Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
EU 3 - Coggle Diagram
EU 3
Kpl 6
EU:ssa Suomi kuuluu rikkaiden ja pienten maiden joukkoon sekä on nettomaksaja, eli maksaa enemmän varoja EU:n yhteiseen budjettiin kuin saa tukia ja muita avustuksia
Nettosaajia ovat ne maat, jotka saavat enemmän EU:lta kuin maksavat sille
Maita jaotellaan myös vanhoihin ja uusin EU-maihin, Suomi alkaa olla jo vanha
EU-vastaisuutta ilmenee maissa, joissa tunnetaan, että annetaan EU:lle enemmän kuin sieltä saadaan,
Suomessa esim. Perussuomalaiset
EU-maat soveltavat parlamentaarista demokratiaa eri tavoin.
Perustuslaillisissa monarkioissa esim. Ruotsissa poliittista valtaa käyttää maan hallitus kansanedustajalaitoksen valvonnassa
Tasavalloissa valta jaetaan hallituksen ja presidentin kesken
Enemmistövaalitavan maissa on vain kaksi tai kolme suurta puoluetta, koska vaalipiirissään eniten ääniä saanut puolue saa kaikki vaalipiirin paikat
Suhteellisessa vaalitavassa paikat jakautuvat tasaisemmin ja kansanedustajalaitoksessa on viidestä kymmeneen puolueen edustajaa, paikat jaetaan puolueiden saaman äänimäärän suhteessa muihin puolueisiin
Eroja on myös siinä, miten valta keskittyy, esim. Saksa on liittotasavalta ja sen osavaltioilla on erittäin paljon valtaa
Keskitetyissä valtioissa, kuten Isossa-Britanniassa, aluilla/kunnilla ei ole yhtä paljon päätösvaltaa kuin osavaltioilla
Pohjoismaissa kunnilla autonomia: oikeus kerätä veroja ja päättää itsenäisesti verovarojensa käytöstä lakien suosimissa puitteissa
Ranska ja Saksa ovat päävastuussa EU:n kehittämisestä, Saksa kannattaa federalismia, eli EU:n liittovaltiokehitystä ja Ranska on sitä vastaan ja korostaa jäsenvaltioiden asemaa
Euroopan valtiot jaetaan neljään viiteryhmään:
Välimeren alueen maat
Itä-Euroopan maat
Länsi-Euroopan maat
Pohjoismaat
Välimeren alueen maissa korostuu perhe ja suku, lapsia hoidetaan kotona, naiset eivät käy niin paljon töissä kuin muualla Euroopassa, hyvinvointipalveluja ei tuoteta kovin paljon, matala palkkataso ja korkea harmaan talouden aste --> pienet verotulot, paljon turvapaikanhakijoita
Itä-Euroopan maat entisiä itäblokin maita, paljon apua on tarvittu elintason nostoon lähemmäs EU:n keskiarvoa, matala palkkataso ja suhteellisen hyvä koulutustaso --> investointeja yrityksiltä, osana Natoa, liittyminen euroon heti kun oma talous sen sallii, hyvinvointiyhteiskunnan kehitys vielä kesken
Länsi-Euroopassa yhdentyminen on tuonut menestystä, rajojen poistaminen, yhteinen valuutta ja suuren yhteisen markkina-alueen muodostuminen
Pohjoismaita yhdistää yhteinen yhteiskuntamalli, hyvinvointipalvelut koko yhteiskunnalle, valtion rooli on suuri, suhtautumisessa Euroopan yhdentymiseen eroja
Kpl 8
Bilateraalisuus = pyrkimys kahdenväliseen toimintaan esim. neuvotteluissa, suurvallat pyrkivät bilateraalisuuteen ajaessaan omaa etua
Multilateralismi = toimiminen monenkeskisessä verkostossa esim. monet kansainväliset järjestöt
1945 perustettu YK pyrkii muodostamaan keskustelufoorumin kaikille maailman valtioille, päämaja New Yorkissa
Pääelimiä ovat turvallisuusneuvosto, yleiskokous, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö
Turvallisuusneuvosto on ainoa kansainvälinen järjestö, jonka päätökset sitovat kaikkia maita, viisi pysyvää jäsentä: USA, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska ja Kiina ja 10 vaihtuvaa, pysyvillä on veto-oikeus
WTO = lähes koko maailman kattava kauppajärjestö, se tarjoaa yhtenevät kauppaedut kaikille maille, WTO:lla on kolme tavoitetta:
Suosituimmuuskohtelu = jos jokin maa antaa kauppaetuja toiselle maalle, on sen annettava ne samat kauppaedut myös muille WTO:n jäsenille
WTO muodostaa keskustelufoorumin kaikille jäsenmaille, neuvotellaa tuontitulleista- ja rajoituksista, vientitulleista jne.
