Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Historian linjaukset, aikajanat ja
muut tärkeät tiedot, Korkeakulttuurin…
Historian linjaukset, aikajanat ja
muut tärkeät tiedot
Ihmisen taloudellinen ja ympäristövaikutteinen
yhteiskuntakehitys metsästäjä-keräilijöistä tulevaisuuden futuristisen yhteiskunnan porteille.
Antiikki, Kreikka ja Rooma
Antiikin Kreikka
- kaupunkivaltiot eli polikset; Ateena, Sparta
- (demokratia), kansalaisilla 20+v. miehillä oikeus
- siirtolaisuus eroosion, ja vaikean maaston takia sekä mahd. polisten poliittisten olojen takia
- kreikkalaisilla yhteinen historia, kieli, uskonto ja vihollinen Persia
- Välimeren kaupankäyntikeskus, niin tuontia kuin vientiä tavaroiden, aatteiden, ajatusten ja keksintöjen osalta
- Sisilia, Etelä-Italia, Mustameri, siirtokunnat, Foinikia, Lyydia, Karthago, viini, vilja, oliiviöljy, orjat, puut, metallit, suutarit, savenvalajat, kivenhakkaajat, jne.
Rooman nousu ja sen tuho
- yhteinäinen Rooma 509 eaa. - 395 jaa.
tasavalta vuoteen 31 eaa. asti, sen jälkeen keisariaika, senaatti, kansankokoukset, rikkaat periaatteessa päättivät asiat, patriisit vs. plebeijit
- tehokas hallinto + ylivertaiset legioonat + Kreikan ja Karthagon kyvyttömyys estää Rooman laajentuminen = imperiumi
- yhtenäinen kauppa-alue, Välimeren ympärillä, Britanniasta Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan asti, Rooman kulutuskeskus hyödynsi provinsseja
- Pax Romana, valloitussodat, triumfit, basilikat, forumit, colosseum, vilja, metallit, orjat, turkikset, mausteet, ylellisyystuotteet, Ostia, kauppapaikat, siirtolaiskasarmit, Rooman miljoonakaupunki
- tuhon taustalla pääosin taloudellisten vaikeuksien noidankehä, kansainvaellusten aiheuttama paine ja ryöstelyt (Länsi-Rooma) sekä rappio- ja katastrofiteoriat mm. kristinusko, epävakaus jne.
- Bysantti jatkoi Rooman ja Antiikin aikaa noin 1000 vuotta vuodesta 395 jaa. alkaen (Länsi-Rooman tuho 476 jaa.)
- hunnit, gootit, luontaistalous, rahan arvo, ilmaisvilja, keskushallinto, omavaraiset tilat
Antiikin elämää:
- orjuus, esineistä, jopa palkkaa saaviksi ja vapautetuiksi
- tietynlainen päivärytmi, aamusta, illan kylpemisiin ja kapakassa syömisiin asti
- teknologian kehitys arkkitehtuurissa; mm. amfiteattereiden akustiikka, Rooman tieverkosto ja akveduktit, toisaalta orjat tekivät raskaat työt ja maatalous ei juurikaan kehittynyt
- erilaisia työtehtäviä, opettajista vedentarkastajiin
- Pompejin rauniokaupunki
Keskiaika
Kaupungit, kaupankäynti
- kaupunkien merkitys kasvoi kun kaupankäynti elpyi (n.1100-luvulta eteenpäin)
- väestönkasvu takasi ravintoa, kaupungit maksoivat maaseudulle, maaseutu osti kaupungista käsityö- ja tarve-esineitä
- kaupankäynti pääosin vesireiteillä, kauppakaupungit kuten Hansa ja Pohjois-Italia
- muurit, vesistöjen vieri, kirkon suuri mahti, keskiaikainen asemakaava, rahatalous, välttämättömyystavarat, ylellisyystavarat, tuulimyllyt, katedraalit, Aasian keksinnöt
Keskiajan loppu, syyt
- ilmaston kylmeneminen 1300-luvulla, väestölle ei tarpeeksi ruokaa, kulkutaudit, erityisesti musta surma 1340-luvulla aiheuttivat väkimäärän laskun
- kansallisvaltiot; hallitsijat alkoivat ottaa porvariston ja palkka-armeijan avulla valtaa pois aatelistolta, ritariarmeijoiden merkitys hävisi, feodalismi mureni kapinoihin ja elintason laskuun, talonpojille lisää oikeuksia
