Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

KEHITYSPSYKA - Coggle Diagram

- - - - tutkijat jaottelivat kolme erilaista temperamenttia näiden piirteiden pohjalta
        
        helppo temperamentti
        
        melko aktiivinen, nauravainen, rauhoittuu nopeasti, ei pelokas eikä herkkä reagoimaan, tarkkaavainen
        
        haastava temperamentti
        
        erittäin aktiivinen, ei kovin nauravainen, rauhoittuu hitaasti, pelokas ja herkkä reagoimaan, ei tarkkaavainen
        
        hitaasti lämpiävä temperamentti
        
        melko passiivinen, ei kovin nauravainen, rauhoittuu hitaasti, ei pelokas eikä herkkä reagoimaan, melko tarkkaavainen
  - - - välittömät lapset suhtautuvat uusiin ihmisiin ja tilanteisiin uteliaasti ja iloisesti ja vaikuttavat nauttivan näistä
      - estyneet lapset ovat uudessa tilanteessa tai uusia ihmisiä kohdatessa arkoja ja varautuneita, heillä on myös muita useammin erikoisia pelkoja
  - - - mikään temperamentti ei ole toistaan huonompi, mutta temperamentin tunnistaminen ja huomioiminen kasvatuksessa on tärkeää temperamentin ja ympäristön yhteensovittamiseksi
    - - temperamentin ja kiintymyssuhteen väliset yhteydet ovat esimerkki evokatiivisesta vuorovaikutuksesta perimän ja ympäristön välillä
        
        evokatiivinen vuorovaikutus --> peritty temperamentti saa aikaiseksi tietynlaisia reaktioita toisilta ihmisiltä
      - kiintymyssuhteisiin vaikuttaa myös vanhemman oma temperamentti
  - - - perusluottamus - epäluottamus (vauvaikä)
        
        onnistuminen: luottamuksen oppiminen (syntyy perustareiden tyydyttymisestä) epäonnistuminen: epäluottamus ihmisiin seuraa myöhempiin ikävaiheisiin
      - itsenäisyys - häpeä ja epäily (taaperoikä)
        
        onnistuminen: lapsi pystyy harjoitella itsenäisemmäksi turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä epäonnistuminen: jos lapselta vaaditaan liikaa tai itsenäisyyspyrkimykset kumotaan täysin, häpeä ja epäily omista kyvyistä voivat vaivata vielä aikuisenakin
      - aloitteellisuus - syyllisyys (leikki-ikä)
        
        onnistuminen: taaperoiän itsenäistymispyrkimykset muotoutuvat leikki-iän aloitteellisuudeksi, uusien taitojen oppiminen saa lapsessa aikaan ylpeyttä ja vanhemman kannustus lisää sitä, vanhemmilta saatu palaute vaikuttaa heidän väliseen kiintymyssuhteeseen epäonnistuminen: syyllisyyden tunne muodostuu jos vanhemmat eivät kannusta tai suorastaan mitätöivät lapsen toimintaa (omanarvontunne yhteydessä palautteeseen)
      - ahkeruus - alemmuus (kouluikä)
        
        onnistuminen: lapsella on tunne kyvykkyydestä epäonnistuminen: omien rajallisten kykyjen tiedostaminen saattaa saada aikaan alemmuuden tunteita erityisesti siksi kun lapsi vertaa itseään muihin saman ikäisiin (itsekritiikki lisääntyy --> itsetunto laskee)
      - identiteetti - roolien hajaannus (nuoruus)
        
        onnistuminen: yksi ihmiselämän tärkeimmistä saavutuksista on muodostaa ehyt identiteetti eli tiedostaa kuka on, mitä haluan ja mitkä on näkemykset maailmasta epäonnistuminen: voi seurata ahdistusta ja silloin ihminen haluaa herkästi eristäytyä miettimästä omaa identiteettiään mm. pelaamalla päivät pitkät
        
        identiteetti sisältää fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet sekä oma asema ja tavoitteet yhteiskunnassa
      - minän eheys - epätoivo (vanhuus)
        