Kolmanneksi WTO käsittelee ristiriitoja jäsenmaiden välillä ja pyrkii sopimaan kiistoja
EU on yhtenäisenä WTO:n jäsen
Maailman sosiaalifoorumin tavoitteena on luoda yhtenäinen foorumi kaikkien kansalaisjärjestöjen yhteistyölle, globaali areena kansalaisten vapaalle ajatustenvaihdolle, haetaan ratkaisuja oikeudenmukaisen globalisaation turvaamiseksi
Ajatus maailmankansalaisuudesta = kansallisvaltioiden merkityksen väheneminen ja vaikuttamisen siirtyminen kansalliselta globaalille tasolle
Kpl 7
Suomessa suurin osa on EU-jäsenyyden puolella, mutta se näkemys on, että Suomen pitää itse hoitaa oma turvallisuus, tämän takia Suomi ei ole liittynyt Natoon, vaikka EU:n puolustusyhteistyöhön on suhtauduttu avoimemmin
Suomi jätti EU-hakemuksen 1992, kansanäänestys pidettiin 1994, jossa kyllä-äänet voittivat, jäsenyys 1995, ratkaisevaa turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, unionista toivottiin vastapainoa Venäjälle
Päätettiin liittyä EMUun 1998 ja oltiin mukana yhteisessä valuutassa ainoana pohjoismaana, Suomi halusi mennä EU:n ytimeen nopeasti ja saada kaiken irti jäsenyydestä, haluttiin päästä lähemmäksi Länsi-Eurooppaa ja irtautua Venäjästä, ytimeen meno
Usko siihen, että euro tuo vakautta Suomen rahapolitiikkaan, markan ulkoinen arvo heilahteli todella paljon
Tanskan neuvotteli uuden sopimuksen EU:n kanssa ja sai varaumia, eli oikeuden jättäytyä rahapolitiikan, oikeudellisen ja syntymässä olleen sotilaallisen yhteistyön ulkopuolelle
Norja ja Islanti eivät ole EU-jäseniä, mutta kuuluvat talousalueeseen ja Norja Schengen-sopimukseen, molemmat pelkäävät mitä kalastuselinkeinolle tapahtuisi jäsenyyden myötä, Norja pelkää menettävänsä vaikutusmahdollisuutensa öljyvarojen käyttöön
Nykyään EU-vastaiset äänet voimistuvat ja ajetaan enemmän omia, kuin yhteisiä eurooppalaisia etuja, tämä näkyy perussuomalaisten nousussa suurten puolueiden joukkoon
Tämänhetkinen EU-linja on kehittää EU:sta vahvempi ja taloudellisesti kilpailukykyisempi yhteisö, pyritään kasvattamaan työllisyyttä ja talouskasvua, kannatetaan yhteisiä säädöksiä, tuetaan rahaliittoa sekä yhteistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa
Suomi on suhtautunut varauksella muiden EU-maiden velkakriisien hoitoon, halusi Kreikan lainalle vakuudet ainoana EU-maana