Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hyödyn vuosisata ja sen merkitys Suomen säädyille - Coggle Diagram
Hyödyn vuosisata ja sen merkitys Suomen säädyille
Säätyvalta
Itsevaltiuden tilalle 1719-1724 radikaalit parlamentaariset perustuslait.
Valta siirtyi valtaneuvostolle (verrattavissa nykyiseen hallitukseen)
Koostui 16 aatelisesta
Kuninkaan ääni ratkaisi
Kuningas ei saanut päättää sodista.
Lainsäädäntövalta kaikille 4 säädylle yhteisesti
Jopa 44% suomalaisista pääsi valitsemaan edustajia valtiopäiville
3 vuoden välein
Jokaisella säädyllä 1ääni / 3ääntä
Säätyvaltiopäiville puolueet
Hatut
Ruotsin suuruus : menetettyjen alueiden uudelleen valtaaminen
Ranska esikuvana
Hatut valtaa 1738-1739 valtiopäivillä
Hatut vallassa 1757 Pommerin sotaan asti
Myssyt
Sovinnollisen ulkopolitiikan kannattajia
Hyvät välit Englantiin ja Venäjälle
Nousivat valtaan 1765
Talous ongelmia 1768, jonka seurauksena Kuningas lakkoon
Puolueet syntyivät Ruotsin valtiopäiville 1730-luvulla.
Hyödyn vuosisadan hallitsijat
Ulriikka Eleonora (1718-1720)
Fredrik 1. (1720-1751)
Kustaa III
Kaappaa vallan 1772
Taustalla hattujen ja myssyjen riitaisa politiikka
Myssyt valtaan Venäjän tuella
Aatelittomat säädyt taisteluun erioikeuksia vastaan
Valta palaa kuninkaalle
Kutsui säädyt kokoon vain kolmesti
Johti ulkopolitiikkaa
Tarjosi 1793 Suomea vastineeksi Norjasta
Aloitti Venäjää vastaan sodan 1788
Kavensi aateliston oikeuksia
Kustaa III murhataan
Valistunut itsevaltius
Uskonnonvapauslaki 1781
Kehitti maataloutta, kaupunkeja ja lääninhallituksia Suomessa 1775
Hattujen sota ja pikkuviha 1741-1743
Päättyi Ruotsin tappioon ja Venäjän Suomen miehitykseen.
Sodan tausta
Ranska painosti hattupuoluetta sotaan Venäjän kanssa
Ranska tuki taloudellisesti ja lahjuksin
Sodan seurauksia
Keisarinna Elisabeth kiinostui Suomesta
Suomalaiset alistuivat Venäjän miehitykseen
Ruotsissa ruvettiin huolia
Suomenlinnan rakennus
Vapauden aika ja sen ongelmat
Valta säädyillä
Suurin valta aatelistolla.
Kuningas heikko
Ulkovallat sekaantuvat Ruotsiin
Ohjailevat politiikkaa, maksavat lahjuksia
Venäjä, Englanti, Tanska ja Ranska
Venäjän sota 1788-1790
Kustaa III kiinostui Norjasta
Grön Magnus Sprengtporten liittyi Venäjän armeijaan
Etsi tukea Suomen itsenäisyys hankkeelle
Osa upseereista tuki häntä
Kustaa III halusi palauttaa Ruotsin suurvallan
Ruotsi kunnostautui meritaistelussa
Rajoja ei kuitenkaan siirretty
Suomen jälleenrakennus
Suomi toipui isovihan jälkeen
Nimettiin komitea tutkimaan Suomen tilannetta
Suomen kielen asema osana Ruotsia
Maatalouden ja talouden kehittäminen
Hyödyn aika
Valistusajattelu
Kansan valistaminen
Talouden liberalismi
Väestölaskenta
Isojako
Maataloudessa luovuttin 1700-luvulla rajoituksista
1750-luvulla 82% sai elantonsa maanviljelyksestä
Pellot jaettin talouksille
Myös metsää jaettiin