Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hyödyn vuosisata ja sen merkitys Suomen säädyille, Tekijä: Max Pekkanen -…
Hyödyn vuosisata ja sen merkitys Suomen säädyille
talouden uudistukset
Talous oli alhainen sotien ja isovihan jälkeen. Ruotsi oli myös menettänyt paljon väestöä ja tärkeitä alueita.
Talotta alettiin parantaa ja uudistaa näiden ongelmien ansiosta. Talous suunnattiin Merkantilismiin, jotta oma valtio tekisi vain voittoa.
Talouden parantamisen ja uudistamisen tärkeänä tekijänä oli Ruotsissa kirkonherra Anders Chydenius
Chydenius kannatti elinkeino vapautta ja kehotti suurempaa tasaarvoa eli vastusti säätyjen etuoikeuksia. Chydenius kehotti näiden ohella vapaata kilpailu yritysten välin. Chydenius oli talouden liberaali.
Chydeniuksen ansiosta talous uudistui ja parani ja sensuuria lievennettiin.
Kaupan parannettiin antamalla yhä enemmän tapuli oikeuksia kaupungeille eli oikeuksia tehdä kauppaa. Talonpojatkin saivat tehdä kauppaa.
Suomessa kaupattiin tervalla ja viljalla
Maatalous uudistui, kun isojako tehtiin, jossa talonpojat omistivat oman maa-alueen ja saivat päättää mitä, sillä tehdä.
Tästä hyötyivät talonpojat
Tästä eivät hyötyneet tilattomat ja säädyttömät
Ruotsi yritti saada taloutta ja sotilas voimaansa nousuun saataessaan tietoon, että väestönsä on vain 2 miljoonaa.
Tästä seurasivat erilaiset uudet lait ja rangaistukset, jotka keskittyivät lisääntymiseen. Lääkäreitä, myös sijoitettiin kaikkialle, joiden piti huolehtia hygieniasta.
arki elämä
Oli erilaista erilaisille säädyille ja säädyttömille. Eri asemoissa elävät ihmiset elivät eriarvoista elämää.
Säätyläiset elivät selvästikin ylempiarvoista elämää, kuin säädyttömät.
Elämää elettiin säätyjen mukaisesti esim.aateliset elivät elämää samalla tavalla, kuin muut aateliset ja talonpojat elivät samalla tavalla, kuin muut talonpojat.
Tämä näkyi usein taloisssa, jotka olivat yleinsä rakennettu samalla tavalla.
Talojen tyyli ja sisustus hankittiin/kopioitiin vaikutusvaltaisilta henkilöiltä, kuten kuninkaalta.
Samojen säätyjen välinen avioliitto oli sallittua, mutta eri säätyjen välistä avioliittoa halveksuttiin, Koska tarkoituksena oli vahvistaa oman suvun vaikutusvaltaa ja sukua.
Avioliiton ulkouoliset sukupuolisuhteet olivat kiellettyjä ja niistä rangaistiin.
Rahvaat hoitivat, suuren osan raskaasta työstä eivätkä saaneet siitä melkein mitään palkkaa. Rahvaiden arkea rajoitettiin erilaisella maan omisajan säännöillä.
Säädyt
Olivat eri asemissa ja eriarvoisuudessa verrattuna toisiin säätyihin. Säädyillä oli erilaiset oikeudet, edut ja velvollisuudet.
Säädyt
Aatelisto
Aatelisto oli kaikista säädyistä korkeimmassa asemassa. Heillä oli eniten etuja ja oikeuksia, kuten myös omaisuutta.
Papisto
Papiston asema oli yhteiskunnassa korkea. Heillä oli monia etuja ja oikeuksia.
Porvaristo
Koostui rikkaista kauppiaista, joilla oli hyväasema yhteiskunnassa. Heillä oli enemmän etuja ja oikeuksia, kuin esimerkiksi talonpojilla.
Säädyttömät eli rahvaat
Olivat kaikista huonoimmassa asemassa. Heidän täytyi olla pakko työssä valtion talouden kannalta. Rahvaan väestö oli suuri koko Ruotsissa, Suomessa rahvaan väestö oli puolet koko väestöstä.
Talonpojat
Alunperin eivät olleet niin hyvässä asemassa, mutta heidän oikeuksia parannettiin ja heille anettiin Isojaossa myös suuri osa omistettavaa maata. Talonpojille myös asetettiin velvollisuuksia.
Seuraukset
Hyödyn vuosisadan seurauksena väestö kasvai nopeasti Ruotsin alueilla. Väestö kaksin kertaistui 80 vuoden aikana vuodesta 1721
Talous parantui ja vapaa kilpailu pääsi kaupanteossa suureen asemaan
Talonpojat ja muutkin eri säätyläiset saivat kaupata
Valtio alkoi käyttää väestöä voimavarana
Eriarvoisuus pieneni . Aateliston asema pieneni ja porvreiden ja talonpoikien asema suureni
Tekijä: Max Pekkanen