sairaus voi vammauttaa
WHO:n kehittämä kansainvälinen luokitus: Toimintarajoite on terveyden ja elämäntilanteen vaatimusten välinen epäsuhta
Vammaisuus koostuu henkilön kykyjen (toimintarajoitteet) ja ympäristön esteiden (fyysinen, sosiaalinen, kulttuurinen, lainsäädännöllinen) vuorovaikutuksen tuloksena, joka voi rajoittaa heidän osallistumistaan yhteiskuntaan
Termejä
Saavutettavuus
Ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta erityisesti
"aineettomissa" ympäristöissä
, kuten tiedon välittämisen kanavissa, verkkosivuilla, palveluissa ja asenteissa
Erityistä kommunikaatiomateriaalia eri kommunikaatiotavoilla, apuvälineitä ja tulkkipalvelua tarjolla, fyysisesti tai asenteellisesti esteetöntä
kommunikointiympäristöä
Monikanavainen viestintä, monia kommunikaatiotapoja
Esteettömyys
Ihmisten
moninaisuuden huomioon ottamisesta
fyysisessä, sosiaalisessa ja psyykkisessä ympäristössä ja vuorovaikutuksessa
Psyykkinen = esteitä aiheuttavien tilanteiden ja ympäristön muuttamista yhdessä; asennemuutosta, esteiden vakavasti ottamista ja tahto poistaa niitä (
yhteistä halua ja toimintaa esteiden poistamiseksi
)
Fyysinen = huomioidaan aistitoiminnan erilaisuus
ympäristöissä
Sosiaalinen = yhteinen kieli ja vuorovaikutus; tasa-arvoisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja yhdessä tekeminen (
tasa-arvoisen vuorovaikutuksen ilmapiiri
)
LOVIT
Odota ja anna tilaa
Riittävästi aikaa
Läsnä
Kohtaa ihminen, älä vammaa + oma esittäytyminen
Ilmaisun mukauttaminen
Ymmärrettävä kommunikaatio, kommunikointitarpeita vastaaviksi
Vastaa
Kohdista puhe vammaiselle
Tarkista onko yhteisymmärrystä
Anna ohjeet/tieto ymmärrettävässä muodossa mukaan
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio
Puhuttu, kirjoitettu ja visuaalinen kieli sekä ei-kielellinen viestintä (olemuskieli, aistit)
Kommunikaatiotapoja
Selkokieli
= keino ilmaista asioita yleiskieltä helpommalla tavalla - sisältöä, sanastoa ja rakennetta mukautetaan helpommin ymmärrettävään muotoon
Eleet ja olemuskieli ja niiden tulkinta
Viittomat
Tukiviittomat = keskeiset sanat
Viitottu puhe = jokainen sana viitotaan
Viittomakieli = perustuu tilan ja ilmeiden käyttöön oman kieliopin mukaisesti
Kuvilla kommunikointi
Pitkäaikaissairaus
Yleensä ei parannettavissa oleva sairaus
Diagnoosi + sairauden kesto + vaikutus elämään
IMO
= oikeus tehdä vapaasti oman elämäänsä liittyviä valintoja ja päätöksiä ja myös toteuttaa niitä
= oikeus määrästä omasta elämästään ja päättää itseään koskevista asioista, myös oikeus tehdä huonoja valintoja
Itsemääräämiskyky
= kyky itse vaikuttaa elämäänsä liittyviin asioihin ja päättää niistä (esim. tehdä ratkaisuja, ymmärtää käyttäytymisensä seurauksia)
Voi vaihdella asian, tilanteen ja henkilön tilan mukaan
Tärkeänä osana päätöksentekokyky (riippuvuus muista, reaktiivisuus, välitön tilanne vai sen ulkopuolisetkin
Puolesta päättäminen > Tuettu päätöksenteko > Itsenäinen pt.