        onnistuminen: ihminen kokee elämänsä merkitykselliseksi eikä vatvo liikaa epäonnistumisia ja virheitä vaan kokee ne osaksi elämää epäonnistuminen: elämän päättymisen ajatteleminen tuo ahdistusta ja elämässä tehdyt virheet pohdituttavat ja saattavat aiheuttaa epätoivoa
      - läheisyys - eristäytyminen (35-vuotiaaksi saakka)
        
        onnistuminen: läheisyys antaa turvaa ja hyvää oloa ja ihminen on onnellinen epäonnistuminen: pahimmillaan yksinolosta voi seurata eristäytymistä
      - tuottavuus - lamaantuminen (35-65v)
        
        onnistuminen: ihminen nauttii työstään, huolehtii jälkikasvustaan, opettaa nuorempaa ikäpolvea jne. epäonnistuminen: mm. työttömyydestä voi seurata lamaantuminen ja ahdistus (ihminen käpertyy itseensä
  - - - lapsi ei osaa eritellä aistinelimistään tulevaa tietoa ja tunteiden maailmaa sävyttää joko hyvä tai paha olo
    - - vauva ilmaisee katseen kohdistamisella ja sosiaalisella hymyllä kiinnostuksensa ja halunsa osallistua vuorovaikutukseen, vauva oppii tuntemaan myös kehonkaavan
        
        ydinminä syntyy: sisäinen malli, jossa vauvalle syntyy käsitys itsestään toimijana, vauvalle syntyy myös vuorovaikutuksen pohjalta ydinuskomuksia itsestään ja omasta arvostaan
        
        kokemus omista tunteista
    - - Yhdessä jaetun tarkkaavaisuuden ja jaettujen tunteiden tilanteista vauva saa kokemuksia, että toinen ihminen voi ymmärtää hänen maailmaansa, jolloin hänelle kehittyy subjektiivinen minä: ”minulla on mieli, sinulla on mieli”
        
        Tässä kehitysvaiheessa lapsi hyödyntää sosiaalista mallintamista: hän tarkkailee vanhempiensa reaktioita kohdatessaan jotakin uutta, ja toimii näiden reaktioiden mukaan.
        
        tunteiden yhteensoinnuttaminen --> vanhemmat kykenevät tulkitsemaan vauvan sanattomia viestejä ja vastaamaan niihin oikealla tavalla
        
        vierastaminen alkaa
    - - Symbolifunktion herääminen saa lapsen ymmärtämään, että sanat ovat symboleja ja viittaavat joihinkin asioihin. Kielen avulla lapsi voi ilmaista sanoin omaa erillistä maailmaansa.
        
        eroahdistusta lapsi käsittelee siirtymäobjektien avulla --> esim tuttu nalle joka tuo turvallisuuden tunteen
        
        itsetietoisuus tarkentuu n.1,5 vuoden iässä ja lapsi tunnistaa itsensä peilistä
    - - Lapsi kykenee muuttamaan omat kokemuksensa ja ajattelun sanoiksi ja lauseiksi ja lopulta kertomuksiksi, mielikuvitus kehittyy
        
        Lapsi kokee myös, että hänellä on oma tahto ja saattaa voimakkaastikin haluta tahtonsa läpi (ns. uhmaikä)
  - - - epäselvän identiteetin vaihe
        
        nuori ei ole etsinyt identiteettiä, johon voisi sitoutua tai hän on luovuttanut kesken etsinnän (nuori saattaa nukkua paljon ja uppoutua esim. pelimaailmaan)
      - identiteetin etsintävaihe
        
        nuori kokeilee erilaisia vaihtoehtoja sitoutumatta niistä mihinkään (lukio antaa esim. aikaa miettiä omaa alaansa ja identiteettiään)
      - lainatun identiteetin vaihe
        
        nuori on kyseenalaistamatta omaksunut mallin identiteetilleen esim. vanhemmiltaan tai esikuvaltaan
      - saavutetun identiteetin vaihe
        
        nuori kokee löytäneensä jokseenkin pysyvän käsityksen itsestään, arvoistaan ja paikastaan maailmassa
  - - - sosiaalisten taitojen kehitys vertaissuhteissa
      - kognitiivinen kehitys ja koulumenestys
      - ystävyyssuhteet ja parisuhde
      - kiintymyssuhde heijastuu myös mielenterveyteen ja kriiseistä selviämiseen / kyky luopua itsenäisenä selviämisestä vanhuudessa (myönteinen käsitys toisista helpottaa avun hakemista)
  - - - oppimiskokemukset ja vertaissuhteissa saatu palaute muovaavat minäkäsitystä
        
