Vammaisuus
YK:n yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma
YK:n vammaisyleissopimus
Suomen laki
Vammaissosiaalityö
Työn haasteet
Työntekijöiden vaihtuvuus
Tieto ei välity
Luottamuksellisen suhteen rakentaminen
Työntekijöiden kiire ja suuret asiakasmäärät
Pitkät käsittelyajat
Riittämätön aika ja yhteydenpito
Miten tukea IMO:a ja osallisuutta?
Huono palvelujen saatavuus tai huono tietämys palveluista
Määritelmä
- Työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus
- Asiakkaan kuuleminen
- Työntekijän asenne
- Asiakasprosessin ja tiedon avoimuus
- Tiedon ja palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys
- Asiakkaan yksilöllisyyden kunnioittaminen
Toisen kommunikaatiokeinojen käyttö
Tällä Suomi sitoutuu vammaisten oikeuksien edistämiseen, suojelemiseen ja takaamiseen
Toimenpiteitä rakenteiden, prosessien ja lopputulosten tasolla; Eri hallinnonaloilla
Suomea velvoittava kansainvälinen sopimus, jonka tarkoitus on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista
Yleissopimuksen valinnainen lisäpöytäkirja: mahdollistaa yksilövalitusten tekemisen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle
YK: vammaisuus ei perustu diagnoosiin vaan se
määritellään pitkäaikaiseksi ruumiilliseksi, henkiseksi, älylliseksi tai aisteihin liittyväksi vammaksi, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää ihmisen täysimääräisen, tehokkaan ja yhdenvertaisen osallistumisen yhteiskuntaan
Lisätä tietoisuutta vammaisten ihmisten oikeuksista, torjua ennakkoluuloja ja edistää tietoisuutta kyvyistä ja panoksesta yhteiskuntaan
Korostaa valtion velvollisuutta edistää tavoitteita lainsäädännöllisin, hallinnollisin ja muiden toimenpiteiden avulla
Näkökulmat
Sosiaalinen malli
Ihmisoikeusmalli
Lääketieteellinen malli
Palveluprosessi
2. Palvelutarpeen arviointi
Päätös
1. Ilmoitus asiakkaan palvelujen tarpeesta
Palvelusuunnitelma
IMO-suunnitelma
Termejä
Saavutettavuus
Esteettömyys
LOVIT
LOVIT
Diagnoosikeskeinen näkökulma
Huonoa perehtymistä asiakkaan tilanteeseen
Vammaislainsäädäntö, erityislakeja
Vammaispalvelulaki
Sosiaalihuoltolaki
Ajankohtaista
Palvelut ja tukitoimet
Kuljetuspalvelut
Henkilökohtainen apu
Työote
Rajoitustoimenpiteet
IMO:n ja osallisuuden esteet
Kommunikaatio asiakkaan kanssa vaikeaa
Päättäminen asiakkaan puolesta
Läheisten vastustus
Asiakasryhmiä
Kehitysvammaiset
Liikuntavammaiset
a. puheen tuottamat ongelmat
b. puheen ymmärtämisen vaikeudet
c. Keskittymiskyvyn puute
d. Sosiaalisen kanssakäymisen ja keskustelun sääntöjä
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio
Puhuttu, kirjoitettu ja visuaalinen kieli sekä ei-kielellinen viestintä (olemuskieli, aistit)
Neuropsykiatriset häiriöt
Aistivammaiset
Ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta erityisesti "aineettomissa" ympäristöissä, kuten tiedon välittämisen kanavissa, verkkosivuilla, palveluissa ja asenteissa
Ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta fyysisessä, sosiaalisessa ja psyykkisessä ympäristössä ja vuorovaikutuksessa
Psyykkinen = esteitä aiheuttavien tilanteiden ja ympäristön muuttamista yhdessä; asennemuutosta, esteiden vakavasti ottamista ja tahto poistaa niitä (yhteistä halua ja toimintaa esteiden poistamiseksi)
Fyysinen = huomioidaan aistitoiminnan erilaisuus ympäristöissä
Sosiaalinen = yhteinen kieli ja vuorovaikutus; tasa-arvoisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja yhdessä tekeminen (tasa-arvoisen vuorovaikutuksen ilmapiiri)
Erityistä kommunikaatiomateriaalia eri kommunikaatiotavoilla, apuvälineitä ja tulkkipalvelua tarjolla, fyysisesti tai asenteellisesti esteetöntä kommunikointiympäristöä
Monikanavainen viestintä, monia kommunikaatiotapoja
= mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja olla osana yhteisöä ja yhteiskuntaa
Kommunikaatiotapoja
Selkokieli
= keino ilmaista asioita yleiskieltä helpommalla tavalla - sisältöä, sanastoa ja rakennetta mukautetaan helpommin ymmärrettävään muotoon
Odota ja anna tilaa
Läsnä
Ilmaisun mukauttaminen
Vastaa
Tarkista onko yhteisymmärrystä
Eleet ja olemuskieli ja niiden tulkinta
Esineillä tai kosketuksella kommunikointi (merkkejä)
Kuvilla kommunikointi
Viittomat
Tukiviittomat = keskeiset sanat
Viitottu puhe = jokainen sana viitotaan
Viittomakieli = perustuu tilan ja ilmeiden käyttöön oman kieliopin mukaisesti
Taktiilikommunikointi = tunto- ja liikeaistien avulla, kädestä käteen viittoaminen
Eroavaisuuksia
Synnynnäisyys?
