Draama-analyysin keskeisimmät käsitteet

Draaman taustatiedot

Kirjoittaja, julkaisupaikka ja - aika, näytelmän nimi

Draaman rakenteita

Repliikit

Parenteesit eli ohjaus- ja näyttämöviitteet

Draamatekstin rakenne

Jakautuminen näytöksiin ja kohtauksiin, prologi ja epilogi, alkuasetelma, käännekohdat, huippukohta, lopetus, draamankaari

Aikasuhteet

Näyttämättä jätetyt tapahtumat, kohtausten ja näytösten väliin sijoittuvat tapahtumat, keinot, joilla näytelmä on sijoitettu aikaan

Aukot

Ajalliset, tarinaan, miljööseen ja henkilöihin liittyvät

Draaman miljöö

Aika, paikka, kulttuurikonteksti (arvot, normit, ilmapiiri)

Jännitteen luominen draamaan

Henkilöiden tavoitteet ja niiden asenteet

Ristiriidat eli konfliktit

Sisäiset ja ulkoiset ristiriidat

Vastakohdat (esim.henkiköhahmojen vastakohtaisuus)

Draaman henkilöhahmojen rakentuminen

Pää- sivu- ja taustahenkilöt

Henkilökuvauksen keinot

Henkilön puhe, ulkonäkö, puvustus, rekvisiitta, toiminta, eleet , ilmeet, toisten henkilöiden suhtautuminen henkilöön, puhuttelutavat, henkilöiden muuttumattomina tai kehittyminen

Draaman dialogin rakentuminen

Dialogin ja monologin vaihtelu tekstissä, henkilöiden dialogin piirteet (murre, slangi, huoliteltu yleispuhekieli tms., Käskyjen, kysymyksien, toteamukseen, puhuttelumuotojen käyttö, dialogin sävyn vaihtelu (ironia, surumielisyys, huumori tms), kielen keinojen analyysi

Teemat

Motiivit, draaman symbolisuus ja allegorisuus