- uudet keksinnöt, kuten mekaaninen kello, tuullimylly, kirjapainotaito, paperi, ruuti, tykki- ja tuliaseet, raudankäsittely alkoivat nostaa taas elintasoa ja yhteiskunnan muutos jatkui
Maanviljely, feodalismi
- maanviljelyn kehittyminen aloitti väkiluvun kasvun kansainvaellusten vuosisatojen jälkeen
- mm. kolmivuoroviljely, kääntösiipiaura = enemmän satoa, mutta myös vaadittiin enemmän peltoalaa = eroosion lisääntyminen Euroopassa
- kansainvaellusten seurauksena väestö suurtilojen läheisyydessä, kaupungeilla vähäinen merkitys
- Rooman imperiumin hajoaminen = pirstaleinen ja epävakaa Eurooppa, johti feodalismiin
-feodalismi: keskiajan yhteiskuntajärjestelmä, jossa hallitsija jakoi aatelisille tai ritareille/vasalleille maa-alueita eli läänejä vastineeksi suojelemisestaan, läänejä jaettiin yhä eteenpäin, vastineeksi suojeluksesta mm. talonpojat auttoivat lääninhaltiaa erilaisissa askareissa yms.
- luontaistalous, ritariarmeija, ilmasto, kaskiviljely, sokeriruoko, sitrushedelmät, maa-orjuus, sääty-yhteiskunta
Esihistoria, Jokilaakson korkeakulttuurit
Neoliittinen vallankumous:
- n. 9000 eaa. Lähi-Idässä
- kesti tuhansia vuosia
- ilmasto- ja väestöteoria; ilmastoteorian mukaan suurriista mm. mammutit metsästettiin jääkauden päättymisen jälkeen sukupuuttoon ja oli pakko hankkia lisäravintoa maanviljelyn avulla
väestöteorian mukaan kasvavan väestön ruokkiminen aloitti viljelemisen
- viljely ja karjanhoito aluksi vain tarvittava määrä sivuelinkeinona, pikkuhiljaa suurempaan osaan
- ensimmäiset kaupungit, muutenkin pysyvämpi asutus, viljaylijäämä mahdollisti varhaiset "valtiot"
- sirppi, koira, lammas, naisten tietämys, ruis, vilja, armeijan varustaminen, lypsäminen
Keräily-, pyynti/metsästyskulttuuri:
- ihminen luonnon armoilla;
ilmasto ja resurssien saatavuus
- luonto koettiin uhkana, mutta myös kunnioitettiin
- liikkuva elämäntapa, melko pienet heimot
- tasa-arvoisuus, metsästyksen aloittaminen = sukupuolien välinen työnjako ja yhteistyö/yhteisöllisyys
- kivi- ja luuvalmisteiset työkalut, tulen hyödyntäminen noin 0,5 milj. v. sitten
Löytöretket, Euroopan johtoaseman alku
Löytöretkien vaikutus maailmaan
- Atlantin kolmiokauppa; orjat, raaka-aineet, jalostustuotteet (Afrikka, Amerikka, Eurooppa)
- vieläkin kehittyneempi merenkulkuteknologia, kaupankäynnin lisääntyminen, rahan inflaatio, kuninkaiden ja hallitsijoiden kasvava valta
- maatalouden ja kansan laiminlyönti, ilmaston viileneminen aiheutti joitakin katovuosia
- kolonialismi, merkantilismi, imperialismin esiaste, säätyjen vähäiset asemanmuutokset
Kulttuurien kohtaaminen ja seuraukset
- alkuun siirtokuntia ja kaupankäyntiä, siirtyi pikkuhiljaa ryöstelyyn ja alistamiseen
- Amerikassa intiaanikulttuurien murskaantuminen, johtui taudeista, sodista, pakkotyöstä, identiteetti (tavat ja perinteet) katosivat, eurooppalaiset aiheuttivat ekologisen (kasvit ja eläimet), poliittisen (mm. Espanjan virkamiehet), taloudellisen (orjuus, yksityisomistus) muutoksen
- Afrikassa orjakauppa, heimosotien kierre, luottamuspula ja köyhyys, Aasiaan vienti vieläkin heikompaa kuin sieltä tuonti
- kaakao, jalometallit, Aasian ylellisyystuotteet, isorokko, peruna, tomaatti, bataatti, Kolumbus, Magalhaes, Espanja, Portugali, Vasco da Gama jne.
