Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 7 Varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet - Coggle Diagram
KPL 7 Varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
Kiintymyssuhteet
Turvallinen kiintymyssuhde
Vierastilanteessa:
Erotilanteessa:
Vanhemman palatessa:
rauhoittuu suhteellisen nopeasti
pystyy jatkamaan leikkiään
osoittaa merkkejä eroahdistuksesta
tutkii ympäristöään kiinnostuneesti
On oppinut että vanhempi vastaa hänen tarpeisiinsa
On saanut kokemuksia siitä, että hänen viestinsä tulevat ymmärretyiksi ja että vanhemman hoiva on johdonmukaista, oikein ajoitettua ja riittävää
Suhde rakentuu läheisyyden ja ymmärretyksi tulemisen tunteista
Turvattomat kiintymyssuhteet
Välttelevä
Lapsi lakkaa etsimästä psyykkistä turvapaikkaa vanhemmasta
Suojaa täten itseään pettymyksiltä
Vieratilanteessa:
Erotilanteessa:
Vanhemman palatessa
ei kiinnitä vanhempaan huomiota tai jopa välttelee kontaktia
ei pyri hakemaan lohdutusta tai läheisyyttä
ei reagoivan näytä eroon voimakkaasti
fysiologisten mittausten mukaan kuitenkin kokee stressiä tilanteesta
Syntyy, kun vanhemmat eivät ota lapsen tarpeita ja tunteita huomioon
Vuorovaikutus on etäistä ja tunteiltaan niukkaa
Ristiriitainen
Vierastilanteessa:
Vanhemman palatessa:
ei rauhoitu helposti eikä pysty palaamaan leikkiin
Voi olla jo aluksi varovainen, ahdistunut, passiivinen tai vihainen
kiinnittää huomionsa vanhempaan ja läheisyyden ylläpitämiseen ympäristön tutkimisen sijasta
Suhtautuu vanhempaan ristiriitaisesti
Esim. saattaa vanhemman palatessa juosta tämän syliin ja sitten työntääkin hänet vihaisesti pois luotaan
Syntyy, kun
Vanhempi vastaa lapsen tunteisiin ja tarpeisiin epäjohdonmukaisesti
Jäsentymätön
Lapsen käyttäytyminen hämmentävää ja hajanaista
Ei pystytä tunnistamaan tietyn kiintymyssuhdetyypin piirteitä
Hoitajan käytös arvaamatonta, pelottavaa tai vakavasti laiminlyövää
Muodostuu, kun:
Lapsi ei voi olla varma, että kiintymyksen kohde on saatavilla
Ei myöskään varmuutta, vastaako vanhempi lapsen tarpeisiin ja tunteisiin
Tutkittu
vierastilannemenetelmän
avulla
Muodostuvat kokemusten perusteella
Auttavat lasta mukautumaan vallitsevaan tilanteeseen parhaalla mahdollisella tavalla
Tarkoittaa lapsen muodostamaa tunnesidettä hänelle merkittäviin aikuisiin
John Bowlby
Aikuisten kiintymystyylit
Turvallinen kiintymystyyli
Usein taustalla lapsuuden turvallinen kiintymyssuhde
Aikuisella on tasapaino läheisyydentarpeen, tarvitsevuuden ja itsenäisyyden välillä
Ihminen suhtautuu myönteisesti itseensä ja muihin
Turvattomat kiintymystyylit
Takertuva
Takertuvan kiintymystyylin omaavalla on taipumus:
kielteiseen minäkästykseen
myönteiseen käsitykseen muista ihmisistä
jatkuvaan hyväksynnän hakuun
kohtuuttomaan riippuvuuteen muista
Usein takana lapsuuden laiminlyönnit ja epäjohdonmukainen kohtelu
Ristiriitainen kiintymyssuhde
Ihmisellä epätoivoinen tarve tulla rakastetuksi, jotta hän voisi kokea itsensä rakastetuksi
Pelko hylätyksi tulemisesta
Pelokas
Pelokkaan kiintymystyylin omaavalla on taipumus:
heikkoon itsetuntoon
kielteiseen minäkäsitykseen
arkuuteen ihmissuhteissa
antaa muiden kohdella itseään huonosti
puutteelliseen luottamukseen itseä ja muita kohtaan
Ristiriitainen tai välttelevä kiintymystyyli takana
Itseriittoinen
Itseriittoisen kiintymystyylin omaavalla on taipumus:
pitää työtä ihmissuhteita tärkeämpänä
etäisiin ihmissuhteisiin
ylikorostuneeseen itsetuntoon
vältellä läheisyyttä
olla kertomatta omista tunteistaan muille