Osallisuus
kokemus kuulumisesta, mahdollisuus osallistua ja osallistumista
Sosiaalialan työn keskeinen lähtökohta, toimintatapa ja tavoite
Disabilismi
= syrjivään ja alistavaan kaltoinkohteluun viittaava käyttäytyminen vammaisia kohtaan
Vammaissosiaalityö
Miten tukea IMO:a ja osallisuutta?
Työntekijän ja asiakkaan välinen
vuorovaikutus
Kohdista puhe asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla
Sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen perusvalmiuksien harjoitteleminen
Asiakkaan kuuleminen
Toisen kommunikaatiokeinojen käyttö
Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikaatiota
Tulkkaus ja apuvälineet
Mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, vaikuttaa yhteistyöhön ja kokemustiedon arvostaminen
Työntekijän
asenne
Kohtaa ihminen (älä vammaa)
Arvioi omaa asennetta ja toimintaa!
Arvostava asenne
Asiakasprosessin ja tiedon
avoimuus
tiedon saaminen
prosessi, väliaikatiedot, kriteerit
Tiedon ja palvelujen
saavutettavuus ja esteettömyys
Asiakkaan
yksilöllisyyden kunnioittaminen
LOVIT
= mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja olla osana yhteisöä ja yhteiskuntaa
Asiakkaan on ymmärrettävä päätettävä asia, tunnistettava vaihtoehdot ja seuraukset, kyky tehdä valintoja ja ilmaista mielipide
Tuen muotoja
Positiivinen erityiskohtelu
= toimenpiteet, jotka parantavat tietyn heikommassa asemassa olevan ryhmän asemaa ja olosuhteita
Harkinnanvaraista - turvatakseen perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen
Tuettu päätöksenteko
Ymmärrettäväksi tekeminen, tiedonhankinta, valintojen punnitseminen
Henkilöllä on tukihenkilö tai ryhmä tukihenkilöitä
Olennainen osa tuen tarpeen arviointiprosessia
Työntekijä
mahdollistaa itsemääräämisoikeuden toteutuminen tarjoamalla henkilölle hänen tarvitsemaansa tukea
siinä
kannustaa, rohkaista ja tukea päättämään
Tarvelähtöisyys
Kohtuullinen mukauttaminen
Vammaisella oikeus kohtuulliseen mukauttamiseen
= yksittäistapauksessa toteutettavia vammaisen tarvitsemia asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä
Kohtuullisuus suhteessa siihen, täyttävätkö ne tavoitteensa ja siihen, aiheutuuko niiden järjestämisestä suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta mukautusvelvolliselle
Työolojen järjestämistuki
työnantajille
mm. työvälineet, kalusteet, muutostyöt
Tuetun työllistymisen työhönvalmennus
(työhönvalmentaja)
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut
Henkilökohtainen apu
Oikeus: itsenäinen eläminen ja osallisuus yhteisössä
varmistettava henkilökohtaisen avun saatavuus
Välttämätön apu tavanomaisen itsenäisen elämän asioissa
, myös työpäivien aikana
Epäkohta: apu ei aina saatavilla nopeasti, liian lyhyt määräajat
Apuvälineet
Oikeus:
oikeus apuvälineisiin
– mm. liikkumiseen, kommunikointiin, tiedonsaantiin, ympäristönhallintaan
Suomi sitoutunut edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä sekä saavutettavaa tietoa niistä
=
Apuvälineiden hankinta ja huolto
(kohtuullisessa ajassa)
Mm. tietokoneiden käyttöä helpottavat ohjelmat ja apuvälineet
Kuljetuspalvelut
Oikeus:
Yhdenvertainen pääsy ympäristöön
=
välttämättömät
työhön ja opiskeluun liittyvät
matkat
ja rajatut henkilökohtaiset matkat
Epäkohta: aloittavat yrittäjät ja työnhakijat joutuvat käyttämään henkilökohtaisia vapaa-ajan matkojaan
Tulkkauspalvelut
Oikeus:
pääsy tiedottamiseen ja viestintään
= Kela myöntää
tulkkauspalvelun tavanomaisen itsenäisen elämän toimintaan
, myös työssä käymiseen