Lievä-vaikea?
Yleisyys?
Omatoimisuuden taso?
Vaikutus elämään?
Näkyykö ulospäin?
Eteneekö?
Tiedetään syitä?
Diagnoosin tunnettuus?
Yksilön ominaisuuden ja vaikeuden näkökulma
Vamman haitta nähdään ympäristön tai yhteiskunnan ongelmana, ei yksillön
Kulttuurin muodostamat muuttuvat käsitteet: vammaisuus, tavanomainen elämä
Henkilö, jolla on vamma tai sauraus, joka aiheuttaa vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista
Paneutuu fyysisiin ja psyykkisiin vammoihin sekä niiden ilmenemismuotoihin ja syiden tunnistamiseen
Vammaisuuden kokemus syntyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa
Pitkäaikaissairaus
Yleensä ei parannettavissa oleva sairaus
Diagnoosi + sairauden kesto + vaikutus elämään
Vammaisuus ei ole sairaus, mutta sairaus voi vammauttaa
Asiakkaan toteutumaton vammaistietoisuus = ei myönnä vammaa eikä hyväksyy avuntarpeen
Ongelmat
Tällä hetkellä tarve tunnistetaan ja tunnustetaan diagnoosilla
Vaikutus identiteettiin ja minäkuvaan
Leimaantuminen ja negatiivinen vaikutus minäkuvaan
Diagnoosin alle jää yksilöllisyys, ihmisyys ja persoonallisuus
Unohtuu kulttuurisidonnaisuus ja ympäristön näkökulma
Aamman aste, oma kokemus, ympäristön asettamat vaatimukset ja mahdollisuudet vaikuttavat
Korostuuko ongelmat vai vahvuudet/voimavarat/mahdollsuudet?
Vammaispalvelulain uudistus (VALAS llI)
Miksi: Palvelut ovat eriytyneet (eriarvoistavaa kohtelua kehitysvammaisille), joten halutaan yhdenvertaistaa ne
Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään
Diagnoosilähtöisyydestä tarvelähtöisyyteen
Yhdenvertaisuuslaki (voimassa)
Tarkoituksena edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa
Painotettiin terveydentilaa ja vammaisuutta syrjintäperusteena
Viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä velvoite laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Heijastaa ajattelutavan muutosta: Vammaisuus ihmisoikeuskysymyksenä
Suomen kansallinensuunnitelma YK:n yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi
Muutokset
Oikeus valita oma kotipaikkakunsa
IMO:n vahvistukset ja rajoitustoimenpiteiden käytön tarkennus
Asumisen suuntaaminen pois laitosympäristöistä
Henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi
Kehitysvammaisten asumisohjelma (KEHAS)
Oikeus asua kuin muut kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut (vs. laitosasuminen)
Tavoitteena vähentää laitosasumista ja tarjota yksilöllisempää asumista
Tarjota asumisratkaisuja itsenäistyessä ja lisätä asuntotarjontaa
Tulkkauspalvelut
Apuvälineet
Subjektiivinen oikeus vs. määrärahasidonnaiset
Vaikuttaa kykyyn ymmärtää, oppia uutta ja ratkaista ongelmia
Rajoittaa vain osaa ihmisen toiminnoista
= oire aivojen toiminnan häiriöstä, joka on tullut ennen aikuisikää
Tuen muotoja
Liittyykö muita vammoja tai sairauksia?