        kouluikäiselle syntyy hänen omiin havaintoihinsa perustuva realistinen minäkäsitys ja sen rinnalle ihanneminäkäsitys. Samalla kehittyy myös normatiivinen minäkäsitys (minkälainen hänen ikäisensä kuuluisi muiden mielestä olla)
        
        näiden käsitysten jännitteessä syntyy itsetunto (tunne omasta arvosta ja kyvykkyydestä)
        
        varhaislapsuuden toistuvista vuorovaikutustilanteista syntyy perustunne omasta arvosta. Tämä itsetunnon sanaton taso "olen arvokas ja ihana" muodostuu siitä, että vanhemmat vastaavat lapsen tarpeisiin ja nauttivat hänen seurastaan
        
        myöhemmin tekemisestä saatu palaute ja yksilölle asetetut odotukset muokkaavat erityisesti suoritusitsetuntoa
        
        itsetunnon rinnalla on myös tärkeää kyetä itsemyötätuntoon
  - - - lapselle ei aina kehity riittävää tunteiden itsesäätelykykyä --> vaikeuttaa koulunkäyntiä ja ihmissuhteita
    - - lapsista tulee tunnollisia ja tottelevaisia mutta ei välttämättä iloisia ja onnellisia
    - - lapsista tulee keskimäärin pidettyjä ja onnellisia
    - - lasten sosiaaliset taidot eivät kehity suotuisalla tavalla
- - - - lopputulos muotoutuu kuitenkin ympäristön, perimän ja yksilön aktiivisen toiminnan yhteisvaikutuksessa
  - - - esim. kielen kehityksessä on herkkyyskausi ensimmäisten vuosien aikana ja varhaisessa kouluiässä taas herkkyyskausi vieraan kielen opettelulle
  - - - sensoriset hermosolut
        
        aistinelimissä kuten silmissä ja korvissa --> vastaanottavat aistitietoa ja vievät sitä aivoihin käsiteltäväksi
      - motoriset hermosolut
        
        välittävät toimintakäskyjä aivoista lihaksiin
      - välineuronit
        
        välineuroneita on kytkeytyneenä sensoristen ja motoristen hermosolujen väliin
    - - solujen jakautuminen (muodostuu valtava määrä hermosoluja)
        
        solujen vaeltaminen (kohti lopullisia paikkojaan hermostossa)
        
        solujen eriytyminen (sensoriset, motoriset ja välineuronisolut)
        
        synapsien muodostuminen (hermosolujen välille; aluksi kehittyy valtava ylimäärä ikään kuin varmuuden vuoksi)
        
        solukuolema
        
        myelinisaatio
  - - - 3kk: vatsalta selälle pyörähtäminen
        
        6kk: tuetta istuminen
        
        8-10kk konttaaminen
        
        1v käveleminen
        
        lapsuuden motoriset taidot kehittyvät leikkiessä
    - - ensin vauva kykenee kannattelemaan päätään ja seuraavaksi koko yläruumistaan käsinojassa
    - - ensin hallitaan käsivarren lihaksia ja myöhemmin sormien
  - - - Leikki-iässä tiedonkäsittely ja reagointi nopeutuvat myelinisaation seurauksena
        
        esim. pallon kiinniottaminen vaatii kummankin aivopuoliskon yhteistyötä (lateralisaatio=vasen puoli vastaa kielellisistä toiminnoista ja oikea puoli on tärleämpi puheen tunnevihjeiden tulkinnassa)
        
        aivokurkiaisen toiminta mahdollistaa esim. käsien yhteen taputtamisen ja sujuvan kävelyn (aivokurkiainen kehittyy leikki-iässä)
        