Mm. viittomakielen tulkit ja vaihtoehtoiset kommunikointikeinot
Epäkohta: liian hitaat järjestelyt, tarve tulkkien pysyvyydelle
Työote
Tasavertainen kumppanuus
Yksilökeskeisyys (kohtelu itsenäisenä henkilönä)
IMO ja osallisuus
Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys
Henkilö valitsee suunnan, muut auttavat kun henkilön oma ymmärrys tai taidot eivät riitä
Aktiivinen, yksilöllinen tuki: kannustetaan tekemään itse, tukea antaen
Arvostava asenne
Toisen kommunikaatiokeinojen käyttö
Työn haasteet
Työntekijöiden vaihtuvuus
Tieto ei välity
Luottamuksellisen suhteen rakentaminen
Työntekijöiden kiire ja suuret asiakasmäärät
Pitkät käsittelyajat
Riittämätön aika ja yhteydenpito
Huonoa perehtymistä asiakkaan tilanteeseen
Asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tilanne ei huomioitu
Huono palvelujen saatavuus tai huono tietämys palveluista
IMO:n ja osallisuuden esteet
Kommunikaatio asiakkaan kanssa vaikeaa
a. puheen tuottamat ongelmat
b. puheen ymmärtämisen vaikeudet
c. Keskittymiskyvyn puute
d. Sosiaalisen kanssakäymisen ja keskustelun sääntöjä
Päättäminen asiakkaan puolesta
Läheisten vastustus
Huomio lähinnä läheisiin
Asiakkaan toteutumaton vammaistietoisuus = ei myönnä vammaa eikä hyväksyy avuntarpeen
Byrokratia ja kontrolli (vs. resurssien kohdentaminen asiakaskohtaisesti)
Palvelut ja tukitoimet
Kuljetuspalvelut
Henkilökohtainen apu
Tulkkauspalvelut
Apuvälineet
Subjektiivinen oikeus vs. määrärahasidonnaiset
Vammaispalvelut = sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten yhdenvertaista mahdollisuutta elää ja toimia yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä; Käytännön tehtävänä palvelujen järjestäminen
Palveluprosessi
2.
Palvelutarpeen arviointi
Arvioidaan asiakkaan ja hänen perheensä tilanne
(mm. toimintakyky, voimavarat, esteet)
Työtapa, tavoitteet, tuki ja palvelut asiakkaan tarpeiden mukaan
Asiakkaan oma kokemus ja näkemys
on keskeinen osa
Tavoitteena löytää
yhteinen ymmärrys
Päätös
PTA ja PS osana hakemuksen käsittelyä
Aina kirjallinen päätös, johon muutoksenhakuoikeus
1.
Ilmoitus asiakkaan palvelujen tarpeesta
Palvelusuunnitelma
IMO-suunnitelma
Palvelusuunnitelmassa myös IMO-suunnitelman sisältö, jos sellainen on tehty
Tehdään henkilölle
asumisessa ja työ- ja päivätoiminnassa
, joka vastaa palvelu- ja hoitosuunnitelmaa
Rajoitustoimenpiteitä koskevat säännöksiä sovelletaan vapaaehtoisessa ja tahdosta riippumattomassa erityishuollossa
Kirjataan
toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään
itsenäistä suoriutumista, osallisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista
Kirjataan myös kohtuulliset mukautukset, käytetyt kommunikaatio- ja tiedonsaannin menetelmät,
keinot joiden avulla vältetään rajoitustoimenpiteiden käyttö
Kirjataan myös
rajoitustoimenpiteet
, joita arvioidaan jouduttavan käyttämään (perusteet käytölle, tilanteet, toteutus- ja valvontatavat)
Kirjataan
asiakkaan näkemys
vastaako suunnitelma hänen tarpeitaan
Tavoitteena:
ennaltaehkäistä haastavien tilanteiden ilmenemistä ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä
Tekemiseen osallistuvat asiakas ja hänen läheiset sekä moniammatillinen työryhmä
IMO-prosessi
Olemassa oleva asiakassuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi
Toimintakyvyn kartoitus
IMO-suunnitelman käynnistää omaohjaaja, jos tarve ilmenee tai sitä epäillään -> asiantuntija-arviot
Päätös ja ratkaisu
Rajoitustoimenpidekirjaus (käytön jälkeen)
2 more items...