Ilmenee usein ensimmäisten elinvuosien aikana
Aikuisiällä luokitellaan aivovammoiksi
Syinä voi olla mm. perintötekijät, odotusajan ja synnytyksen ongelmat ja äidin alkoholinkulutus
Korostaa perusoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta
Toimintakyvyn näkökulma
Miten vamma vaikuttaa päivittäiseen selviytymiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin
Oma toimintakyky vs. tilanteesta nousevat suoriutumisen vaatimukset
= yksilön kyky toimia tilanteen ja olosuhteiden vaatimalla tavalla
Vaikuttaa yksilön kyvyt ja taidot (yksilön ominaisuudet) sekä toimintaympäristö (ympäristö), tukiverkot (apu ja tuki) ja ikävaihe -> yksilön ominaisuudet + ympäristöt + apu ja tuki
Positiivinen erityiskohtelu
Tuen muotoja: henkinen tuki, opastus ja ohjaus, käytännön auttaminen, huolenpito ja hoiva
Jostakin ominaisuudesta tulee vammaisuutta yhteiskunnan asettamien esteiden ja asenteiden kautta, jotka haittaavat osallisuutta
Syntynyt kritiikkinä medikalisoitunutta käsitystä vastaan: kenen pitää muuttua, yksilön vai yhteiskunnan
Korostaa IMO:n, syrjimättömyyttä, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista, esteettömyyttä ja saavutettavuutta
Palveluiden hakeminen toisesta kunnasta
Työkalu, johon vammaiset voivat vedota
Tuettu päätöksenteko
Tasavertainen kumppanuus
<--
Vallitsevia käsityksiä ja käytäntöjä voi purkaa
Kieli, puhetapa
Tunteiden tunnistaminen
vaikuttaa siihen, millaisina nähdään vammaisten ominaisuudet, edellytykset ja tarpeet sekä heille tarkoitettujen palvelujen tavoitteet, tehtävät ja mahdollisuudet
WHO:n kehittämä kansainvälinen luokitus: Toimintarajoite on terveyden ja elämäntilanteen vaatimusten välinen epäsuhta
Ensisijaisuusperiaate: sosiaalihuoltolaki yleislakina on ensisijainen palvelujen järjestämistä koskeva laki
Lähtökohtana sosiaalipalveluiden järjestämisessä on kaikille tarkoitetut yleiset palvelut, vastaavat myös vammaisten tarpeisiin
Mm. kotihoito ja -palvelu, sosiaalinen kuntoutus
Näitä palveluja täydennetään erityislainsäädännön perusteella
Kehitysvammalaki
Säätää erityishuollon antamisesta henkilöille, joilla on kehitysvamma
Kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi
..henkilölle, jolla vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista
Kattaa sote-palveluja
Jos vammainen henkilö ei saa riittäviä JA sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla
Yhdenvertaiset yleiset palvelut: Tarkennettu syrjintäperusteita sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden edellytys
Vammaisneuvoston asettaminen kunnan toimintaan
Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta koskeva uudistustyö
Luovutaan erilaisista palveluista vammaisille ja vammattomille
Deinstutionaasaatio, inkluusio, yksilöllisyys, palvelujen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio
= kunnallisessa vammaispalvelussa tai kehitysvammahuollossa toteutettavaa sosiaalityötä
Vammaispalvelut = sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten yhdenvertaista mahdollisuutta elää ja toimia yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä; Käytännön tehtävänä palvelujen järjestäminen
Arvioidaan asiakkaan ja hänen perheensä tilanne (mm. toimintakyky, voimavarat, esteet)
Työtapa, tavoitteet, tuki ja palvelut asiakkaan tarpeiden mukaan
Asiakkaan oma kokemus ja näkemys on keskeinen osa
Tavoitteena löytää yhteinen ymmärrys
prosessi, jossa vammainen asiakas ammattilaisen avustuksella ja tuella arvioi elämäntilannettaan ja selvittää keinoja myönteisten muutosten aikaansaamiseksi
Tavoitteena osallisuutta ja itsenäistä elämää mahdollistavat ratkaisut