Syyt
- keskenäinen kilpailu
- teknologian kehitys etenkin merenkäynnissä
- halu löytää meritie Aasiaan, riippumattomuus arabeista kaupassa
- kristinuskon levittäminen
- kyseenalaistaminen ja halu oppia uutta/tietää totuus maailmasta
- 1500-luvun alun maailman kulttuurialueet; Eurooppa, Pohjois-Afrikka, Aasia (Kiina ja Intia/Lähi-Itä) sekä eristäytynyt Amerikka
-
Teollistumisen aikakausi
Koneet ja niiden vaikutukset
- hyörykoneet mahdollistivat mm. kutomoalan, (kehruujenny jne.), laivaliikenteen, rautatieverkoston ja muita yksittäisiä koneiden toimintoja, puun tilalle kivihiili
- keksinnöt edistivät tuotantoa ja ratkaisivat ongelmia, mikä mahdollisti vaurastumisen ja rahan uusille keksinnöille
- kemian ja fysiikan teollisuus kehittyi = mm. sähkö, räjähdysaineet (aseteollisuus), lääketiede, teräksen valmistus, koulutus
Luokkayhteiskunta
- teollistuminen mahdollisti osaamattomien ihmisten ja lasten työskentelyn = ammattitaidon merkitys väheni, työolot ja -turvallisuus jätettiin huomioimatta, tuotanto kasvoi, hinnat laskivat ja kysyntä lisääntyi
- kasvava elintaso ja vapaa yrittäjyys eivät sitoneet enää syntyperään, pääoma nousi mittariksi = kapitalistit, keskiluokka, proletariaatit
- työväki järjestäytyi, sosialismin synty, ammattiliitot, urheilu- ja raittiusseurat, kirjastot, työolojen huomiointi, palkkojen nousu
Esimerkkinä Englanti - teollistumisen
edellytykset ja taloudellinen liberalismi
- maatalouden kehittyminen ja hygienian parantuminen lisäsivät väestönkasvua ja vähensivät kuolleisuutta = työvoima
- pääoma saatiin kaupan vaurustumisen ansiosta, siirtomaista raaka-aineet, elintason nousu takasi kysynnän, innovaatiot helpottivat kulkureittejä
- taloudellinen liberalismi; Adam Smith, työ on arvokkainta, vapaa yrittäjyys parantaa kilpailun kautta yhteiskuntaa, kun osaavien käsissä kehittyvä teollisuus parantaa elintasoa, hinnat laskevat, kysyntä kasvaa, voitot kasvavat
Elämä teollistuvassa maailmassa:
- naisten asema alkoi muuttua, oikeuksien ajaminen, työ kodin ulkopuolella (työväki), keskiluokka halusi taloudellista riippumattomuutta (omaisuus ja avioliitto määrättiin yhä)
- lapsia alettiin tehdä harkitummin ja kasvattaa kokonaisvaltaisemmin, läheisempi suhde vanhempiin kuin aiemmin
- ympäristöongelmat lisääntyivät runsaasti; saasteet, savusumut, jokijätteet, kulkutaudit, ahdas asuminen mm.