tunnekylmyyteen
Luultavasti taustalla välttelevä kiintymyssuhde
Aikuisen taipumus suhtautua ihmissuhteisiin toistuvasti samalla tavalla
Taustalla lapsuuden kiintymyssuhde
Voi kuitenkin muuttaa muotoa kokemusten myötä
Myös nuoruuden tärkein kehitystehtävä, identiteetin muodostaminen vaikuttaa
Heijastuu lapsen kehitykseen
Turvallinen kiintymyssuhde
Suojaava tekijä vauvaiän jälkeenkin
Tukee kehitystä:
itseluottamus
uteliaisuus
sosiaaliset taidot
tunteiden säätely
Lapsi uskaltaa tutkia maailmaa ja oppia uutta
Välttävä kiintymyssuhde
Lapsi jää yksin voimakkaiden tunteidensa kanssa
voi johtaa tunteiden hillitsemiseen osallistuvien aivoalueiden ylikehittymiseen
Tunteiden kokeminen vaimentuu kokonaisvaltaisesti ja lapsi etääntyy omista kokemuksistaan
Varhainen vuorovaikutus
Vauva tunnistaa äitinsä:
äänestä
(päivän ikäisenä)
ominaistuoksusta (muutama pv)
ulkonäöstä (muutama pv)
etenkin hiusrajan muodosta
ja muista kokonaisvaltaisista piirteistä
Isän rooli kiintymyksen kohteena on myös tärkeä
Kiintymyksen kannalta sukupuolella ei ole väliä
Kehityspsykologian tutkija John Bowlby tutki jo 90-luvulla, miksi läheinen hoitaja muodostuu vauvalle niin merkittäväksi
Linnunpoikaset leimautuvat ensimmäiseen näkemäänsä liikkuvaan kohteeseen ja seuraavat tätä
Onko ihmislapsella siis samankaltainen taipumus valita kohde, johon kiintyä pysyäkseen turvassa?
Hoitava aikuinen on vauvalle välttämätön
Perustarpeiden tyydyttämiseen
Hengissä säilymiseen
Psyykkisten tarpeiden tyydyttämiseen
lohdutus
perustavanlaatuinen turvallisuuden tunne
Molemmat: äiti ja vauva ovat hyvin virittyneitä varhaiseen vuorovaikutukseen
Vastasyntyneillä on erityinen kyky erotella vuorovaikutuksen kannalta tärkeitä ärsykkeitä
Esim. kuulojärjestelmä on herkistynyt havainnoimaan ihmisääntä
Vauva oppii nopeasti tunnistamaan oman äidinkielensä: äänenkorkeuden, äänenpainon ja puhenopeuden tyypillisten vaihtelujen perusteella
Vauvan kyky tunnistaa ihmiskasvoja on erityisen hyvä:
Kaikista tarkimmin vastasyntynyt näkee suhteellisen lähellä olevia kohteita kuten häntä sylissä pitävän aikuisen kasvot
Vähitellen vauvasta tulee yhä aktiivisempi osapuoli vuorovaikutuksessa
Vierastilanne
Äiti ja lapsi ovat kahdestaan huoneessa (3 min)
Vieras tulee, puhuu sivussa äidin kanssa ja menee lattialle leikkimään lapsen kanssa (1 min)
Äiti lähtee tilasta, vieras leikkii lapsen kanssa, ja vetäytyy sitten, jos mahdollista (3 min)
Äiti tulee paikalle, vieras poistuu, äiti rauhoittelee lasta ja on hänen kanssaan (3 min)
Äiti lähtee tilasta, lapsi jää yksin korkeintaan kolmeksi minuutiksi (riippuen lapsen reaktioista)
Vieras tulee paikalle ja pyrkii lohduttamaan lasta. (enintään 3 min)
Äiti tulee paikalle, vieras poistuu, äiti rauhoittaa lasta
Havainnointi
Havainnointi eli
observointi
on yksi psykologisen tutkimuksen tiedonkeruutavoista
Sitä käytetään:
Yleisesti puhumaan oppimattomien lasten tutkiseen
Vierasmenetelmä
Still face
Vesilasikoe
Vuorikoe
Vaahtokarkkikoe
Koehenkilön käyttäytymisestä pyritään tekemään tarkkoja,
systemaattisia
eli järjestelmällisiä ja puolueettomia havaintoja
ennalta määritellyn luokitusjärjestelmän
avulla
Tutkijat laativat tarkat kriteerit, joiden pohjalta käyttäytymistä luokitellaan ja havainnoija tekee yksityiskohtaiset merkinnät niiden toteutumisesta
Arviointi ei siis perustu tutkijalle syntyvään yleiseen mielikuvaan tai kokonaisvaikutelmaan
Vältetään tutkijan ennakko-oletusten vääristävää vaikutusta