Huomioitava asiakkaan palvelujen kokonaisuus ja rakennettava palvelusuunnitelmasta jatkumo (muille suunnitelmille)
Osallisina asiakas ja usein läheisiä
PTA ja PS osana hakemuksen käsittelyä
Aina kirjallinen päätös, johon muutoksenhakuoikeus
Riskinä: etsitään lainsäädännön määrittelemiä palvelun myöntökriteereitä
Tarvelähtöisyys
Yksilökeskeisyys (kohtelu itsenäisenä henkilönä)
IMO ja osallisuus
Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys
Henkilö valitsee suunnan, muut auttavat kun henkilön oma ymmärrys tai taidot eivät riitä
Aktiivinen, yksilöllinen tuki: kannustetaan tekemään itse, tukea antaen
Huomio lähinnä läheisiin
Asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tilanne ei huomioitu
Kohtaa ihminen (älä vammaa)
Kohdista puhe asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla
Riittävästi aikaa
Kohtaa ihminen, älä vammaa + oma esittäytyminen
Kohdista puhe vammaiselle
Ymmärrettävä kommunikaatio, kommunikointitarpeita vastaaviksi
Anna ohjeet/tieto ymmärrettävässä muodossa mukaan
Arvioi omaa asennetta ja toimintaa!
Ymmärrettäväksi tekeminen, tiedonhankinta, valintojen punnitseminen
Henkilöllä on tukihenkilö tai ryhmä tukihenkilöitä
Olennainen osa tuen tarpeen arviointiprosessia
Vammaisuutta määritellään tukien ja palveluiden myöntämisen yhteydessä
Diagnoosia, vammaa ja sen kuntouttamista korostava ajattelutapa
Ei henkilön oma ominaisuus, vaan suhde ympäröivän yhteiskunnan synnyttämiin esteisiin ja rajoitteisiin
Asenteet, ympäristön ja viestinnän esteellisyys
Kohteena lainsäädännön lisäksi ympäristö ja saavutettavat yleiset palvelut sekä erityispalvelut
Rajoitteiden lisäksi on keskeistä puhua voimavaroista ja mahdollisuuksista
Positiivinen erityiskohtelu mahdollistaa yhdenvertaisuuden
Ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin
Mm. kuljetuspalvelut, palveluasuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu
Asiakkaalle laaditaan erityishuolto-ohjelma (eho)
Mm. tutkimukset, tarpeellinen kuntoutus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen
Työntekijä mahdollistaa itsemääräämisoikeuden toteutuminen tarjoamalla henkilölle hänen tarvitsemaansa tukea siinä
IMO
= oikeus tehdä vapaasti oman elämäänsä liittyviä valintoja ja päätöksiä ja myös toteuttaa niitä
= oikeus määrästä omasta elämästään ja päättää itseään koskevista asioista, myös oikeus tehdä huonoja valintoja
kannustaa, rohkaista ja tukea päättämään
Itsemääräämiskyky
= kyky itse vaikuttaa elämäänsä liittyviin asioihin ja päättää niistä (esim. tehdä ratkaisuja, ymmärtää käyttäytymisensä seurauksia)
Voi vaihdella asian, tilanteen ja henkilön tilan mukaan
Kehitysvammalaissa mainittuja rajoitustoimenpiteitä voidaan tehdä vain, jos.. 1, 2 JA 3
- Erityishuollon asiakas ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä kykene ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia;
- Rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä hänen tai muiden terveyden tai turvallisuuden suojelemiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi
- Muut lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia ja riittäviä
Arviointi: psykologi moniammatillisen tiimin avulla, sekä tietoa asiakkaalta ja hänen arjen henkilöiltä
Tulee aina toimia henkilön edun mukaisesti ja valittava vähiten perusoikeuksiin kajoava keino, ja se on lopetettava heti, kun toimenpide ei enää ole välttämätön
Asiakkaan on ymmärrettävä päätettävä asia, tunnistettava vaihtoehdot ja seuraukset, kyky tehdä valintoja ja ilmaista mielipide
Tärkeänä osana päätöksentekokyky (riippuvuus muista, reaktiivisuus, välitön tilanne vai sen ulkopuolisetkin
Puolesta päättäminen > Tuettu päätöksenteko > Itsenäinen pt.