- kaupunkien parantaminen; asemakaavat, joukkoliikenne, jätehuolto, vesiputket, kivetys
- siirtolaisuus, työntävät ja vetävät tekijät, työntäviä esim. väestönkasvu (kaikille ei töitä), vainot, ongelmat, halu parantaa elintasoa, vetäviä mahdollisuus, maan tarjoaminen sekä arvolöydöt, helppo matkustus ja tiedonvälitys kokonaisvaltaisia syitä
Eurooppalaisten kulttuurillisen ja aatemaailmallisen
näkemyksen muuttuminen Antiikin Kreikan kehdosta nykyiseen pirstaleisen postmodernismin aikakauteen.
-
-
-
Nuorison esiinmarssi, ja myös populaarikultturin
Massat + kulttuuri = suosittua
- kaupungistuminen, teollistuminen, varallisuuden ja vapaa-ajan kasvu luovat 1900-luvulla massatuotantoa kuluttavan massakulttuurin, yhä useammalla tilaisuus kuluttaa ja halvemmalla sekä siihen on aikaa, käsitteenä populaarikulttuuri, enemmistön käyttämä
- mm. aikakauslehdet ts. skandaalit julkkisten yksityiselämästä, radion kehitys tietonvälineenä, elokuvat, myöhemmin televisio, nuorisokulttuuri, nuorten mahdollisuus elää omien valintojensa mukaan, rock, pop, punk, kaupallistuminen, pirstaloituminen, poptaide (Warhol), tieteiden voittokulku jatkuu (mm. psykologia, yhteiskuntatieteet, lääketiede), erikoistuminen ja kokonaiskuvan pirstaloituminen
- teknologinen kehitys ja globalisaatio muokanneet vielä enemmän alakulttuureita, yhteiskuntanäkemyksiä ja tiedonvälitystä sekä kulutusta
Mitä vielä?
- eurooppalainen kulttuuri ollut läpi historian johtavassa asemassa, perustana rationalismi/valistus, käytännöllisyys ja kristinuskon suuri vaikutus kulttuuriin, amerikkalainen kulttuuri ottanut kiinni
- ongelmat ja epäkohdat sekä menneisyyden jopa väärinkäytöksinä pidetyt teot kritiikkinä kulttuurin pirstaloitumisen lisäksi
- aatteiden muovautuminen, nationalismi, patriotismi, vihreä liike jne.
Modernius on muotia
- kaupunkielämisen kehittyminen, liikennevälineiden kehittyminen, turismi, vapaa-ajan lisääntyminen, urheilu, erilaiset kulttuuripaikat jne. muokkasivat yhteiskuntaa perinteisestä poispäin
- naisesta itsenäisempi, muoti muuttui, urheileminen, taloudellinen itsenäisyys, äänioikeus (maailmansotien välissä) yms.
- moderni taide halusi kokeilla jotain uutta, ei mitään yhteistä vanhojen tyylien kanssa, esim. kubismi (Picasso, geometrinen uusi todellisuus), surrealismi (kirjallisuus + maalaustaide), avantgarde = yleisnimitys, funktionalismi (käyttötarkoituksen korostus -arkkitehtuuri), art nouveau (eri luontomuodot, kuten kukat), myös jugend-nimellä (mm. Suomi, Saksa)
Uuden hakua
- edistysusko hiipui 1900-luvun alussa, massat, I maailmansota, Titanicin uppoaminen, Freudin ja Nietzschen ajatukset mm., alettiin luoda uudenlaista yhteiskuntaa ja ihmisihannetta
- kommunistinen, fasistinen ja kansallissosialistinen ihmisihanne, totalitaarinen hallintamalli, voimakkaat ja parhaimmat ihmiset palvelevat valtiota/isänmaata/johtajaa jne.
