Draama-analyysin keskeisimmät käsitteet
Draaman taustatiedot
Kirjoittaja, julkaisupaikka ja - aika, näytelmän nimi
Draaman rakenteita
Repliikit
Parenteesit eli ohjaus- ja näyttämöviitteet
Draamatekstin rakenne
Jakautuminen näytöksiin ja kohtauksiin, prologi ja epilogi, alkuasetelma, käännekohdat, huippukohta, lopetus, draamankaari
Aikasuhteet
Näyttämättä jätetyt tapahtumat, kohtausten ja näytösten väliin sijoittuvat tapahtumat, keinot, joilla näytelmä on sijoitettu aikaan
Aukot
Ajalliset, tarinaan, miljööseen ja henkilöihin liittyvät
Draaman miljöö
Aika, paikka, kulttuurikonteksti (arvot, normit, ilmapiiri)
Jännitteen luominen draamaan
Henkilöiden tavoitteet ja niiden asenteet
Ristiriidat eli konfliktit
Sisäiset ja ulkoiset ristiriidat
Vastakohdat (esim.henkiköhahmojen vastakohtaisuus)
Draaman henkilöhahmojen rakentuminen
Pää- sivu- ja taustahenkilöt
Henkilökuvauksen keinot
Henkilön puhe, ulkonäkö, puvustus, rekvisiitta, toiminta, eleet , ilmeet, toisten henkilöiden suhtautuminen henkilöön, puhuttelutavat, henkilöiden muuttumattomina tai kehittyminen
Draaman dialogin rakentuminen
Dialogin ja monologin vaihtelu tekstissä, henkilöiden dialogin piirteet (murre, slangi, huoliteltu yleispuhekieli tms., Käskyjen, kysymyksien, toteamukseen, puhuttelumuotojen käyttö, dialogin sävyn vaihtelu (ironia, surumielisyys, huumori tms), kielen keinojen analyysi
Teemat
Motiivit, draaman symbolisuus ja allegorisuus