Arvostava asenne
Toisen kommunikaatiokeinojen käyttö
Arvostava asenne
Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikaatiota
Tulkkaus ja apuvälineet
Sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen perusvalmiuksien harjoitteleminen
Ennakoimalla vähennetään haastavia tilanteita
Syyn selvittäminen (laukaiseva tekijä)
Ennaltaehkäisevät keinot (esim. ympäristön muokkaaminen)
Työntekijöiden käyttäytymisen tarkastelu
IMO-suunnitelma: keinoja, jolla haastavia tilanteita voidaan vähentää/ehkäistä
Yhteisön toimintatapojen tarkastelu
Onnistuneiden tilanteiden analysointi (hyväksi havaitut keinot)
Työsuunnittelu, osaaminen, IMO-suunnitelmien päivittäminen, esteettömyys ja saavutettavuus
Kirjataan asiakkaan nykytilanne, asiakkaan ja lähiyhteisön tavoitteet sekä suunnitelma tavoitteiden toteuttamiseksi
Palvelusuunnitelmassa myös IMO-suunnitelman sisältö, jos sellainen on tehty
Tehdään henkilölle asumisessa ja työ- ja päivätoiminnassa, joka vastaa palvelu- ja hoitosuunnitelmaa
Kirjataan toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään itsenäistä suoriutumista, osallisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista
Kirjataan myös kohtuulliset mukautukset, käytetyt kommunikaatio- ja tiedonsaannin menetelmät, keinot joiden avulla vältetään rajoitustoimenpiteiden käyttö
Kirjataan myös rajoitustoimenpiteet, joita arvioidaan jouduttavan käyttämään (perusteet käytölle, tilanteet, toteutus- ja valvontatavat)
Kirjataan asiakkaan näkemys vastaako suunnitelma hänen tarpeitaan
Tavoitteena: ennaltaehkäistä haastavien tilanteiden ilmenemistä ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä
Tekemiseen osallistuvat asiakas ja hänen läheiset sekä moniammatillinen työryhmä
IMO-prosessi
- Olemassa oleva asiakassuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi
- Toimintakyvyn kartoitus
- IMO-suunnitelman käynnistää omaohjaaja, jos tarve ilmenee tai sitä epäillään -> asiantuntija-arviot
- Päätös ja ratkaisu
- Rajoitustoimenpidekirjaus (käytön jälkeen)
- Yhteenveto ja tiedotus
- Seuranta ja arviointi
Tulee ymmärtää viimesijaisiksi ja poikkeuksellisiksi toimenpiteiksi
Rajoitustoimenpiteitä koskevat säännöksiä sovelletaan vapaaehtoisessa ja tahdosta riippumattomassa erityishuollossa
Alaikäisten kohdalla
Pohdittava milloin rajojen asettaminen kuuluu normaaliin kasvatustyöhön ja milloin kyseessä on rajoitustoimenpide
Tulee arvioida yksilöllisiä vaikutuksia tarkkaan: rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää kasvatus- tai rangaistuskeinona
On kuultava omaista hoitoa suunniteltaessa ja päätettäessä rajoitustoimenpiteiden käytöstä
Kiinni pitäminen, esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus, lyhytaikainen erilläänpito, poistumisen estäminen, valvottu liikkuminen, rajoittavien välineiden ja asusteiden käyttö, välttämättömän terveydenhuollon antaminen, sitominen
Jälkiselvittely
Tapahtumiin liittyvistä tunteista voidaan keskustella ja tilanteesta voidaan oppia ennakoimaan ja ehkäisemään haastavia tilanteita
Henkilökunnan ja asiakkaan kanssa erikseen,
käsitellään tilanne ja siihen johtaneet tekijät
Annettava kirjallinen selvitys rajoitustoimenpiteen sisällöstä ja perusteluista asiakkaalle, asiakkaan lailliselle edustajalle ja hänen omatyöntekijälleen
Kirjallinen päätös perusteluineen ja muutoksenhakuohjeineen, asianomaiselle, hänen lailliselle edustajalleen tai omaiselle/läheiselle
Toimintayksikössä arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöön johtaneet syyt ja mietittävä keinoja välttääkseen ja vähentääkseen niitä
Pysähdyttävä arvioidaan ja päivittämään IMO-suunnitelma
