Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hyödyn vuosisata ja sen merkitys Suomen säädyille - Coggle Diagram
Hyödyn vuosisata ja sen merkitys Suomen säädyille
säätyvalta
itsevaltiuden tilalle 1719-1724 parlamentaariset perustuslait
suurvalta-aseman romahtamisen syynä pidettiin itsevaltiutta
valta siirtyi valtaneuvostolle
koostui 16 aatelista
kuninkaalla kaksi ääntä
äänten mentyä tasan valta siirtyi kuninkaalle
kuningas ei saanut päättää sodista
korkein valta
lainsäädäntövalta kaikille säädyille yhteisesti
jopa 44% suomalaisista pääsi valitsemaan edustajia valtiopäiville
3 vuoden välein
jokaisella säädyllä 1 ääni/3ääntä
edustus
porvariston edustajat v.1730>89-90 ja v.1750>120
aateliston edustajia eniten;1200
papiston edustajia 50
talonpoikien edustus 250, vaikka suomikiintiö oli 345
säätyvaltiopäivien puolueet
hatut
menetettyjen alueiden takaisinvaltaus
Esikuvana Ranska
nousivat valtaan 1738 valtiopäivillä
vallassa Pommerin sotaan saakka
hattujen sota ja pikkuviha 1741-1723
Venäjä miehitti Suomen
suomalaiset alistuivat hyvin
keisarinna Elisabeth lupasi tukea Suomen itsenäistymistä
Ranska painosti hattupuoluetta sotaa Venäjää vastaan
huoli Ruotsissa
Suomelle 3 vuoden verovapaus
Suomen erityisasema ja tarpeet
Suomenlinna
teollisuuden edistäminen
myssyt
kannattivat sovinnollista ulkopolitiikkaa
hyväksyivät alueiden menetyksen
suhteet Englantiin ja Venäjään
nousivat valtaan v.1765
talousongelmia 1768
Kustaa III
kaappasi vallan 1722
taustalla hattujen ja myssyjen riitaisa politiikka ja talousongelmat
Ranskan itsevaltius esikuvana
valta palasi kuninkaalle
säädyt koolle vain kolme kertaa
säädyille oikeus päättää veroista
kavensi aateliston oikeuksia
murhattiin 1792
uskonnonvapauslaki
maatalous, kaupungit, lääninhallitukset
Tampere ja Kuopio
ulkopolitiikka
tarjosi Suomea vastineeksi Norjasta
aloitti sodan Venäjää vastaan
Venäjän sota
Göran Magnus Sprengtporten liittyi Venäjän armeijaan
etsi tukea Suomen itsenäistymiselle
osa Suomen upseereista tuki
Kustaa III halusi palauttaa Ruotsin suurvalta aseman
uhkarohkea hyökkäys v. 1788
huono alku Ruotsille
Anjalan liitto & Liikkalan kirje
rajoja ei siirretty
Kustaa III kiinnostunut Norjan alueesta
tarjosi Suomen aluetta vastineeksi
Suomen jälleenrakennus
Suomi toipui Isovihasta
Venäläiset miehittäjät poistuivat pikkuhiljaa
Ruotsiin paenneita ja orjuuteen myytyjä nuoria palasi
verot kerättiin 1722
Komitea tutki Suomen tilannetta
Suomi toipui maatalouden ja tervan avulla
1730 Uusi laki ja rangaistusten kehitys
syyllisten jalostaminen ja muuttaminen yhteiskuntakelpoisiksi
Suomen kielen asema parani
kaksikieliset julkaisut
ensimmäinen sanomalehti
maataloutta ja taloutta kehitettiin
Hyödyn aika 1700-luku
valistusajattelu
tieteen ja talouden kehitys
painovapaus ja ensimmäinen sanomalehti
kansan valistaminen
pitäjäkoulu
maatalouden kehitys
isojako
uudisraivaus
82% sai elantonsa viljelystä
maatalouden rajoituksista luovuttiin
pelto-alan raivaus
taloudellinen liberalismi
Andreas Chydenius
kritisoi merkantilismia
seurauksena tervan kauppa kasvoi
väestönlaskenta
jokaiseen lääniin piirilääkäri
1750 Suomessa n. 4000000 asukasta
Isojako 1757
pellot jaettiin lohkoihin
taloille metsää
valtiometsä
Suomen säädyt
säätyjako alkoi murentua 1700-luvun lopulla koska;
useisiin virkoihin asetettiin aatelisten tilalle aatelittomia
varakkaat tukkukauppiaat ostivat kartanoita ja elivät ylellisesti
porvaristo vaurastui ja heidän elämänsä lähenteli aateliston elämäntapaa
säätyläisistä muodostui oma ryhmänsä, joista rahvaat jäivät ulkopuolelle
aatelisto
järkiavioliitot
suvun maaomaisuus siirtyisi isältä pojalle
kyse suurista omaisuuksista
eivät saaneet enää läänityksiä ja menettivät yksinoikeutensa korkeampiin virkoihin
pyrki erottumaan muista säätyläisistä
hyvä maku ja tyylitaju keino erottautua
määrä väheni 1700-luvun loppupuolella
vain 0.5% Suomen väestöstä, mutta valta oli siihen verrattuna suuri
papisto
maaseutukylien kermaa
yhteiskunnalliset tehtävät
saarnoissa valistusta
väestönlaskenta
pitäjänkokouksen vastuulle palkata kätilöitä, kunnostaa teitä ja huolehtia viljavarastoista
oikeus rälssitiloihin
maatalous suuri osa palkasta
edustivat perinteistä sivistyneistöä
luonnontieteet ja taloustieteet
(ylempi)porvaristo
elintaso nousi mikä tarkoitti enemmän asiakkaita
lain mukaan saadakseen harjoittaa elinkeinoaan, täytyi suorittaa ammattitutkinto ammattikäsityöläisen oppipoikana
kauppatutkinto
naisilla ei paikkaa porvarisäädyssä
pystyivät kuitenkin harjoittamaan pienimuotoista liiketoimintaa, jota ei pidetty ammattina
Maria Augustin
oikeus rälssitiloihin
kaupunkeihin rakennettiin kivitaloja
virkamiehet
saivat kartanoita omistukseensa
säädyttömät
palvelupakko
tekivät raskaan työn
sääntöjä ja rajoitteita