Kirjallinen päätös perusteluineen ja muutoksenhakuohjeineen, asianomaiselle, hänen lailliselle edustajalleen tai omaiselle/läheiselle
prosessi, jossa vammainen asiakas ammattilaisen avustuksella ja tuella arvioi
elämäntilannettaan
ja selvittää
keinoja myönteisten muutosten
aikaansaamiseksi
Tavoitteena
osallisuutta ja itsenäistä elämää mahdollistavat ratkaisut
Huomioitava asiakkaan palvelujen kokonaisuus ja rakennettava palvelusuunnitelmasta
jatkumo
(muille suunnitelmille)
Osallisina asiakas ja usein läheisiä
Kirjataan asiakkaan
nykytilanne
, asiakkaan ja lähiyhteisön
tavoitteet
sekä
suunnitelma tavoitteiden toteuttamiseksi
Riskinä: etsitään lainsäädännön määrittelemiä palvelun myöntökriteereitä
Rajoitustoimenpiteet
Kehitysvammalaissa mainittuja rajoitustoimenpiteitä voidaan tehdä vain, jos.. 1, 2 JA 3
Erityishuollon asiakas ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia
ratkaisuja
eikä kykene ymmärtämään käyttäytymisensä
seurauksia
;
Rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä hänen tai muiden
terveyden tai turvallisuuden suojelemiseksi
taikka merkittävän
omaisuusvahingon ehkäisemiseksi
Muut lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen
soveltuvia ja riittäviä
Ennakoimalla
vähennetään haastavia tilanteita
Syyn selvittäminen (laukaiseva tekijä)
Ennaltaehkäisevät keinot (esim. ympäristön muokkaaminen)
Työntekijöiden käyttäytymisen tarkastelu
1 more item...
Tulee ymmärtää viimesijaisiksi ja poikkeuksellisiksi toimenpiteiksi
Arviointi: psykologi moniammatillisen tiimin avulla, sekä tietoa asiakkaalta ja hänen arjen henkilöiltä
Tulee aina toimia henkilön
edun mukaisesti
ja valittava
vähiten perusoikeuksiin kajoava keino
, ja se on lopetettava heti, kun toimenpide ei enää ole välttämätön
Alaikäisten kohdalla
Pohdittava milloin rajojen asettaminen kuuluu normaaliin kasvatustyöhön ja milloin kyseessä on rajoitustoimenpide
Tulee arvioida yksilöllisiä vaikutuksia tarkkaan: rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää kasvatus- tai rangaistuskeinona
On kuultava omaista hoitoa suunniteltaessa ja päätettäessä rajoitustoimenpiteiden käytöstä
Kiinni pitäminen, esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus, lyhytaikainen erilläänpito, poistumisen estäminen, valvottu liikkuminen, rajoittavien välineiden ja asusteiden käyttö, välttämättömän terveydenhuollon antaminen, sitominen
= kunnallisessa vammaispalvelussa tai kehitysvammahuollossa toteutettavaa sosiaalityötä
Tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus
Tietoa järjestelmästä vs. vuorovaikutustaidot ja menetelmäosaaminen
Työelämäosallisuus
Työnantajan tuki
Työympäristön esteettömyys- ja saavutettavuus-kartoitus)
Monimuotoisuuslauseke ja esteettömyystieto työilmoituksessa
Positiivinen erityiskohtelu työnhaussa
Työnantajan
yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus
= arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla
= kehitettävä työoloja ja niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa (rekrytointikäytännöt) ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehdessä
= Myös käsiteltävä edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta henkilöstön kanssa
Kehitysehdotuksia
Tulisi arvioida yhdenvertaisuusvaikutuksia osana palvelu- ja tukijärjestelmää
Työkyvyttömyyseläkkeen järjestelmä, joka mahdollistaa eläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamiseen
Työympäristön esteettömyys ja saavutettavuus (e- ja s-kartoitus)
Yksilöllinen harkinta: Joustavat palvelut tarpeiden mukaan
Jälkikäteisvalvontaa tai määräaikainen etukäteispäätös
Yrittäjien tuet: Starttiraha, elinkeinotuki
Tiedottaminen ja ohjaus
Päätösten perustelu yksilöllisin perustein vs. myöntäkriteerein
Vammaisten kohtaama lähisuhdeväkivalta
Altistavia tekijöitä
Riippuvuus toisen henkilön avusta (fyysisesti, henkisesti, taloudellisesti)
Kyvyttömyys suojautua väkivallalta
Tiedonpuute omista oikeuksista ja rajoista
Vaikeus kertoa väkivallasta
Ei näe tai kuule hyväksikäyttäjää
Ei tiedä miten ilmoitus/valitusprosessi toimii
Pelko negatiivisista seurauksista
Häpeä ja syyllisyys
Kokee, ettei uskota
Ei mahdollisuutta hakea apua
Ympäristö ja ihmiset
Esteettömyys ja saatavuus
Tunne siitä, ettei kukaan voi tehdä asialle mitään
Työn tuonne
Avustamiseen liittyvä fyysinen kontakti ja läheisyys voi lisätä väkivallan ja hyväksikäytön riskiä
Ei tiedä, että heidän kokemuksensa voi olla väkivaltaa
Väkivallan muotoja
Apuvälineiden vahingoittaminen tai pois ottaminen
Avustamisen laiminlyönti, avustamatta ja hoitamatta jättäminen
Jättäminen turvattomaan tilaan
Pilkkaaminen ja uhkailu
Lääkityksen manipulointi
Vähättely, ylisuojelu, rajoittaminen
Toimenpide-ehdotukset
Tietoa ilmiöstä koulutuksissa
Vammaissosiaalityö, poliisi, varhaiskasvatus, koulu, terveydenhuolto, jne.
Tiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä
Puheeksi ottaminen säännöllisesti tai huomioimalla kartoituksissa
Myös asiakkaiden kanssa
Huomioimalla avun hakemisen haasteellisuus
Lisää vammaisille kohdistettua tietoa väkivallasta (e & s)
Esineillä tai kosketuksella kommunikointi (merkkejä)
Taktiilikommunikointi = tunto- ja liikeaistien avulla, kädestä käteen viittoaminen
IMO:n ja osallisuuden tukemisen huomioita
Asiakasprosessin eri vaiheissa
Tiedottaminen, suunnittelu, päätöksenteko, toteutus, arviointi, palaute
Keinoja
Asiakas nähdään kumppaneina ja osallisina toimijoina -> asiakkaan kuuleminen
Kohdataan yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja läsnäolevasti
Asiakas kohdataan oikea-aikaisesti
Keskustelu on avointa, perusteellista ja ymmärrettävää
Yksilöllinen harkinta (rakenteet)
Asiakkaiden tiedonsaanti ja palveluymmärrys
Työntekijöiden osaaminen ja asiakasymmärrys (vammaisten asioista)
Yksilölliset tarpeet ja kokonaisvaltainen perehtyminen
Asiakkaan kuuleminen
Asiakkaan tapaamiseen valmistautuminen
Aika ja jatkuvuus
Digitaaliset mahdollisuudet
1 more item...
Kohtaaminen ja kohtelu
Saavutettavuuden huomiointi ja toteuttaminen
Asiakkaan parempi osallisuus omassa asiassaan
Työntekijän tieto-ohjautuvuus