Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1700-luku - hyödyn vuosisata - Coggle Diagram
1700-luku - hyödyn vuosisata
Muutokset valtiomuotoon
Valta siirtyi säädyille itsevaltiudesta 1719-1724
Valtioneuvosto
Koostui 16 jäsenestä
Kuninkaalla 2 ääntä
Äänten mennessä tasan kuninkaan ääni ratkaisi
Jopa 44% Suomesta sai äänensä kuuluviin valtiopäivävaaleissa
Säädyt päättivät lainsäädännöstä
Aatelistolla 1200 edustajaa
Papistolla 50 edustajaa
Porvaristolla 80-120 vuosina 1730-1750
Talonpojilla rajoitettu 346
Vaalit 3v välein
Säädyillä 1 ääni
3 ääntä -> läpimeno
Aloitteet lakeihin valtioneuvostolta, valiokunnilta säädyiltä tai alueellisilta edustajilta
Ulriikka Eleonora
Kaarle XII:n sisko
Kyllästyi kuninkaan vallan rajoitukseen ja luopui kruunusta miehen hyväksi
Fredrik I
Nousi valtaan Ulriikan ansiosta
Hallitsi 1720-1751
Oli kuninkaan vallan puolella uransa alussa
Oli toimeton kuningas viimeiset vuotensa
Säätyvaltiopäiville syntyi puolueet 1730-luvulla
Hatut
Tavoitteena:
Ruotsilta vallattujen alueiden takaisinotto
Liitto Ranskan kanssa
Oli vallassa 1738-1757
Myssyt
Tavoitteena:
Sovinnollinen ulkopolitiikka
Hyvät suhteet Venäjään ja Englantiin
Oli vallassa 1765 lähtien
Talouselämä mullistuu
Valistus leviää Keski-Euroopasta ja säätyjen etuoikeuksia aletaan vastustaa
Suomalaiset saavat perustusoikeuksia tehtaille ja porvariston etuoikeuksia alkaa saada helpommin
Elinkeinovapautta aletaan kannattaa
Jyrkkä säätyjako alkoi murentua 1750-luvulla
Rahvaan synty
Rahvaat olivat säätyjaon ulkopuolella
Heillä oli velvollisuuksia esim. ruotusotalaitoksen ylläpito ja katovuosiin varautuminen
Tavallinen kansa
Säätyläisten synty
Papisto
Ruotsinkielinen aatelisto
Rikkaimmat porvarit
Euroopassa tietoa ja logiikkaa aletaan ylistää
Uskonto kärsii
Itsevaltius vaihtuu demokratiaan
Tieto ja toteutus hygienian saralla paranee