Havainnointivirheitä voidaan välttää tallentamalla tutkimustilanne videolle, jota voidaan jälkeenpäin katsoa uudelleen
Saman aineiston luokittaa useampi tutkija niin, että he eivät ole tietoisia toistensa tekemistä arvioinneista
Vahvuuksia
Sopii hyvin lasten tutkimiseen
Tutkitaan käyttäytymistä suoraan, ei ihmisen omien kuvausten pohjalta kuten haastattelussa tai kyselyssä
Huomioitavaa
Aikaa vievä tiedonkeruutapa
Tietoisuus havainnoinnin kohteena olemisesta voi muuttaa käyttäytymistä
Vahvistusharha eli ihmisen taipumus havaita asioita omaa näkemystä vahvistavalla tavalla edellyttää havaintojen luotettavuutta lisäävien käytäntöjen soveltamista
Tarkasti suunnitellut luokittelujärjestelmät ja useampi havainnoija
Kokeellisessa tutkimuksessa toimitaan usein niin, etteivät koehenkilöt tai edes arvioija tiedä, kuuluuko tutkittava henkilö koeryhmään vai kontrolliryhmään
Operationalisointi
Keinoja
Mielekäs tutkimustilanne
Selkeä havaintojen luokitteleminen
Muuttujan muuttamista mitattavaan muotoon
Romanian lastenkodit
Tutkittiin: mitä lapselle tapahtuu, jos hänen fyysiset tarpeensa (ruoka, juoma, lämpö) täytetään, mutta hänen kanssaan ei vietetä aikaa
1970-luvulla Romanian lastenkodeissa lämmin vuorovaikutus puuttui lähes kokonaan eikä lapsilla ollut ärsykkeitä
Tilanteen paljastuessa lapsia alettiin adoptoida ulkomaille
Lapset olivat heikossa fyysisessä kunnossa ja jäljessä emotionaalisessa ja kognitiivisessa kehityksessä
Kahden vuoden kuluttua osa lapsista suoriutui kognitiivisista testeistä lähes normaalista, mutta osa oli yhä selvästi jäljessä
Myös sosiaalisissa taidoissa ja keskittymiskyvyssä eroja
Mistä erot johtuivat?
Ne lapset, jotka pääsivät adoptioperheisiinsä alle kuukauden ikäisinä, menestyivät parhaiten
Mitä myöhemmin lapset adoptoitiin, sitä huonompi hänen ennusteensa oli
1 more item...
Myönteisten tunteiden jakaminen
Tutkijat kuvasivat lapsen ja äidin vuorovaikutusta
Huomio oli etenkin siinä, miten paljon heillä oli yhteisiä jaettujen ilojen hetkiä ja kauanko ne kestivät
Jaetun ilon hetki=vanhemmalla ja lapsella oli katsekontakti ja he hymyilivät
Lasten ollessa kahden vuoden ikäisiä, vanhempia pyydettiin arvioimaan lapsen käyttäytymisen ongelmia
Ongelmia havaittiin enemmän lapsilla, joilla oli ollut vähemmän jaettujen ilojen hetkiä
Vauvan ja äidin
myönteinen vuorovaikutus suojasi lasta toisen vanhemman sairauden aiheuttamalta riskiltä
Vauvat, joiden
isällä
oli mielenterveyden ongelmia ja joilla jaetun ilon kokemuksia näkyi videoinnissa
vähän
, kärsivät ahdistuneisuudesta ja alakuloisuudesta enemmän kuin muut vauvat
Samaa yhteyttä ei kuitenkaan löytynyt niiltä vauvoilta, jotka olivat videotallenteissa jakaneet runsaasti ilon hetkiä äitiensä kanssa
Oletettiin, että myönteinen vuorovaikutus äidin kanssa jatkui edistäen vauvan kykyä tunteiden säätelyä ja kykyä sopeutua erilaisiin tilanteisiin
Still face
Tutkittiin, miten tavallisissa olosuhteissa kasvaneet lapset reagoivat voimakkaaseen vuorovaikutuksen puutteeseen
Aluksi aikuinen on normaalissa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa
Sitten hän kääntää kasvonsa lapsesta pois päin (3 min)
Tämän jälkeen hän kääntää kasvonsa takaisin, mutta on ilmeetön eikä muutoinkaan ole vuorovaikutuksessa vauvan kanssa
Vauva hämmentyy ja hätääntyy tilanteesta sekä kokee stressiä ja negatiivisia tunteita
Hän yrittää saada vanhemman takaisin leikkiin ilmeillä ja eleillä
Tilanteen jatkuessa vauva saattaa luovuttaa ja vältellä vanhemman katsetta