Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kristinusko Euroopassa - Coggle Diagram
Kristinusko Euroopassa
Katolilaisuus
Euroopan vaikutusvaltaisin kirkkokunta
, vaikka sen asema onkin heikentynyt. Euroopassa asuu n. 300 milj. katolilaista (40% väestöstä). Vajaa neljäsosa maailman katolilaisista asuu Euroopassa.
Katolilaisia asuu eniten Etelä-, Keski-, ja Länsi-Euroopassa.
Maita, joissa suurin osa väestöstä on katolilaisia; Italia, Espanja, Portugali, Itävalta, Ranska, Belgia.
Enemmistö katolilaisia; Puola, Liettua, Kroatia, Slovakia, Irlanti.
Suomessa katolilaisia nykyään n. 14 000
, joista suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla. Suomessa katolisen kirkon vaikutus oli vahva keskiajalla aina reformaatioon asti. 1740 maassa asuvat ulkomaalaiset saivat olla katolilaisia, mutta
suomalaiset saivat kääntyä katolilaisiksi vasta 1923 (uskonnonvapauslaki)
Ongelmia:
torjuva suhtautuminen aborttiin, ehkäisyyn, eutanasiaan, avioeroon ja homoseksuaalisuuteen
2000-luvulla kärsityt tapaukset, joissa pappien tekemiä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia on yritetty peitellä
pula papeista (onko naimattomuus sittenkään hyvä asia?)
Italiassa:
Fasistinen tausta 1900-l.;
fasistit vastustivat demokratiaa, liberalismia, kommunismia ja kapitalismia Italiassa Benito Mussolinin johdolla. Paavi ei aluksi tunnustanut Italian valtiota.
1929 paavi ja Mussolini sopivat Lateraanisopimukset
;
paavi tunnustettiin Vatikaanin päämieheksi ja katolisuudesta tuli Italian valtionuskonto.
Paavi on merkittävä mielipidevaikuttaja, ja myös papistoa kuunnellaan.
Piispat ja kardinaalit siunaavat mm. sairaaloita ja tehtaita sekä vastaavat poliittisiin kysymyksiin.
70-80% määrittelee itsensä katolilaiseksi
(vähemmistö osallistuu aktiivisesti toimintaan)
Ranskassa:
Hiukan yli puolet pitää itseään katolilaisena ja kolmannes uskonnottomana.
Hugenoteiksi kutsuttuja reformoituja vainottiin reformaation aikana --> johti sisällissotiin.
Kuninkaan antama
Nantesin edikti
(1598) takasi hugenoteille laillisen aseman ja toimintavapauden. (Ensimmäinen merkki uskonnonvapaudesta, peruttiin kuitenkin 1685)
1789 Ranskan vallankumous vannoi vapauden, veljeyden ja tasa-arvon nimeen -->
katolisuus menetti asemansa valtionuskontona, uskonnonvapaus hyväksyttiin.
Nykyään Ranskassa uskonto ja valtio on erotettu tiukasti toisistaan (1905 -->)
;
laicité
= valtio suhtautuu uskontoihin tasavertaisesti ja puolueettomasti
Puolassa:
90% katolilaisia, uskonnollisesti poikkeuksellisen aktiivisia
1978 katolisen kirkon asema vahvistui, kun paaviksi valittiin puolalainen piispa Karol Wojtyla. (Johannes Paavali II)
"Aito puolalainen on myös katolilainen"
Katolinen kirkko painottaa konservatiivisia moraalisia näkemyksiä.
Ortodoksisuus
Enemmistö ortodokseja; Kreikka, Kypros, Romania, Bulgaria, Venäjä, Ukraina.
Suomessa ortodokseja on n. 60 000 / 1% väestöstä.
Suomen ortodoksikirkko on
autonominen paikalliskirkko
(kuuluu Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen, muuuten itsenäinen).1990-l. jäsenmäärä alkoi kasvaa mm. venäläisten kasvaneen maahanmuuton takia.
Suomessa on kaksi ortodoksista luostaria: Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari.
Kreikassa:
95% kastettuja ortodokseja
Ortodoksisen kirkon katsotaan jatkavan Bysantin perinteitä
Valtio tukee kirkkoa
Opin muuttumattomuutta korostetaan (kielteinen suhtautuminen naispappeuteen, homoseksuaalisuuteen, ehkäisyyn ja aborttiin)
Venäjällä:
70% väestöstä ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on näkyvä ja arvostettu asema; se mielletään osaksi venäläistä kulttuuria ja kansallista identiteettiä.