- länsimaalainen demokratia kehittyi antiikin Ateenan, valistusfilosofien ja äänestysoikeuksien saamisen ansiosta nykyiseen muotoonsa, mm. erilaiset oikeudet ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan asioihin
Valistuksen mullistukset
Valistavaa tutkimusta
- taide kehittyi valistusajalla keimailevaan rokokoohon, herkkyys, hienostuneisuus, keveys, aistillisuus, koristeellisuus, luonto-aiheet, epäsymmetrisyys, pastellisävyt mm.
- 1700-luvun loppupuolella valistus + antiikki = uusklassismi, järjestelmällisyys, järjellisyys
- Ranskan johtava asema niin kielen, kirjallisuuden kuin muodin ja arkkitehtuurin ja taiteen saralla
- luonnontieteiden kiinnostus ja löytöretket muokkaavat rotuoppia ja jalojen villien ihannointia
- valistus yhtenä syynä nykyajan yhteiskunnan keskustelukulttuuriin, myös vaikutus teolliseen vallankumoukseen
Oikeus toteutukoon
- Yhdysvaltojen itsenäistymisen taustalla valistuksen aatteet vapaudesta ja oikeudesta omaisuuteen sekä kehittymiseen, emämaa Englanti ja Ranska sotivat 1700-luvun puolivälissä Pohjois-Amerikan hallinnasta, 1776 Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus (pl. orjien ja intiaanien asemat) vapaudesta ja perusoikeuksista sekä vallan kolmijaosta
- Ranskan suuri vallankumous, taustalla valtion velkaantuminen, ylempien säätyjen ja hallitsijan etuoikeuksien arvostelu, halu yhteiskunnan muutokseen, ts. valistusaate
- noin kymmenen vuoden levottomuuksien aika, vallankumous "epäonnistui" (Robespierren keskitetty valta johti terroriin), kuninkaan mestaus ei muuttanut varsinaisesti yhteiskuntaa, lopulta Napoleonin valta
- "vapaus, veljeys ja tasa-arvo toteutuivat" lopulta pitkällä aikavälillä, mutta eivät vallankumouksen aikana
Yhteiskunta, muutu!
- valistus = 1700-luvun aate, jonka mukaan järjen ja tietoon perustuvan sivistyksen avulla tulisi toimia niin yhteiskunnassa kuin jokapäiväisessä arjessa, hajanaista Euroopassa johtuen alueiden erilaisuudesta, yhteistä halu muutoksen ja tyytymättömyys vallitsevia oloja kohtaan
- taustalla syynä mm. katolisen kirkon valta ja absolutistiset hallitsijat, luonnontieteiden kehitys, löytöretkien matkailukirjallisuus, valistusfilosofien ajatuksien leviäminen
- mm. Locke (valistusfilosofian isä), Montesquieu (vallan kolmijako-oppi), Voltaire (valistunut itsevaltius) ja Rousseau (luonnonmukainen onni ja kasvatus)
-
Maailman konfliktit, niihin liittyvä politiikka, ja nykyajan globaalit toimijat Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen
-
-
-
Syyt
- Saksan riskipeli vs. myöntyväisyyspolitiikka
- Saar, Reininmaa, Itävalta, Sudeettialueet, Tsekkoslovakia, Puola ei suostunut luovuttamaan alueitaan
- Molotov-Tribbentrop -sopimus
Tapahtumat ja poliittiset toimet
-Saksan voittokulku, salamasota, Englannin taistelun häviäminen, operaatio Barbarossa, resurssien takamatka liittoutuneisiin aiheuttaa perääntymiseen, Saksan valloitus ja antautuminen