        Toiminnanohjaus ja impulssikontrolli kehittyvät iän myötä
        
        tunteiden ilmaisun vivahteikkuus/ tunteiden säätely lisääntyy limbisen järjestelmän kehittyessä
  - - - fyysisen kasvun ja seksuaalisen kypsymisen aika
        
        hormonituotanto vaikuttaa:
        
        seksuaalisuuden viriäminen, levottomuus, unirytmin muuttuminen, kehon muutokset
    - - merkittävä aivojen osa toiminnanohjauksessa ja tunteiden säätelyssä
        
        otsalohkojen etuosilla on monipuoliset yhteydet muihin aivokuoren osiin sekä aivokuoren alla oleviin rakenteisiin esim. limbinen järjestelmä
        
        otsalohkojen yksi tehtävä toiminnanohjauksessa on sovittaa järkiperäiset ajatukset ja tunnekokemukset yhteen ja toimia eräänlaisena käyttäytymistä säätelevänä omanatuntona
        
        tunteista vastaava limbinen järjestelmä kehittyy aiemmin kuin otsalohkojen etuosat --> tunteet voimistuvat ennen niiden säätelykykyä
        
        Toiminnanohjaus:
        
        psyykkiset toiminnot
        
        motivaatio
        
        tunteet
        
        kognitiiviset toiminnot
        
        biologiset tekijät
        
        päihteet
        
        hormonit
        
        sosiaaliset tekijät
        
        ympäristö
        
        muut ihmiset
    - - nuorilla aktiivisempi kuin aikuisilla (palkitsemisjärjestelmän tehtävänä on tuottaa hyvän olon tuntemuksia sellaisissa asioissa, jotka ovat keskeisiä eloonjäämisessä ja suvun jatkamisessa)
        
        johtuu aivojen eri osien epätahtisesta kypsymisestä, puberteetin aiheuttamista hormonimylläköistä ja siitä, että nuori kokee niin paljon asioita ensimmäistä kertaa elämässään
- - - - obektipysyvyys, liikkeitä sovitetaan aisteista saatuun tietoon, viivästetty jäljittely, itsetietoisuus, symbolifunktio
    - - konkreettinen ajattelu, asioiden pysyvyys ei ole hallinnassa (vesilasikoe), egosentrinen (itsekeskeinen) ajattelu, animistinen ajattelu (elottomat asiat kuvitellaan elollisiksi)
    - - looginen ajattelu edistyy, pysyvyyden ilmiö hallussa, osaavat käyttää abstrakteja käsitteitä (aika), kyky luokitella asioita, syy-seuraussuhteiden pohtiminen
    - - abstrakti ajattelu, deduktiivinen päättely, hypoteettinen päättely, mustavaloinen ajattelu (totuuksien ehdottomuus)
    - - reflektiivisyys (ihminen arvioi ajatteluaan ja hahmottaa oman ajattelun rajallisuuden), ajattelu on suhteellista eli relatiivista (kyseenalaistetaan ns. totuudet)
    - - assimilaatio: uudet kokemukset sisällytetään olemassa olevaan sisäiseen malliin
      - akkommodaatio: vanha sisäinen malli korvataan uudella, kun vanha malli ei riitä selittämään uusia kokemuksia
    - - ymmärtämistä, että toisilla ihmisillä on oma tietoisuus ja omat ajatukset ja toiveet
      - kehittyy n. 4 vuotiaana
      - Sally-Anne-tehtävä, jossa lasta pyydettiin kertomaan kummasta korista Sally etsii marmorikuulaa
      - kehittyy kaikille lapsille suunnilleen samassa iässä ja se on aivojen kehityksestä riippuvaista (erityisesti otsalohkot)
  - - - ajattelun kehitys ja kaikki oppiminen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä halki elämän
        
        oppiminen
        
        nykyinen kehitystaso
        
        lähikehityksen vyöhyke
        
        potentiaalinen kehitystaso
        
        Vygotskin mukaan ajattelu kehittyy puheesta
        
        ensin puhe on sosiaalista toiseen vaikuttamista (anna maito)
        
        egosentrinen puhe eli oman toiminnan ohjaamista itselle puhumalla
        
        Lopuksi hiljaista mielen sisäistä puhetta eli ajattelua (sisäinen puhe)
        
        ulkoa sisälle periaate (sosiaalinen vaikuttaminen puhumalla, itsensä ohjaaminen puhumalla, sisäinen puhe)