Toimintayksiköt tekevät kuukausittain yhteenvedon, joka lähetetään lailliselle edustajalle ja tarvittaessa muille asiantuntijoille
IMO:n ja osallisuuden tukemisen huomioita
Asiakasprosessin eri vaiheissa
Osallisuus
kokemus kuulumisesta, mahdollisuus osallistua ja osallistumista
Sosiaalialan työn keskeinen lähtökohta, toimintatapa ja tavoite
tiedon saaminen
Mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, vaikuttaa yhteistyöhön ja kokemustiedon arvostaminen
Tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus
Tietoa järjestelmästä vs. vuorovaikutustaidot ja menetelmäosaaminen
prosessi, väliaikatiedot, kriteerit
Tiedottaminen, suunnittelu, päätöksenteko, toteutus, arviointi, palaute
Keinoja
Asiakas nähdään kumppaneina ja osallisina toimijoina -> asiakkaan kuuleminen
Kohdataan yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja läsnäolevasti
Asiakas kohdataan oikea-aikaisesti
Keskustelu on avointa, perusteellista ja ymmärrettävää
Kohtaaminen ja kohtelu
Tiedottaminen ja ohjaus
Saavutettavuuden huomiointi ja toteuttaminen
Asiakkaan parempi osallisuus omassa asiassaan
Työntekijän tieto-ohjautuvuus
Byrokratia ja kontrolli (vs. resurssien kohdentaminen asiakaskohtaisesti)
Päätösten perustelu yksilöllisin perustein vs. myöntäkriteerein
Yksilöllinen harkinta (rakenteet)
Asiakkaiden tiedonsaanti ja palveluymmärrys
Työntekijöiden osaaminen ja asiakasymmärrys (vammaisten asioista)
Yksilölliset tarpeet ja kokonaisvaltainen perehtyminen
Asiakkaan kuuleminen
Asiakkaan tapaamiseen valmistautuminen
Aika ja jatkuvuus
Digitaaliset mahdollisuudet
Asiakaskansalaisuus ja vaikuttaminen
Kannustaa vammaisia ja heidän edustajiaan heitä koskevaan päätöksentekoon
Täytäntöönpanoa valvotaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle määräajan toimittamin raportein
Valvontaa täydentää valinnainen pöytäkirja
Laatimisessa VANE, ministeröitä ja vammaisjärjestöjä; Uusi ohjelma toimintakausittain
Kohtuullinen mukauttaminen
Vammaisella oikeus kohtuulliseen mukauttamiseen
= yksittäistapauksessa toteutettavia vammaisen tarvitsemia asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä
Kohtuullisuus suhteessa siihen, täyttävätkö ne tavoitteensa ja siihen, aiheutuuko niiden järjestämisestä suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta mukautusvelvolliselle
= toimenpiteet, jotka parantavat tietyn heikommassa asemassa olevan ryhmän asemaa ja olosuhteita
Harkinnanvaraista - turvatakseen perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen
Työelämäosallisuus
Työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus
= arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla
Kehitysehdotuksia
Tulisi arvioida yhdenvertaisuusvaikutuksia osana palvelu- ja tukijärjestelmää
Työkyvyttömyyseläkkeen järjestelmä, joka mahdollistaa eläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamiseen
Työympäristön esteettömyys ja saavutettavuus (e- ja s-kartoitus)
Yksilöllinen harkinta: Joustavat palvelut tarpeiden mukaan
Työnantajan tuki
Työympäristön esteettömyys- ja saavutettavuus-kartoitus)
Työolojen järjestämistuki työnantajille
= kehitettävä työoloja ja niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa (rekrytointikäytännöt) ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehdessä
= Myös käsiteltävä edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta henkilöstön kanssa
mm. työvälineet, kalusteet, muutostyöt
Monimuotoisuuslauseke ja esteettömyystieto työilmoituksessa
Positiivinen erityiskohtelu työnhaussa
Tuetun työllistymisen työhönvalmennus
(työhönvalmentaja)
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut
Henkilökohtainen apu
Apuvälineet