- Aasiassa Japanin hyökkäykset Kiinaan, Pearl Harbor, Midwayn taistelu, ydinpommien pudotus
- lisäksi mm. Afrikan taistelu, Italian maihinnousu, Normandian maihinnousu, Stalingradin taistelu
- syyt tappioon, liittoutuneiden politiikka sodanjälkeiselle ajalle, tapahtumien käsittely eri tavoilla, sodan seuraukset
Kylmän sodan aikakausi
Pomomaat
- Kylmällä sodalla tarkoitetaan NL:n ja USA:n liittoumien välillä vallinnutta kansainvälistä jännitettä, joka heijastui moniin yhteiskunnan osa-alueisiin
- MS:n aikana ja jälkeen erimielisyydet mm. Saksasta
- Marshall-apu, erinäiset yhteisjärjestöt ja sopimukset, Länsi vs. NL ja blokkimaat
- heijastuminen avaruuskilpaan, urheiluun, YK:hon, poliittisiin muutoksiin, vakoiluun, kulttuuriin
60-luvun tiukat paikat
- Berliinin asema; Berliinin saarto, muurin rakentaminen ja sitä edeltänyt muuttoliike
- Kuuban muuttuminen sosialistiseksi ja Kuuban ohjuskriisi
- Trumanin oppi, Castro, Hrustsov, Kennedy, kauppasaarto jne.
Korea ja Vietnam - nukkesodat
- Kolmannen maailman köyhien siirtomaiden itsenäistymisaalto 50 - 60-luvuilla
- Kiinasta kommunistinen, Korean sota, Vietnamin sota, NL Afganistaniin jne.
- Kimit, Mao Zedong, dominoteoria, YK:n toiminta ja turvallisuusneuvosto
Murtuminen - NL:n loppu
- suojasää / Geneven henki, liennytyksen aika
- Breznevin oppi, Gorbatsov, Reagan, glasnost, perestroika, Etyk-kokous
- NL:n heikkeneminen, Unkarin kansannousu ja Prahan kevät ehkäistiin aiemmin, mutta 1989 satelliiteille oma valinnanvapaus
- Puolan Solidaarisuus, Unkarin demokratia, Samettivallankumous (Tsekkoslovakia), Viron laulava vallankumous, Romanian Ceausescun teloitus jne.
- Berliinin muurin murtuminen ja Saksojen yhdistyminen, NL:n hajoaminen
-
-
Korkeakulttuurin piirteitä:
- kirjoitustaito, organisoitu hallinto, ts. hierarkkinen yhteiskunta sis. ammatit, verot, kaupankäynnin, vuokrat jne., kehittynyt tiede/tekniikka/teknologia, lisäksi kaupunkimainen asutus
- suuret jokilaaksot otollisimmat paikat korkeakulttuureille; Egypti, Mesopotamia, Indus-joen varsi Intiassa ja Keltaisenjoen Kiinassa, kaikki toisistaan riippumatta n. 4000-3000 eaa.
- ympäristöhaittoja, mm. eroosio, liikaviljelu, luonnonkatastrofit, suolaantuminen, lisäksi sotaisat ajat ja hyökkäykset
- sumerilaiset+mesopotamian alue ja egyptiläiset: esim. aura, kirjoitustaito, lait, vaihtokauppa, pronssi, metallin valu, matematiikka, geometria, tähtitiede = ajan määritys, nilometri
- papit ja virkamiehet, tai hallitsijat kuten faraot, kirjurit, käsityöläiset, lääkärit, kauppiaat, talonpojat, orjat, monumentit, tulvat, tarve- ja koriste-esineet, uskonto, luontosuhde
-
Jokapäiväinen elämä korkeakulttuurissa:
- monipuolinen ruokavalio; hieman erilainen riippuen yhteiskuntaluokasta
- sairauksia hoidettiin eri tavalla
- naisen asema miehen omaisuutena
- ohra, taatelit, kala, hedelmät, liha, oliiviöljy, loitsupappi, lääkärin hoito-ohjeet, yksiavioisuus, koti naisen paikkana, kulkutaudit
-