Venäjän kirkko on maailman suurin ortodoksinen kirkko (100 milj. jäsentä)
Kirkon ja valtion suhteet ovat perinteisesti olleet läheiset
1900-l. sosialistisen Neuvostoliiton aikana vallanpitäjät vastustivat uskontoa avoimesti ja aktiivisesti. Uskonnonvastainen toiminta alkoi 1917, kun bolsevikkipuolue ja Vladimir Iljits Lenin nousivat johtoon.Tilanne paheni 1920-luvulla, kun
valta siirtyi Josif Stalinille --> järjesti vainoja, joissa kymmeniätuhasia pappeja vangittiin, vietiin vankileireille ja teloitettiin.
1980-l.;
Glasnostia
=
avoimutta korostanut ilmapiiri mahdollisti vapaan uskonnonharjoittamisen
. 1990-l.; uskovien määrä kasvoi, ateistien laski.
Protestanttiset kirkot
Vahvin asema Pohjois-Euroopassa
, eli yhdellä maailman maallistuneimmista alueista. Protestanttisuudella selitetään pohjoiseurooppalaisten arvostamia ominaisuuksia, kuten aikataulujen noudattamista, lainkuuliaisuutta, säästäväisyyttä ja ahkeraa työntekoa.
Pohjoismaissa enemmistö väestöstä on luterilaisia.
Isossa-Britanniassa anglikaaneja on kolmasosa väestöstä, ja se onkin suurin uskonnollinen ryhmä.
Protestanttiset vapaat suunnat eivät muodosta enemistöä missään maassa.
Saksassa:
Pohjoisosat protestanttisia alueita
Kolmannes kuuluu evankeliseen kirkkoon (joukossa luterilaisia, reformoituja ja yhdistyneitä kirkkoja)
Kolmannes kuuluu myös katoliseen kirkkoon. Tämä jakautuminen perustuu 1500-luvun reformaatioon ja uskonsotiin.
Pariteettipolitiikka;
usealla kirkkokunnalla tasavertainen asema. Toteutui Saksassa 1600-luvun puolivälistä eteenpäin. Aseman saivat katolilaiset, reformoidut ja luterilaiset.
Saksan maakirkoilla oli osallisuus Hitlerin valtaannousussa ja vallassa pysymisessä.
Uskontokuntiin kuulumattomien määrä on suuri Itä-Saksan alueilla
(kristittyjen syrjinnän ja muun historian takia)
Pohjoismaissa:
Suomessa luterilaisella kirkolla vielä valtionkirkon piirteitä (verotusoikeus jne.)
Kahden regimentin oppi --> kirkon ja valtion roolit erilliset
Luterilaisia Ruotsissa 65% väestöstä, muualla yli 70%. Osuus on laskusuuntainen.
Kristilliset siirtymäriitit kuitenkin suosiossa, sillä niillä on vahva kulttuurinen ja symbolinen merkitys.
Luterilaiset kirkot liberaaleja, varsinkin Ruotsissa.
Britanniassa:
60% kristittyjä, suurin osa anglikaaneja / katolilaisia.
Englannissa ja Walesissa anglikaanisella kirkolla on edelleen valtionkirkon asema.
Kristinuskon merkitys vähenee varsinkin nuorison piirissä.
Toisaalta karismaattiset ja evankelikaaliset seurakunnat ovat kasvattaneet suosiotaan.
Muuttoliikkeen vuoksi paljon uskonnollisia vähemmistöjä
Yleisesti
Kristinusko on yleensä mielletty Eurooppalaiseksi uskonnoksi. Eurooppa ei kuitenkaan ole enää maanosa, jossa on lukumääräisesti eniten kristittyjä;
Latinalainen Amerikka
(ohittanut jo) ja
Afrikka
ovat menossa sen ohi.
Eurooppalaisista noin puolet ovat kristittyjä.
Idässä: Ortodoksinen kirkko
Lännessä: Katolinen kirkko
Pohjoisessa: Protestanttinen kirkko
1800-1900-l. vaihteessa
uskonnonvapauslaki
tuli voimaan lähes kaikkialla Euroopassa --> valtionkirkkojärjestelmästä luovuttiin monissa maissa
Naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet, vanhat uskonnollisempia kuin nuoret, ja maaseudulla asuvat uskonnollisempia kuin kaupungissa asuvat.
Eurooppa on poikkeuksellisen maallistunut maanosa (varsinkin Itä-Eurooppa ja osa Keski-Eurooppaa).Uudenlainen hengellinen etsintä on suosittua.