Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Biologia 3 - Coggle Diagram

- - - - Tertiaarirakenne (rikkisidoskia)
        
        kvartaarirakenne (kaksi tai useampi tertiaarirakenteista proteiinia liittyvät yhteen )
  - - - Kukin entsyymi voi katalysoida vain tietyn tyyppisen substraatin reaktion
      - Jotkin entsyymit toimivat vasta kun niihin on liittynyt kofaktori, esim kupari- tai rautaioni
      - Pitkiä reaktiosarjoja. Jos jokin entsyymi on viallinen reaktiosarja ei tapahdu. Esim karvan värin aiheuttaman melaniinin valmistus voi estyä, mikäli tyrosinaasientsyymin tuottoa ohjaavassa geenissä on tapahtunut mutaatio
      - Inhibiittori estää entsyymin toimintaa. Inhibiittori joko kiinnittyy aktiiviseen kohtaan(antibiootti), muuttaa entsyymin muotoa(syanidi, arsenikki ja hermokaasut) tai toimimalla luonnollisena inhibiittorina(kun lopputuotetta on riittävästi reaktio pysähtyy)
- - - - Koostuu kolmesta fosfaattiosasta, adeeniemäksestä, riboosisokerista
      - Ei pitkäaikainen energia varasto. Alkaa hajoamaan itsestään
    - - Viherhiukkanen = kloroplasti
        
        Eniten lehtien yläpinnan yhteyttämissolukoissa. 30-40 yhdessä solussa
        
        Soikea kaksinkertaisen kalvon ympäröimä. Nestemäinen välitila ja yhteyttämiskalvosto
      - Kasvit omavaraisia = autotrofisia
      - Fotosynteesi
        
        Vesi putkilokasveilla johtojänteiden puuosaa pitkin
        
        Hiilidioksidia ilmarakojen kautta. Ilmaraon huulisoluja kontrolloi nestejännitys
        
        valoreaktio: Vesi + auringon energia --> vety + happikaasu
        
        tapahtuu viherhiukkasen yhteyttämiskalvosolla
        
        Valo virittää yhteyttämis väriaineen. Viritysenergia hajottaa vesimolekyylin. Syntyy vety kationeja, elektroneja, happikaasua ja ATP-molekyylejä
        
        Vedynsiirtäjämolekyylit ottavat vastaan elektroneja ja vety kationeja --> molekyylit pelkistyvät
        
        Pimeäreaktio hiilidioksidi + vety = glukoosi
        
        Tapahtuu viherhiukkasten nestemäisessä välitilassa
        
        Tapahtuu heti valoreaktion jälkeen
        
        Hiilidioksidista ja vety protoneista syntyy monimutkaisen reaktion yhteydessä glukoosia ATP-molekyylien energialla
        
        1 more item...
        
        Pimeäreaktio:
        
        Mitä enemmän fotosynteesiä sen suurempaa kasvua
        
        Abioottiset ympäristötekijät (valon, hiiidioksidin, veden, ravinteiden ja lämoötilan määrä)
        
        Ihanteelliset olosuhteet trooppisills alueilla
        
        Suurin osa kasvin molekyyleistä koostuu glukoosista
    - - Hapettamalla epäorgaanisia aineita syntyy vähän energiaa
      - Typpi, rikki, rauta-bakteerit
    - - Fosfolipidit, steroidit, kartenoidit, triglyseridit
        
        Fosfolipidit ovat tärkeimpiä solujen kalvorakenteiden rakennusaineita
    - - aerobinen soluhengitys, anaerobinen käymisreaktio
      - Soluhengitys
        
        Alkaa solulimassa ja siirtyy mitokondrioon
        
        Mitokondrio koostuu ulkokalvosta, sisäkalvosta, DNA:sta, ribosomista ja sisätilasta eli matriksista.
        
        Lopputulos on ATP-molekyylejä. Reaktiossa syntyy myös happea ja vettä
        
        Sarja hapettumis ja pelkistymis reaktioita. Tapahtuu pienin askelin, jotta mahdollisimman paljon energiaa saadaan talteen.
        
        Kolme vaihetta
        
        Glykolyysi
        
        Glukoosimolekyyli hajoaa solulimassa kahdeksi pyruvaattimolekyyliksi. Ei tarvita happea. Tuloksena kaksi ATP-molekyyliä
        
        2.Sitruunahappokierto
        
        Sitruunahappokierto tapahtuu mitokondriossa. Syntyy hiilidioksidia vetyioneja ja elektroneja. Energiaa sitoutuu kahteen ATP-molekyyliin
        
        Elektroninsiirtoketju
        
        Elektronit ja vetyinoit siirtyvät mitokondrion sisäkalvoston elektroninsiirtoketjuun. Kalvostolla elektronit siirtyvät elektroninsiirtäjämolekyyliltä tosielle. Vapautuu paljon energiaa. Lopuksi happi ottaa vastaan elektronit ja vetyionin ja muodostaa vettä.
        
        Kaikki energia ei sitoudu. Osa muuttuu lämpöenergiaksi
      - Maitohappokäyminen
        
        Jos happea ei ole saatavilla glykolyysin jälkeen ei voi tapahtua sitruunahappokiertoa ja elektroninsiirtoketjua. Pyruvaatti molekyyliin liittyy vetyä ja syntyy maitohappo.
- - - - Kaksisäikeinen DNA:molekyyli
        
        Kiertyy pituusakselinsa ympäri muodostaen heliksin eli kaksoiskierteen
  - - - RNA-polymeraasientsyymi tarttuu säätelyalueella sijaitsevaan promoottoriin.
        
        Entsyymi rakentaa tuman sisäisistä RNA-nukleotideistä emäspariperiaatteen mukaisesti esiaste-RNA-molekyylin
        
        Esiaste-RNA:han tulee sama emäsjärjestys kuin DNA:n koodaavassa juosteessa.
        
        tapahtumaketjua kutsutaan transkriptioksi
        
        Esiaste-RNA sisältää myös geenin informaatiota sisältämättömät osat eli intronit. Intronit poistetaan silmukoinnin avulla
        
        Lähetti-RNA sisältää pelkästään eksonit
        
        1 more item...
        
        Vaihtoehtoinen silmukointi: Myös joitain eksoneita voidaan poistaa silmukoinnin yhteydessä. Näin saadaan aikaan erilaisia proteiineja
        
        1 more item...
  - - - X kromosomin inaktivoituminen nisäkäs naaraalla
- - - - Eläinsoluissa kolesteroli antaa jäykkyyttä
  - - - Kuljettajaproteiinit. Siirtää aineita solukalvon läpi. Tarvitsee ATP:tä
      - Kantajaproteiinit. Glukoosin ja aminohappojen avustettu diffuusio
      - Ionipumput. Siirtävät ioneja kalvon läpi. Tarvitsee ATP:tä
      - Kanavaproteiinit. Päästää vettä ja siihen liuenneita aineita läpi
    - - Reseptoriproteiinit
  - - - Diiffuusio(aine) ja osmoosi(neste)
      - Avustettu diffuusio Glukoosi ja aminohapot menee kantajaproteiinin kautta. Vesi menee kanavaproteiininkautta