Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen sota 1808-1809 & Porvoon valtiopäivät - Coggle Diagram
Suomen sota 1808-1809
&
Porvoon valtiopäivät
kulku
helmikuussa vuonna 1808 Venäjä hyökkää Suomeen
venäläiset joukot hyökkäsivät Viaporiin, Savoon & Hämeenlinnaan
Siikajoella huhtikuussa vuonna 1808 ensimmäinen iso taistelu
Ruotsi voitti
venäläiset perääntyivät ruotsalaisten vastahyökätessä
keväällä Viapori & Svarholma antautuu
syy: ruotsalaiset apujoukot eivät tulleet sovittuna päivänä
syy: venäläisiä luultiin vahvemmiksi kuin he oikeasti olivat
ruotsalaiset apujoukot saapuvat Viaporiin, mutta liian myöhään
Ruotsin suunnitelma
sotajoukkojen oli tarkoitus perääntyä Pohjanmaalle vetäen venäläisiä joukkoja mukaansa
Viapori & Svartholma puolustautuvat odotaen apujoukkoja ruotsita joiden piti tulla kesällä
marraskuussa vuonna 1808 sovitaan aselepo
ruotsalaiset joukot perääntyvät takaisin Ruotsiin
taistelut jatkuvat vielä Ruotsin puolella
Haminan rauha 1809
syyskuussa Ruotsi luovuttaa Suomen Venäjälle
seuraukset
Suomi liitetään Venäjään (pohja autonomialle)
Aleksanteri kutsui koolle Porvoon valtiopäivät
kädenojennus suomalaisille
keisari lupasi säilyttää
luterilainen uskonto
papisto rauhoittui
perustuslait
säätyjen etuoikeudet
säädyt vannoivat uskollisuutta keisarille
ruotuarmeija lakkautettiin
hyödytti talonpoikia
taloudelliset muutokset
verot Suomesta Suomen tarpeisiin ja käyttöön
oma budjetti Suomelle
tulliraja
rupla
hallinto muotoutuu
oma keskushallinto
suomen asioiden komitea Pietarissa
valmisteli keisarille Suomea koskevat asiat
ministerivaltiosihteeri esitteli ne keisarille
ylin päätösvalta keisarilla
suomalaisia virkamiehiä
Aleksanteri nosti virkamiesten palkkoja ja myönsi uusia arvonimiä ja arvomerkkejä
virastot kasvattivat virkamiesten määrää
ei asevelvollisuutta
vanha suomi liitettiin Suomeen
Helsingistä pääkaupunki 1812
Carl Ludvig Engel suunnitteli
pääkaupunki lähempänä Pietaria ja haluttiin vähentää turkulaisten suhteita Ruotsin kanssa
Porvoon maapäivät "valtiopäivät"
maaliskuussa vuonna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I kutsui säädyt Porvooseen
keisari säilyttää Suomessa Ruotsin lait & säätyjaon
perustuksena Suomen autonomialle
maapäivät, koska Porvoossa ei säädetty lakeja
Suomeen oma keskushallinto
virkamiesten palkkojen korotus
uudet virat
keisari myönsi arvonimiä & kunniamerkkejä
luterilainen uskonto säilytettiin
ruotuarmeija lopetetaan
Suomen hallinto: Autonomia
ylin päätösvalta keisarilla
Pietariin perustettiin Suomen asian komitea
valmisteltiin Suomea koskevat asiat keisarille
ministerivaltiosihteeri esitteli ehdotukset keisarille
senaatti Helsingissä
talousosasto
oikeusosasto
puheenjohtaja: Suomen kenraalikuvernööri
maaseudun paikallishallinto, kaupunkien hallinto & läänihallinto
vuonna 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki
Suomen pääkaupungin pitäisi olla lähempänä Venäjää & Pietaria
vähentäisi siteitä Ruotsiin
tausta
kansainvälinen politiikka
Ranskan vallankumous
Napoleon valtaan
agressiivinen ulkopolitiikka ja halu laajentaa Ranskan alueita
keisari Aleksanteri lupasi taivuttaa Ruotsin mannermaa sulkemukseen vuonna 1807
Ruotsi kieltäytyi osallistumasta siihen
Iso-Britannia tuki : Ruotsia
sotilaallinen ja taloudellinen tuki Ruotsille
kaupankäynti Ruotsin kanssa Isolle-Britannialle tärkeää
Kustaa IV Adolf ei voinut sietää Napoleonia
taustalla Ranskan yritys valloittaa Iso-Britannia
Napoleon ehdotti rauhansopimusta Venäjälle
rauha solmittiin Tilsitissä vuonna 1807
Venäjän liittymisestä mannermaasulkuun ja Venäjän tehävänä oli saavuttaa Rauha Ison-Britannian ja Ranskan välille
rauhanneuvottelut Ranskan ja Ison-Britannian välillä eivät onnistuneet
Aleksanteri esitti uhkavaatimuksen Ruotsille
Venäjän sota alkoi talvella 1808
miksi Suomi sai autonomisen aseman
geopoliittiset syyt
Pietarin ja Itämeren tärkeys Venäjälle
pelko Rutsin kostosodasta ja Ruotsin halu takaisinvallata Suomi
pelko Napoleonin hyökkäyksestä ja suomalaisten samanaikaisesta kapinasta
autonomian antaminen tyypillinen hallintotapa Venäjälle
haluttiin pitää maat tyytyväisinä
Venäjän hallinnon kehittymättömyys ja Aleksanteri I halu uudistaa hallintoa