Kuljetuspalvelut
Tulkkauspalvelut
Yrittäjien tuet: Starttiraha, elinkeinotuki
Oikeus: Yhdenvertainen pääsy ympäristöön
= välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat ja rajatut henkilökohtaiset matkat
Epäkohta: aloittavat yrittäjät ja työnhakijat joutuvat käyttämään henkilökohtaisia vapaa-ajan matkojaan
Jälkikäteisvalvontaa tai määräaikainen etukäteispäätös
Oikeus: itsenäinen eläminen ja osallisuus yhteisössä
- varmistettava henkilökohtaisen avun saatavuus
Välttämätön apu tavanomaisen itsenäisen elämän asioissa, myös työpäivien aikana
Epäkohta: apu ei aina saatavilla nopeasti, liian lyhyt määräajat
Oikeus: pääsy tiedottamiseen ja viestintään
= Kela myöntää tulkkauspalvelun tavanomaisen itsenäisen elämän toimintaan, myös työssä käymiseen
Mm. viittomakielen tulkit ja vaihtoehtoiset kommunikointikeinot
Epäkohta: liian hitaat järjestelyt, tarve tulkkien pysyvyydelle
Oikeus: oikeus apuvälineisiin – mm. liikkumiseen, kommunikointiin, tiedonsaantiin, ympäristönhallintaan
Suomi sitoutunut edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä sekä saavutettavaa tietoa niistä
= Apuvälineiden hankinta ja huolto (kohtuullisessa ajassa)
Mm. tietokoneiden käyttöä helpottavat ohjelmat ja apuvälineet
Vammaisuus koostuu henkilön kykyjen (toimintarajoitteet) ja ympäristön esteiden (fyysinen, sosiaalinen, kulttuurinen, lainsäädännöllinen) vuorovaikutuksen tuloksena, joka voi rajoittaa heidän osallistumistaan yhteiskuntaan
Disabilismi
= syrjivään ja alistavaan kaltoinkohteluun viittaava käyttäytyminen vammaisia kohtaan
Vammaisten kohtaama lähisuhdeväkivalta
Altistavia tekijöitä
Riippuvuus toisen henkilön avusta (fyysisesti, henkisesti, taloudellisesti)
Kyvyttömyys suojautua väkivallalta
Tiedonpuute omista oikeuksista ja rajoista
Vaikeus kertoa väkivallasta
Väkivallan muotoja
Apuvälineiden vahingoittaminen tai pois ottaminen
Avustamisen laiminlyönti, avustamatta ja hoitamatta jättäminen
Jättäminen turvattomaan tilaan
Pilkkaaminen ja uhkailu
Lääkityksen manipulointi
Vähättely, ylisuojelu, rajoittaminen
Ei näe tai kuule hyväksikäyttäjää
Ei tiedä miten ilmoitus/valitusprosessi toimii
Ei tiedä, että heidän kokemuksensa voi olla väkivaltaa
Pelko negatiivisista seurauksista
Häpeä ja syyllisyys
Kokee, ettei uskota
Ei mahdollisuutta hakea apua
Ympäristö ja ihmiset
Esteettömyys ja saatavuus
Tunne siitä, ettei kukaan voi tehdä asialle mitään
Toimenpide-ehdotukset
Työn tuonne
Avustamiseen liittyvä fyysinen kontakti ja läheisyys voi lisätä väkivallan ja hyväksikäytön riskiä
Tietoa ilmiöstä koulutuksissa
Tiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä
Puheeksi ottaminen säännöllisesti tai huomioimalla kartoituksissa
Huomioimalla avun hakemisen haasteellisuus
Myös asiakkaiden kanssa
Lisää vammaisille kohdistettua tietoa väkivallasta (e & s)
Vammaissosiaalityö, poliisi, varhaiskasvatus, koulu, terveydenhuolto, jne.
Rajoitteita voi lieventää tai poistaa tukitoimin, apuvälinein ja ympäristön esteitä purkamalla
Tarkastellaan ihmisoikeuskysymyksenä: vammaisilla on samat oikeudet kuin muillakin ja heidän tulisi voida osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa
Yhteiskunnan tulisi poistaa yhdenvertaisen elämän ja osallistumisen esteitä
Uusia vammaispalvelulain mukaisia palveluja: tuettu päätöksenteko ja erityinen osallisuuden tuki
EOT: Heille, joiden tarpeisiin henkilökohtainen apu ei vastaa
Yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista; itsenäistä elämää ja IMO; tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut
Myös maksuissa, prosesseissa
Nykyinen VPL kumottaisiin; KVL:iin vain oleelliset ja erilliset palvelut